Lain nimessä

Perustuslakiin on kirjattu meille jokaiselle kuuluvat perusoikeudet. Perusoikeuksiin kuuluvat mm. yhdenvertaisuus sekä oikeus elämään ja henkilökohtaiseen vapauteen. Peruslain mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaalipalvelut ja palvelutaso, joka mahdollistaa kaikille edellytykset toimia yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä. Lakiin on kirjattu, millaisia palveluita yhteiskunnan tulee asiakkailleen järjestää, jotta perusoikeudet käyvät toteen. On olemassa yleislakeja ja erityislakeja. Yleislakeja ovat mm. sosiaalihuollon asiakaslaki, sosiaalihuoltolaki, päivähoitolaki sekä perusopetuslaki. Erityislakeja ovat mm. kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki. Tulevaisuudessa on tarkoitus yhdistää nämä kaksi lakia yhteiseksi erityislaiksi. Lainsäädäntö on ollut käsitteillä hallituksessa ja käsittely jatkuu edelleen.

Lakimies, Opas Kirja, Oikeudenmukaisuus, Laillista
Kuva: Pixabay

Minkälaisia sitten ovat vielä nykyisessä muodossaan olevat kehitysvammalaki ja vammaispalvelulaki? 

Vammaispalvelulain tarkoituksena on yhdenvertaisuuden edistäminen. Vammaisella henkilöllä tulee olla edellytykset elää yhdenvertaista elämää ja lain tulee poistaa ja estää vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Henkilö, joka ei erityisen vamman tai sairauden takia pysty pitkäaikaisesti suoriutumaan normaaleista elämän toiminnoista luokitellaan laissa vammaiseksi ja on oikeutettu vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin. Osa palveluista on tarkoitettu erityisesti vaikeavammaisille henkilöille, jokaisen palvelun osalta vaikeavammaisuus määritellään erikseen. Vammaispalvelulain mukaan kunnan on järjestettävä vammaiselle palvelut sellaisena kuin kunnan tarve edellyttää. Vammaispalvelulain alaisia palveluita ovat mm. kuljetuspalvelut, asunnon muutostyöt ja auton hankinta-avustus. 

Kehitysvammalaissa on määritelty erityishuollon palvelut niitä tarvitseville henkilöille. Erityishuollon palveluita tarvitsevan henkilön kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt sairauden, vian tai vamman takia, eikä tästä johtuen pysty suoriutumaan elämästään ilman erityishuoltoon kuuluvia palveluita. Erityishuollon tarkoitus on auttaa ja edistää tällaisen henkilöä päivittäisissä toiminnoissa kuten: toimeentulon ja hoidon turvaamisessa, yhteiskuntaan sopeutumisessa ja muussa huolenpidossa. Kehitysvammalain alaisia palveluita ovat mm. tutkimus ja terveydenhuolto, kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus, työtoiminnan ja asumisen järjestäminen, henkilökohtaisen apuneuvojen sekä apuvälineiden järjestäminen, yksilön hoito ja muu huolenpito. Kehitysvammalakiin on tehty muutoksia keväällä 2016. Muutoksen tarkoitus on vahvistaa erityishuoltoon kuuluvan henkilön itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeutta. Tämän lisäksi muutosta on haluttu erityishuollon rajoitustoimenpiteiden käytön vähentämiseen. 

Tässä oli pieni katsaus vammaispalvelu- ja kehitysvammalakiin. Yritin pitää tekstin mahdollisimman selkeänä ja yksikertaisena pintaraapaisuna, jottei nyt aivan lakikirjaan uppouduttaisi. Näin lyhykäisyydessään ainakin minulle jäi se kuva, että mikäli vammaispalvelulain mukaiset palvelut eivät ole riittävät vammasta johtuen ja tarve on erityishuollolle, niin käyttöön tulee kehitysvammalain mukaiset palvelut ja menetelmät. Case-tapauksessamme on F83, eli laaja-alaiset neurologiset kehityksen vaikeudet diagnoosin saanut lapsi. Kuten aikaisemmissa postauksissa on kerrottu sairauden tuoneen epätietoisuutta siitä, onko oikeutettu vammaispalvelulain tukeen ja palveluihin vai ei.  

Lähteet:

https://verneri.net/yleis/vammaispalvelulaki

https://verneri.net/yleis/kehitysvammalaki

https://verneri.net/yleis/perustuslaki

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

2 ajatusta aiheesta “Lain nimessä”

  1. Morjesta pietari 🙂

    Itse olen työskennellyt noin 12 vuotta vammais alalla. On kertynyt työkokemusta ympärivuorokautisesta asumisyksiköstä, Koulunkäynninohjaajana sekä henkilökohtaisena avustajana.

    Mielestäni olit hyvin avannut tekstissä erilaisia vammaisia koskevia lakisäädöksiä ja iso plussa kun olit eritellyt vammaispalvelulain kehitysvammalakiin. Ovatkin jo nimenkin mukaan 2 eri lakia 🙂

    uusi vammaispalvelulaki pitäisi tulla hyväksytyksi 1.1.2023.Uusi vammaispalvelulaki sisältäisi säännökset vammaisille henkilöille järjestettävistä sosiaalihuollon erityispalveluista, minkä tavoitteena on.

    1.toteuttaa vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja osallistumista yhteiskunnassa.
    2. Ehkäistä ja poistaa esteitä, jotka rajoittavat vammaisen henkilön yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja osallistumisen toteutumista yhteiskunnassa.
    3. Tukea vammaisen henkilön itsenäistä elämää ja itsemääräämisoikeuden toteutumista.
    4. Turvata vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaiset, riittävät ja laadultaan hyvät palvelut.

    https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/ajankohtaista/vammaispalvelulainsaadannon-uudistus

  2. Heippa,

    Minun huomioni kiinnittyi erityisesti lauseeseen ”onko oikeutettu vammaispalvelulain tukeen ja palveluihin vai ei.” Meillä Suomessa on paljon ihmisiä, jotka ovat niin sanotusti väliinputoajia. Väliinputoajina voidaan ajatella vammaisia henkilöitä, jotka taas jäävät jollain tavalla ulkopuoliseksi yhteiskunnan perus- tai erityispalveluista. Se tarkoittaa myös sitä, että ne henkilöt jäävät ilman tukia ja palveluita, joita he tarvitsevat päivittäisessä elämässänsä. He eivät aina saa oikea-aikaista ja asianmukaista varhaista tukea koulusta, yleisistä sosiaalipalveluista, vammaispalveluista tai lastensuojelun avopalveluista.

    Erityisinä väliinputoajina palveluja järjestettäessä ja lakeja tulkittaessa saatetaan nähdä neurokirjolla olevat henkilöt. Heidän vammansa ja toimintakyvyn haasteensa eivät aina näy päällepäin, jonka vuoksi ne ovat vaikeita tunnistaa. Se on ehkä kes-keisin syy, miksi neurologiset eli näkymättömät vammat eivät tunnu saavan niille kuuluvaa huomiota meidän palvelujärjestelmässämme, valitettavasti. Toivottavasti uuden vammaispalvelulain myötä palvelujen keskiöön nousee vieläkin voimakkaammin asiakas, ei diagnoosit.

    https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162414

Kommentoi