Turvapaikanhakijan terveydenhuoltopalvelut

Turvapaikanhakijan terveydenhuollosta vastaa vastaanottokeskus. Terveydenhuoltopalvelut voidaan toteuttaa vastaanottokeskuksessa tai sen ulkopuolella. Vastaanottokeskuksessa työskentelee terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja, joka ohjaa tarpeen mukaan turvapaikanhakijan lääkärin vastaanotolle. Aikuisella turvapaikanhakijalla on oikeus akuuttiin ja välttämättömään terveydenhuoltoon (Maahanmuuttovirasto 2022.)

Suomeen tulleella turvapaikanhakijalla on myös mahdollisuus päästä alkuterveystarkastukseen. Terveystarkastuksen tavoitteena on tukea henkilöä voimaan hyvin niin fyysisesti kuin psyykkisestikin sekä ennaltaehkäisemään sairauksia (Maahanmuuttovirasto 2022.)

Alkuterveystarkastus

Alkuterveystarkastus pyritään tekemään mahdollisimman pian Suomeen saapumisen jälkeen sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan toimesta.  Haavoittuvassa asemassa oleville henkilöille, kuten esimerkiksi alaikäisille tai vammaisille henkilöille tehdään hoitajan tarkastuksen lisäksi myös lääkärin terveystarkastus.  Alkuterveystarkastuksen jälkeen turvapaikanhakijat ohjataan tarvittaessa hoitoon ja jatkotutkimuksiin. Alle kouluikäiset henkilöt ohjataan neuvolaan, kouluikäiset koulu- tai opiskeluterveydenhuoltoon (Tiittala, Garoff, Omar, Hieta, Viuhkonen, Skogberg, Klemettilä, Koponen, Turunen, Kontunen, Snellman & Castaneda, 8-9.)

Alkuterveystarkastuksessa käydään lävitse turvapaikkahakijan terveydentilaa, sairaushistoriaa ja mahdollisia ajankohtaisia oireita. Terveystarkastuksen sisältöön vaikuttaa se, mihin ikäryhmään henkilö kuuluu. Tavoitteena on, että kaikille samaan ikäryhmään kuuluville tehdään saman sisältöinen tarkastus. Alkutarkastuksen kautta turvapaikanhakija pääsee yleensä ensimmäisen kerran terveydenhuoltoon Suomessa.  Tämän vuoksi tarkastuksella on tärkeä rooli turvapaikkahakijan terveyden edistämisessä (Tiittala ym. 2020, 9.)

Alkuterveystarkastuksella on vaikutusta koko yhteiskuntaan

Alkutarkastuksia tekevillä työntekijöillä on tärkeää olla tietoa ja taitoa kohdata eri kulttuureista tulevia henkilöitä sekä osaamista perustella terveystarkastuksien merkitystä turvapaikanhakijoille.  Monelle turvapaikanhakijalle alkutarkastus voi olla elämän ensimmäinen terveystarkastus, jonka vuoksi terveystarkastuksen tarkoituksen ja merkityksen kertominen on tärkeää.

Varsinkin koronapandemian aikana alkuterveystarkastuksilla on suuri merkitys, koska terveystarkastuksessa turvapaikanhakijoille voidaan kertoa ja heitä voidaan ohjata tärkeissä terveyteen liittyvissä asioissa. Turvapaikanhakijoilla ei välttämättä ole riittävästi tietoa esimerkiksi koronaviruksen vakavuudesta ja sen vaikutuksista, minkä vuoksi he eivät osaa riittävästi suojautua. Tiedon jakamisella pystytään lisäämään henkilön tietoa ja siten vaikuttamaan henkilön käyttäytymiseen sekä myös ehkäisemään viruksen leviämistä.

Pixabay

Lähteet

Maahanmuuttovirasto 2022. Viitattu 13.2.2022. https://migri.fi/terveydenhuolto

Tiittala, P., Garoff, F., Omar, A., Hieta, P., Viuhkonen, P., Skogberg, N., Klemettilä, K-L., Koponen, P., Turunen, T., Kontunen, K., Snellman O., Castaneda, A. 2020. Turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkatus. Helsinki. 

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

4 ajatusta aiheesta “Turvapaikanhakijan terveydenhuoltopalvelut”

  1. Kun tullaan hakemaan turvapaikkaa, on takana paljon raskaita kokemuksia. Silloin ei olla lomamatkalla, vaan pakosalla omasta kodista. Voiko turvallisen elämän elänyt länsimaalainen, niinkuin minä, edes kuvitella miltä tuntuu jättää kaikki ja hypätä tuntemattomaan. On todella vaikea asettua siihen asemaan.

    Sen lisäksi että joudutaan usein luopumaan perheestä sekä kaikesta aineellisesta omaisuudesta ja matka on täynnä vaaroja, kohdataan vastaanotto maassa usein ennakkoluuloja ja vaatimuksia. Miten hyvin itse pystyisit integroitumaan täysin vieraaseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan traumaattisten kokemusten jälkeen? Jos olisit kävellyt tuhansia kilometrejä, monet kengät puhki, saapuisit vihdoin Suomeen, turvaan, ja sinulle lyötäisiin kasa papereita käteen “täytäppä nämä nyt ensin”. Miten pystyisit siihen. Näin on muuten ihan oikeasti tapahtunut.

    Kun turvaa hakeva ihminen saapuu vastaanottokeskukseen, ei voi kun toivoa että hän löytää sen turvan mitä on lähtenyt etsimään.

    1. Kiitos Roosa kommentistasi. Olen samaa mieltä kanssasi, että turvapaikanhakijat ovat joutuneet kokemaan raskaita asioita pakomatkalla eikä näitä asioita voi varmasti täysin ymmärtää sellainen henkilö kuka sitä ei ole itse kokenut. Tämän takia turvapaikanhakijoiden saapuessa Suomeen toivon, että heitä ohjataan, tuetaan ja autetaan turvapaikan hakemisessa mahdollisimman paljon.

  2. Jos lukija oppii jotain uutta, niin se on mielestäni hyvä kirjoitus!

    Kiitos tästä hyvästä kirjoituksesta Ninni! Opittu jotain uuttaa ja en edes tiennyt, että turvapaikanhakijan terveydenhuollosta vastaa vastaanottokeskus.

    Jäin kuitenkin miettimään, että järjestääkö vastaanottokeskus hakijoille esim. psykologinen palvelu myös? Tai mitä muuta järjestää?
    Kuten Roosa kuvaili hyvin kommentissaan, niin matka ei ole helppo ja miellyttävää, ja ollaan pakosalla omasta kodista, joten se on varma, että turvapaikanhakijoilla on psyykkinen kuormitus, mieliala häiriö, mm. traumoja.

    Oliko sun lähteissä mainittu mitään semmoisesta, että onko psykologinen palvelua tai vastaava palvelua myös järjestetään hakijoille?

    Yt. Gegi

  3. Kiitos Gegi kommentistasi. Turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkastus -käsikirjan (2020, 23) mukaan hoitaja ohjaa turvapaikanhakijan lääkärin vastaanotolle, mikäli alkuterveystarkastuksessa tulee esille mielenterveyden haasteita. Mielestäni on tärkeää, että hoitajan ja turvapaikanhakijan välillä on luottamuksellinen suhde, jotta turvapaikanhakija uskaltaa kertoa mahdollisista mielenterveyden haasteista. Tällä tavoin turvapaikanhakijaa voidaan ohjata eteenpäin.

    Lähde:
    Tiittala, P., Garoff, F., Omar, A., Hieta, P., Viuhkonen, P., Skogberg, N., Klemettilä, K-L., Koponen, P., Turunen, T., Kontunen, K., Snellman O., Castaneda, A. 2020. Turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkatus. Helsinki.

Kommentoi