Naiserityisyys vankilassa

Katsoin Yle Areenalla esitettävää Linna- sarjaa, jossa esille nousi käsite naiserityisyys. Vankilamaailma on minulle tuntematon. Tiedän muutamia, myös naispuoleisia henkilöitä, jotka ovat olleet vankilassa, mutta he eivät ole kertoneet vankeusajastaan juuri mitään. Tiedän myös muutaman henkilön, joka työskentelee vankilassa, mutta he eivät työnsä yksityiskohdista puhu. Maallikolle vankeusrangaistuksesta voikin helposti tulla sellainen kuva, että 23 tuntia vuorokaudesta ollaan sellissä ja tunti ulkoillaan – siinäpä se, vangin vuorokausi. Tämän mielikuvan vuoksi naiserityisyys kuulosti aivan mahtavan inhimilliseltä! Mutta mitä naiserityisyydellä vankilassa tarkoitetaan?

Vankien lisäksi myös henkilökunnassa valtaosa on miehiä ja sen vuoksi vankilat on suunniteltu ensisijaisesti miesten tarpeita ajatellen. 2020 Rikosseuraamuslaitoksessa tehtiin sisäinen Naisvankiselvitys, jossa nousi esille naisvankien eriarvoinen tilanne suhteessa miesvankeihin. Naisvangit ovat jääneet sivuun muun muassa turvallisuus- ja tilaratkaisuja suunniteltaessa. (Tammi- Moilanen 2020, 58.) Tällä hetkellä noin kymmenen prosettia vangeista on naisia, joten he ovat selkeä vähemmistö, mutta he tarvitsevat erilaista kohtaamista ja erilaisia palveluja kuin miesvangit, koska monen naisvangin taustalla on syviä traumakokemuksia lapsuudesta lähtien, esimerkiksi seksuaaliväkivallan ja hylkäämisen vuoksi (Kriminaalihuollon tukisäätiö 2022). Naisia on tällä hetkellä yhdeksässä vankilassa. Pelkästään naisille tarkoitettuja vankiloita ovat Hämeenlinnan vankila, Vanajan avovankilaosasto ja Kestilän vankila. Muissa suljetuissa vankiloissa naiset on sijoitettu omille erillisille osastoilleen. (Laakkonen 2021.)

Naiserityisyys vankilassa tarkoittaa naisvankien erilaisten tarpeiden huomioimista kaikessa vankilan toiminnassa. Naiserityinen työ tehdään jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa ja onkin erittäin tärkeää, että henkilökunnalla on uskallusta ja ammattitaitoa kohdata vaikkapa seksuaaliväkivaltaa kokeneet naisvangit tavalla, josta he hyötyvät. Tällaisissa tapauksissa erilaiset kehoon ja henkilökohtaiseen tilaan kohdistuvat tarkastukset, jotka kuuluvat vankilarutiiniin vangin sukupuolesta riippumatta, tulee suorittaa hienotunteisesti. Naisvankien erityiset tarpeet voivat nousta heidän taustoistaan, kuten trumataustasta tai mielenterveys-ja päihdeongelmista. Naisvangeista noin kahdella kolmesta on alaikäisiä lapsia ja sen vuoksi suhteiden ylläpitäminen lapsiin ja perhetyö ovat tärkeitä naisvangeille. Turvallisuuden tunteen rakentamista pidetään tärkeänä tavoitteena naisvankien kanssa työskennellessä. Terveydenhuollon palveluista erityisen tärkeitä naisvangeille ovat raskaus-ja seksuaaliterveyden palvelut, sekä mielenterveys-ja päihdepalvelut. (Laakkonen 2021.)

Naiserityisyys otetaan huomioon myös Rise 2.0- hankkeessa , jossa arvioidaan organisaatiorakenteita ja johtamisjärjestelmän kehittämistarpeita (RISE 2021). Tulevaisuudessa tarvitaan lisää koulutusta ja verkostoja, jotka kokoavat naisvankien kanssa työskenteleviä ammattilaisia yhteen, jotta ammattilaisilla olisi riittävästi työkaluja laadukkaaseen työskentelyyn naistuomittujen kanssa .

Vuosina 2018-2021 toimi Naiset näkyviksi- hanke, jonka seurauksena syntyi Rikostaustaiset naiset asiakkaina- opas, joka on rikostaustaisten naisten kanssa työskenteleville ammattilaisille työn tueksi kehitetty opas. Hanke päättyi 31.12.2021, mutta työ jatkuu Naiset näkyviksi- toimintana. Naiset näkyviksi toiminnassa tuetaan pääkaupunkiseudulle vapautuvia naisvankeja tarjoamalla muun muassa yksilöllisiä tukikeskusteluja, sekä tukea tarvittaviin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin ja viranomaisasiointiin. Maksuton tuki on käytettävissä jo vankeusaikana tai vapautumisen nivelvaiheessa. Väkevä- hankkeessa (2021-2022) puolestaan kehitetään kuntoutusohjelmaa rikostaustaisille naisille väkivaltakäyttäytymisen ehkäisemiseksi ja väkivaltarikollisuuden vähentämiseksi. Kuntoutus toteutetaan etänä ja se on tarkoitettu yhdyskuntapalvelua/valvontarangaistusta suorittaville tai ehdonalaisen vapauden valvonnassa oleville naisille tai sellaiseksi itsensä tunteville. (Kriminaalihuollon tukisäätiö 2022.)

Naiserityisyyden huomioiminen vaikuttaa olevan jo hyvässä mallissa, mutta jäin miettimään, kenellä on lupa määrittää se, kuka on nainen? Pääseekö naisvankilaan henkilö, joka tuntee olevansa nainen, mutta on karyotyypiltään mies? Ja saako tällainen henkilö miestenvankilassa yhtä sensitiivistä kohtelua kuin naisvangit, mikäli hän tarvitsee sellaista? Ja millaista mahtaa olla mieserityisyys?

Lähteet

Kriminaalihuollon tukisäätiö 2022. Naiset näkyviksi. Viitattu 20.2.2022. https://www.krits.fi/naiset-nakyviksi/

Kriminaalihuollon tukisäätiö 2022. VÄKEVÄ- hanke. Viitattu 20.2.2022. https://www.krits.fi/saatio/vakeva-rikostaustaisten-naisten-vakivaltakayttaytymisen-vahentaminen-ja-ennaltaehkaisy-hanke/

Laakkonen, E. 2021.Rikosseuraamuslaitos. Naiserityinen työ vankilassa – mitä se tarkoittaa? Viitattu 20.2.2022. https://www.rikosseuraamuslaitos.fi/fi/index/ajankohtaista/blogi/naiserityinentyovankilassa-mitasetarkoittaa.html

Rikosseuraamuslaitos 2022. Viitattu 20.2.2022. https://www.rikosseuraamus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2020/rise2.0-hankkeessakehitetaanyhayhtenaisempaarikosseuraamuslaitosta.html

Tammi- Moilanen, K. 2020. Naisvankiselvitys. Selvitys naisvankien olosuhteista, toiminnoista ja turvallisuudesta. Rikosseuraamuslaitoksen monisteita 4/20. Viitattu 20.2.2022.https://www.rikosseuraamus.fi/material/collections/20201019102643/7LDL7zoyH/Naisvankiselvitys_-_Selvitys_naisvankien_olosuhteista%2C_toiminnoista_web.pdf

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

1 ajatus aiheesta “Naiserityisyys vankilassa”

  1. Hei! Kiitos mielenkiintoisesta ja avarasti pohtivasta kirjoituksesta. On mielenkiintoista kuulla, että seksuaaiväkivaltaa, perheasioita ja naiseuden kysymyksiä on alettu ottaa osaksi tuominon täytäntöönpanoa. Tässä jutussa heräsi toivo siihen, että vankila nähtäisiin nykyisin kuntouttavana toimintana saada yksilö takaisi toimintakykyiseksi yhteiskunnan jäseneksi.

    Tuohon naiseksi itsensä määrittelemään kohtaan voisin sanoa sen, että transvankeja on varmasti todella pieni ja marginaalinen ryhmä. On minusta aika tuore juttu että vangit edes erotellaan kahteen sukupuoleen.

    Mieserityisyys on mielenkiintoinen kysymys. Olisi mielenkiintoista tietä, tuetaanko esimerkiksi isyyttä?

Kommentoi