Urheiluseurat apuna-nuorten syrjäytymistä vastaan.

Koulussa on vaikeaa ja vanhemmat ei ymmärrä mua! Onneksi mulla on tänään treenit, siellä näkee joukkuekavereita ja valmentaja kannustaa! Siellä tuntuu, että kuulun joukkoon ja osaan jotain!
Viikonloppu aamuna mua ei haittaa herätä aikaisin, sillä pelireissu ja pelikentät kutsuu.
Peleissä saan onnistua ja epäonnistua, siellä porukka on yhtä!

pixabay.com

Paljon on puhuttu urheiluseurojen merkityksestä nuorten hyvinvoinnissa.
Seurat voivatkin tarjota syrjäytymisvaarassa olevalle lapselle ja nuorelle mahdollisuuden kuulua yhteisöön sekä saada liikunnallista ja henkistä hyvinvointia ja elämyksiä. (Haltia 2018.)
Urheiluseura mielletään usein pelkästään liikunnallisena ilona nuorelle, mutta seuroissa rakennetaan myös yhteisöllisyyttä ja ne kiinnittävät nuoria yhteiskuntaamme.
Urheiluseura toiminnassa nuori usein löytää itsellensä samanhenkistä porukkaa ja löytää uusia ystäviä.

Valtion liikuntaneuvoston julkaisussa halutaan painottaa urheiluseurojen tärkeyttä. Esiin nostettiin kyseiset asiat: Yhteisöllisyys, kansanterveydelliset tekijät eli lasten ja nuorten liikuttaminen sekä valtakunnallisenakin kärkihankkeena tehdä töitä nuorten syrjäytymistä vastaan. Suuntamaalla tukea urheiluseuroille ja kehittää niiden hallintotapa menetelmiä. (Liikuntaneuvosto 2013.)

Harrastamisen hyvinvointivaikutukset ovatkin kiistattomia ja kuuluvatkin kaikille. Yhteiskunnanvelvollisuus onkin mahdollistaa harrastaminen lapsille ja nuorille; nuorille, jotka eivät mm. taloudellisen tilanteen, asuinpaikan sijainnin takia pysty osallistumaan toimintaan. (nuorisotutkimusseura 2022.)

Kunnilla on iso merkitys, kuinka he huomioivat nuorten liikkuvuuden tärkeyttä ja ymmärtävät merkityksen myös laajemmin. Kunta on se, joka mahdollistaa myös liikuntaharrastusten toiminnan. Myös meidän aikuisten tulisi olla enemmän tietoisia, siitä kuinka monimuotoisesti urheiluharrastukset voivat auttaa lapsia ja nuoriamme. Yhteiskunnallisesti tulisi myös miettiä kuinka saamme lapsia mukaan liikuntaan riippumatta heidän perheidensä varallisuudesta.

Vuonna 2018 toteutetussa Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa eli LIITU-tutkimuksessa nousi esiin, että vain kolmas osa lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaisesti ja erityinen huoli kohdistui yläasteikäisiin nuoriin. Liikemittarimittauksen mukaan vain 10% yhdeksäsluokkalaisista saavutti suosituksen. Lapset ja nuoret myös antoivat vähemmän merkitystä liikkumiselle. Tutkimusten mukaan vähemmän liikkuvilla lapsilla ja nuorilla oli useammin terveyshuolia: oireilua ja yksinäisyyttä. (Jyväskylän yliopisto 2019.)

Yhdessä tulisi etsiä keinot ajattelutapojen muutokseen, jotta ymmärretään liikunnan sisältävän muutakin kuin liikuntaa. Tässä korostuu myös yhteiskunnan ja urheiluseurojen merkitys, jossa tulisi levittää tietoa liikunnan merkityksen lisäksi myös vaikutuksista syrjäytymisen ehkäisemiseen sekä yhteisöllisyyteen.

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

4 ajatusta aiheesta “Urheiluseurat apuna-nuorten syrjäytymistä vastaan.”

  1. Hienoa Sonja, että otit tämän aiheen blogiisi.

    Olen täysin sitä mieltä, että liikunta ja nuorten harrastaminen tukee nuoria elämässä eteenpäin.
    Varsinkin joukkuelajit, ne edistävät osallisuuden-ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Nuorilta kysyttäessä ja mitä itse muistelen omaa nuoruutta, niin parhaita hetkiä olivat pelimatkat.

    Vanhempien tehtäväksi jää kolmen erittäin tärkeän kolmen K:n sääntö; Kuskaa, Kannusta ja Kustanna. Tätä olen myös itse saanut tehdä vuosia. Olen seurannut sivusta kuinka se myös palkitsee, mikäli nuoren motivaatio harrastamiseen pysyy.
    Haasteina tulivat korona- rajoitteet, jotka laskivat monen nuoren motivaatiota . Onneksi näistä luovuttiin niin sanotun “toisen aallon” -aikana.

    Valitettavasti myös kustannukset ovat nousseet. Jokaisella nuorella ei ole mahdollisuutta harrastaa. Mikäli nuori menestyy ja hän nousee ylemmille tasoille myös kulut kasvavat. Kunnilla olisi hyvä olla ns. apurahasto näille nuorille, jotka tukisivat niitä joilla perheen taloudellinen tilanne estävät harrastamisen. Näihin juuri toivon niitä sotu-uudistuksia.

    Perkiömäki (2017) on kirjoittanut juuri näistä samoista asioista ja painottanut siitä kuinka lapsen harrastuksesta voi tulla koko perheen yhteinen asia.

    Koulujen monipuolinen liikunta onneksi mahdollistaa tutustumisen eri lajeihin, joista nuoret voisivat itse valita tai löytää mieleisen harrastamisen muodon. Erilaiset kerhot myös ovat suuressa suosiossa.

    Perkiömäki, P. 2017. Lapsen oikeudet. Minullakin on kerrottavaa. Viitattu 4.3.20220. https://www.lapsenoikeudet.fi/blogi/minullakin-on-kerrottavaa/

    1. Hei Heidi ja kiitos kommentistasi.
      On kiva kuulla kuinka tärkeänä pidät aihetta ja aihe koskettaa sinua läheltä. Minullakin on jäänyt junnuvuosista mieleen se, että pelimatkat oli tärkeitä. Pelimatkoilla sai viettää aikaa muiden samanikäisten kanssa ja jakaa kuulumisia.

      Olen samaa mieltä että nuorten harrastus toiminnan tukemista ja sen merkitystä tulisi nostaa myös uudistettavassa Sote-mallissa.
      Nostit esille koululiikunnassa monipuolisuuden ja sen kautta nuorelle löytyvän harrastustuksen. Löysin Jyväskylän yliopiston sivuilta Koululiikuntaa kaikille- täydennyskoulutushankkeen, jonka ajatuksena on yksilöllisen suunnitelmien tekeminen ja kolmiportainen tuki liikunnassa. (Jyväskylän yliopisto 2022)

      Lähde: Jyväskylän yliopisto 2022. Koululiikuntaa kaikille. Viitattu 23.3.2022 https://www.jyu.fi/sport/fi/opiskelu/taydennyskoulutus/koululiikuntaa-kaikille

  2. Liikunta ja urheilu on monelle henkireikä ja liikunnan tuottama mielihyvä ehkäisee paljon henkisiä, kuten myös fyysisiä ongelmia. Joukkueurheilussa kaiken muun lisäksi saa sosiaalisia kontakteja, yhteisöllisyyttä ja kuuluvuuden tunnetta. Kuuluvuuden tunne on asia, mitä ei sovi aliarvioida ja se pitää sisällään positiivisen ilmapiirin ja paikan, jossa saa juuri onnistua ja epäonnistua, kuten mainitsit.

    Urheiluseuroilla on valtava merkitys nuorten syrjäytymisessä, liikuttamisessa ja tukemisessa. Urheiluseuroista lapset ja nuoret saavat kokemuksia ja tapahtumia, joita nimenomaan ainoastaan seurat pystyvät tuottamaan ja antamaan.

    Valitettavasti tällä hetkellä seuroilla lajista riippumatta on tukala tilanne johtuen koronasta, joka on luonut valtavia taloudellisia haasteita kokonaisvaltaiseen toimintaan. Lisäksi koronan takia moni nuori ja lapsi on myös lopettanut harrastuksen, johtuen koronan tekemästä tauosta tapahtumien järjestämiseksi. Tällä hetkellä urheiluseuroilla on haasteita saa harrastajia takaisin lajien pariin.

    Pidin kuinka nostit esiin blogissasi liikunnan monipuolisuuden ja merkityksen nimenomaan sanana, Se ei ole pelkästään fyysistä tekemistä, vaan myös henkistä, jossa ollaan yhdessä, tehdään yhdessä ja kuulutaan ja ollaan osa jotain suurta.

    Kiitos Sonja hienosta kirjoituksesta ja tärkeästä aihe valinnasta.

    1. Hei Jukka ja kiitos sinulle ajatustesi jakamisesta.
      Olitkin poiminut kirjoituksestani sen itsellekkin tärkeimpänä nousseen asian –> henkisen hyvinvoinnin ja yhteenkuuluvuuden tunteen.

      Palasin itse salibandyn pariin tammikuussa monien vuosien tauon jälkeen ja aikuisiällä. Huomaan kuinka merkittävää oli astella pukukoppiin ja treenien jälkeen minut valtasi valtava ilo yhteenkuuluvuudesta sekä toistemme kannustamisesta. Ylipäätänsä ajatus siitä, että on paikka jossa käydä näkemässä muita ihmisiä.
      Mielenkiinnolla seurasinkin seuramme junnu joukkuetta ja ikäväkseni oli todettava koronarajoitusten vieneen heiltä pois pelaajia ja ongelmaksi on muodostunut, ettei nuoria saada houkuteltua enää treeneihin. Jatkuva pelien siirtyminen kuukausilla on varmasi vienyt motivaatiota nuorilta.

      Toivataan siis että aijat kääntyisivät paremmaksi ja seurat saisivat nuoria takaisin treeneihin ja joukkueisiin. Sen eteen on tehtävä kovasti töitä.

Kommentoi