Työttömyyden vaikutukset hyvinvointiin

Päätelmiä

Työttömyyteen ja pitkäaikaistyöttömyyteen johtavat ihmisen elämässä monet tekijät. Työttömyys lisää riskiä syrjäytyä työelämästä entisestään, kun yhtäläisiä terveyspalveluita ei ole saatavilla tai niihin ei ole työttömänä varaa. Myös lääkkeiden ostamisesta voi joutua luopumaan ja ruoka hankinnoissa voi joutua varattomuuden vuoksi tekemään epäterveellisempiä valintoja. Oikeanlainen ravitsemus auttaa todistetusti jaksamaan arjessa ja edistää ihmisten hyvinvointia perustavanlaatuisesti.

SOSTE:n (2022) mukaan työttömyyden erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden vaikutukset liittyvät paitsi fyysiseen ja myös psyykkiseen terveyteen. Myös elintavat ovat yksi selittävä tekijä. Päihdeongelmat sekä sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisempiä työttömillä verrattuna työssäkäyviin. Taipale (2013) tuo artikkelissaan esille, kuinka osalla työttömistä, joilla alkoholin kulutus on suurta voi työttömäksi joutuessaan tulla superkuluttajia. Kun toisaalta taas henkilöt, jotka ovat käyttäneet vähemmissä määrin alkoholia vähentävät entisestään pienten tulojen vuoksi. Apua päihteiden käyttöön on tarjolla esimerkiksi terveysasemalla, vielä työssä oleville työterveyshuollossa sekä A- tai päihdeklinikalla. Ks. linkki https://paihdelinkki.fi/mista-apua/tietoa-paihdehoidosta

Kuvassa pystysuuntainen kaartuva prosessi pitkäaikaistyöttömyyden aiheuttajista. (THL 2019; Turunen 2017.)

2 ajatusta aiheesta “Työttömyyden vaikutukset hyvinvointiin”

  1. Heippa, Hanna!
    Kiitos kattavasta katsauksesta työttömien kohtaamiin haasteisiin yhteiskunnassamme. Työskentelen kuntouttavan työtoiminnan ohjaajana ja kohtaan päivittäin työttömänä olevia henkilöitä, jotka ovat eri syistä päätyneet kuntouttavan työtoiminnan palveluun. Useilla asiakkaista on haasteita työ- ja toimintakyvyssä esimerkiksi fyysisen tai psyykkisen sairauden vuoksi, mutta usein samalla henkilöllä on lisätaakkaa esimerkiksi velkaantumisesta, ongelmia päihteiden kanssa tai pitkään pois työelämästä oltua hankaluuksia motivoitua uudelleen työtä hakemaan. Voisikin sanoa, että useilla kuntouttavan työtoiminnan asiakkaista saattaa olla “intersektionaalinen ongelmavyyhti”, jossa erilaiset, risteävät haasteet kuormittavat toimintakykyä ja arkea.

    Kuten blogitekstissäsi mainitsit, mielekäs työ ja päivittäiset sosiaaliset kontaktit ehkäisevät mielenterveyttä haastavien ongelmien, kuten masennuksen, syntyä ja toisaalta myös kohentavat em. haasteiden kanssa elävän henkilön vointia. Usein kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalla henkilöllä onkin tavoitteena saada työtoiminnasta mielekästä tekemistä arkeen sekä sosiaalisia kontakteja.

    Terveisin, Marjo

  2. Kiitos palautteesta Marjo! On hyvin ikävää, että ongelmia kasautuu monella eri elämän osa-alueella ja on varmasti haastavaa löytää ratkaisuja asiakkaiden vaikeisiin elämän tilanteisiin. Näissä tilanteissa palveluohjaus on erityisen tärkeä asia. Hyvän palveluohjauksen avulla vahvistetaan asiakkaan elämänhallintaa ja pyritään rakentamaan hyvää arkea. Kuitenkin oikeanlaisen lähestymistavan avulla, esimerkiksi rakentamalla luottamuksellinen asiakassuhde ja aidosti kuuntelemalla asiakasta, voidaan ehdottaa asiakkaalle itsenäistä elämää tukevia vaihtoehtoja. Esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeklinikan palvelut ym. palvelut, joiden avulla asiakasta saadaan vietyä eteenpäin omassa elämässä. Myös ottamalla asiakas keskiöön oman elämän suunnittelussa on ratkaisevaa. Kuulluksi tulemisen tunne on tärkeä askel, jotta asiakkaan kanssa pystyy tekemään yhteistyötä ja jotta yhteistyö olisi asiakkaan edun mukaista. (Mitä palveluohjaus on? 2022.) Sivulla oli myös hyvä video, jossa kerrottiin palveluohjauksen merkityksestä asiakkaiden kanssa, jotka ovat vaikeassa elämän tilanteessa ja joilla on haasteita mahdollisesti monella eri elämän osa-alueella.

    Lähteet

    Mitä palveluohjaus on? 2022. Suomen palveluohjausyhdistys ry. Viitattu 5.3.2022. https://www.palveluohjaus.fi/mita-palveluohjaus-on/

Kommentoi