Turvapaikanhakijasta paperittomaksi

Kuva: Kuvia Suomesta.

Edellisessä kirjoituksessani selvittelin itselleni vierasta aihetta: kielteistä päätöstä turvapaikkahakemukseen. Sitä kirjoittaessani pohdin, mitä tapahtuu ihmisille, jotka eivät palaa kotimaahansa vapaaehtoisen tuen turvin tai poliisin saattamana. Vastaus on: mahdollisesti paperittomuus. Seuraavassa pientä pintaraapaisua aiheeseen.

Kuka on paperiton?

Pakolaisneuvonnan (www-sivut 2022) mukaan paperiton määritellään ihmisenä, joka elää Suomessa ilman viranomaisen lupaa, jolloin tällaisella henkilöllä ei ole virallista oleskeluoikeutta. Paperittoman määritelmät vaihtelevat riippuen organisaatiosta, mikä johtunee siitä, ettei paperittomuudesta ole olemassa erillistä lainsäädäntöä. Koska blogisarjamme käsittelee turvapaikanhakijoita, en perehdy tässä muihin paperittomuuden syihin. Passin tai muun henkilötodistuksen puuttuminen ei tee ihmisestä paperitonta.

Paperittoman oikeuksia – onko niitä?

Suomen perustuslain 19§:ssä todetaan, että jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, jos ei itse kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa (Perustuslaki 731/1999). Punaisen Ristin kotisivuilla (2022) sanotaan, että lain mukaan viranomaisten on järjestettävä myös paperittomalle ruoka, majoitus ja kiireelliset sosiaali- ja terveyspalvelut.

Vanhempien oleskelun laillisuus tai laittomuus ei saa estää lasten oikeutta terveyteen eikä maksuttomaan perusopetukseen. Pakolaisneuvonta ottaa esille, että ulkomaalaislaissa (301/2004) on säädetty lasta koskevasta päätöksenteosta. Lapsen etuun, kehitykseen ja terveyteen on aina kiinnitettävä erityistä huomioita niihin liittyvässä päätöksenteossa. (Pakolaisneuvonta 2022.)

Kaikilla kuntien alueilla oleskelevilla henkilöillä on oikeus välttämättömiin sosiaalihuollon ja kiireellisiin terveydenhuollon palveluihin (THL 2021).

Tällä hetkellä kiireellistä hoitoa on annettava aina sitä tarvitseville henkilöille. Vuoden 2021 huhtikuussa on käynnistynyt säädösvalmistelu paperittomien henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen yhtenäistämiseksi. Sisällön tärkein tavoite on muuttaa sanamuotoa, jolloin kuntien tulee tarjota välttämätöntä hoitoa kiireellisen hoidon sijaan myös paperittomille. Lain on tarkoitus tulla voimaan tammikuussa v. 2023. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2022.)

Tutkiessani paperittomuutta löysin vapaaehtoistyöhön perustuvan klinikan, josta paperittomat henkilöt voivat saada terveysneuvontaa ja tavata alan ammattilaisia anonyymisti ja maksutta. Klinikan kotisivujen (Global Clinic 2022) mukaan siellä työskentelee mm. lääkäreitä, sairaanhoitajia, hammaslääkäreitä ja psykologeja. Klinikalla on toimipisteet Helsingissä, Turussa, Lahdessa, Tampereella ja Joensuussa.

Useissa suomalaiskunnissa tarjotaan vain kiireellistä terveydenhuoltoa, mutta muutamissa kunnissa on siirrytty tarjoamaan välttämätöntä terveydenhuoltoa paperittomille samaan hintaan kuin kuntalaisille. Lisäksi on laajennettu lasten ja raskaana olevien naisten oikeutta saada samaa hoitoa kuin muut kuntalaiset. (Global Clinic 2022; Sosiaali- ja terveysministeriö 2022.)

Ensi- ja turvakotienliiton blogissa (Pennola, T. & Georgov-Koskelo, P. 2020) kirjoitetaan, että paperittomilla ei tietoa omista oikeuksistaan ja toisaalta kaikki viranomaisetkaan eivät tiedä, mihin palveluihin paperittomat ovat oikeutettuja. Samassa kirjoituksessa kerrotaan asumisen vaikeuksista. Paperittomat nukkuvat hätämajoituksissa, yksityishenkilöiden luona, metsissä, autoissa, kaduilla jne.

Järjestöjen ja neuvontapalveluiden teksteissä vilahtelevat sanat epävarmuus, hyväksikäyttö, pelko ja kaltoin kohtelu. Toinen itseäni hämmentävä seikka oli määrä. Kukaan tai mikään taho ei varsinaisesti osaa sanoa, millaisesta ihmismäärästä puhutaan. Mainittu ainakin 2000, 3000 tai jopa 10000 ihmistä vailla virallista statusta. Kuuluvatkohan tähän määrään myös ne lapset, joita ei ole virallisesti olemassa, koska eivät ole väestöjärjestelmässä (Pakolaisneuvonta 2022)?

Alla lähdelinkkejäni, joista voit lukea lisää paperittomuudesta.

Lähteet:

Gergov-Ketola, P. & Pennola, T. 2020. Turvapaikanhakija ja paperittomat vailla kotia. Blogikirjoitus. Ensi- ja turvakotienliitto. Viitattu 11.3.2022. https://ensijaturvakotienliitto.fi/blogi/turvapaikanhakijat-ja-paperittomat-vailla-kotia/

Global Clinic 2022. Viitattu 11.3.2022. https://www.globalclinic.fi/mika-on-global-clinic/

Pakolaisneuvonta 2022. Paperittomat. Viitattu 11.3.2022. https://www.pakolaisneuvonta.fi/asiantuntijajarjesto/tietoa-pakolais-ja-ulkomaalaisoikeudesta/paperittomat/

Perustuslaki 731/1999. Viitattu 11.3.2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731

Punainen risti 2022. Paperittomuus – tukea vaikeassa tilanteessa oleville maahanmuuttajille. Viitattu 11.3.2022. https://www.punainenristi.fi/hae-apua-ja-tukea/apua-paperittomille/

Sosiaali- ja terveysministeriö 2022. Paperittomien terveydenhuolto. Viitattu 11.3.2022. https://stm.fi/paperittomien-terveydenhuolto

THL 2.12.2021. Maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuus. Paperittomat. Viitattu 11.3.2022. https://thl.fi/fi/web/maahanmuutto-ja-kulttuurinen-moninaisuus/maahanmuutto-ja-hyvinvointi/paperittomat

Ulkomaalaislaki 301/2004. Viitattu 11.3.2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040301

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

Kommentoi