RIKSU – Rikoksista irtaantumista tukeva sukupuolisensitiivinen kuntoutus

Vapautuville vangeille suunnattuja palveluita selvittäessä törmäsin RIKSU (rikoksista irtaantumista tukeva sukupuoli-sensitiivinen kuntoutus) -kehittämishankkeeseen, joka herätti mielenkiintoni ja päätin tarkastella hanketta lähemmin.

RIKSU- kehittämishankkeen tavoitteena on luoda tarpeita vastaava kuntoutus rikostaustaisille naisille, naiseksi itsensä kokeville ja muunsukupuolisille henkilöille naiserityisen työn ja sen erityispiirteet huomioiden. Kuntoutuspolun ajatuksena on rikoksista irtaantuminen, perhesuhteiden ja arjenhallintataitojen vahvistaminen sekä päihdekuntoutuminen. Työskentely voi alkaa jo vankilassa olo aikana, jolloin huomio kiinnittyy erityisesti vapautumisen nivelvaiheeseen. Vapautumisen jälkeen kuntoutusta toteutetaan yhdessä asiakkaan kanssa, rinnalla kulkien ja asiakkaan tarpeisiin vastaten. Kuntoutusta on mahdollista saada joko yksilö- tai ryhmämuotoisena. Lopullinen tavoite on saattaa asiakas yhteiskunnan normaalipalveluiden piiriin. Hankkeessa kehitetään myös virtuaalikuntoutusta yhteistyössä vankiloiden kanssa. Hanketta toteutetaan Silta- Valmennusyhdistys ry:n, Valo- Valmennus ry:n ja Laurea-ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Yhteistyön myötä hankkeen arviointitiedon tuottaminen ja tulosten laaja-alainen palvelukokonaisuuksien kehittäminen mahdollistuu. Silta- Valmennusyhdistys ry vastaa hankkeen kehittämisestä ja pilotoinnista Tampereella ja Valo-Valmennusyhdistys ry Turun seudulla. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto ESR. (Silta-Valmennusyhdistys ry 2016.)


Päätin ottaa yhteyttä hankkeen Tampereen työntekijään, kehittäjä/ ohjaaja Janna Kuusistoon saadakseni lisätietoa hankkeesta. Janna on aloittanut hankkeen parissa työskentelyn 1.10.2020 ja on ammatiltaan sosionomi AMK. Janna suostui haastatteluun ja kertoi lisätietoja hankkeesta. Alla kysymykset, joita esitin ja Jannan vastaukset sanasta sanaan.


Miten asiakkaaksi pääsee?
-” ESR-hankkeen asiakkuus on maksutonta asiakkaalle. Asiakkaaksi pääsee ottamalla itse yhteyttä hankkeen työntekijään tai ottamalla yhteyttä työntekijän/viranomaisen kanssa hankkeen työntekijään. Asiakkuus on vapaaehtoista. Yhteydenoton voi tehdä sosiaalisen median, kuten Facebookin kautta, sähköpostitse, puhelimitse tai tapaamalla jalkautunutta hankkeen työntekijää.”
Onko asiakkuudelle edellytyksiä? Jos on, niin millaisia?
-” Asiakkuuden edellytys on naiseksi itsensä kokeminen tai muunsukupuolisuus, täysi-ikäisyys sekä rikostausta.”
Kuinka kauan asiakkuus kestää?
-” Asiakas saa itse määritellä asiakkuuden keston. Asiakkuus kestää niin kauan kuin tarvetta hankkeen tuelle on asiakkaalla tai niin kauan kuin hanke kestää (huhtikuu 2023).”
Kuinka monta työntekijää asiakastyössä on?
-” Asiakastyötä tekee Tampereella yksi hanketyöntekijä ja Turussa yksi hanketyöntekijä, eli kaksi asiakastyötä tekevää työntekijää.”

Millaista tukea ja apua on tarjolla?
-” Riksu-hankkeen tarkoitus on nimenomaan kehittää tukea kuntoutuksen nivelvaiheisiin, joten tukimuodot vaihtelevat yksilöllisesti ja erilaisia toimintoja kokeillaan, jotta paras mahdollinen tukipolku saadaan kehitettyä hankkeen keston aikana. Tuki kohdentuu vankilasta vapautumisen nivelvaiheeseen ja tuki asiakkaalle luodaan asiakkaan kanssa yhdessä asiakaslähtöisesti asiakkaan tarpeet huomioiden. Tuki voi olla keskustelutukea, rinnalla kulkemista, saattamista muihin palveluihin, tiedon etsimistä, palveluohjausta, virastoasioiden hoitamisen tukemista ja avustamista sekä itsetuntemuksen vahvistamista erilaisin menetelmin.”
Onko toiminnan suhteen tullut vastaan haasteita?
-” Kuten monia muita hankkeita ja sosiaalialan palveluita, on Riksu-hankettakin haastanut vallitseva koronapandemia. Koronarajoitukset ovat tuoneet haasteita asiakkaiden ohjaamisessa toisiin palveluihin, asiakkaiden hankintaan sekä ryhmämuotoisiin hankkeen toimintoihin.”
Millä tavoin sukupuolisensitiivisyys erityisesti näkyy työskentelyssä?
-”Sukupuolisensitiivisyys kulkee läsnä kaikessa työssä, mitä hankkeessa kehitetään ja tehdään. Sukupuolisensitiivisyys näkyy konkreettisimmin asiakastyössä, jossa luodaan turvallisuuden ja luottamuksen ilmapiiri sekä kohdataan asiakkaat heidän mahdollinen traumataustansa huomioiden.”
Millaisia tuloksia asiakkaiden kanssa on saavutettu?
-”Asiakkaat ovat saaneet konkreettista tukea esimerkiksi asunnon löytymiseen ja siihen muuttamiseen sekä psykososiaalista tukea ja tämä tuki on edistänyt heidän kokonaisvaltaista hyvinvointia ja kuntoutumista.”
Ovatko asiakkaat olleet tyytyväisiä toimintaan?
-” Hankkeen aikana on kerätty palautetta suoraan asiakkailta ja näistä palautteista päätellen asiakkaat ovat olleet todella tyytyväisiä rinnalla kulkevaan hanketyöhön ja kiinnipitävään työotteeseen, jossa huomioidaan myös sukupuolisensitiivisyys.”(Kuusisto 2022.)


Suoritin haastattelun sähköpostitse, sillä se sopi molempien aikatauluun parhaiten. Jannan kertoma avasi hankkeen sisältöä entisestään, vaikka verkkosivuilta ja Facebookista löytyy tietoa jo hyvin. Käykää muuten kurkkaamassa RIKSU-hankkeen Facebook sivuja, sieltä löytyy kivasti hyvää mieltä luovia postauksia hankkeesta ja asiakastyöstä: RIKSU – Rikoksista irtaantumista tukeva sukupuolisensitiivinen kuntoutus.


Mielestäni on äärimmäisen tärkeä tarjota mitä tahansa palveluja sukupuolisensitiivisesti, mutta tähän RIKSU- kehittämishankkeeseen törmätessäni jäin erityisesti pohtimaan sen tärkeyttä naiserityisyyden näkökulmasta. Itselleni tulee vangista puhuttaessa ennakkokäsitys, että kyseessä on mies. Tämä ennakkokäsitys nousi esiin opiskelu tiimimme palaverissa, jossa loimme suunnitelmaa case-tehtävälle. Jäinkin miettimään millaisessa asemassa naiset, naiseksi itsensä kokevat ja muunsukupuoliset henkilöt näiden ennakkokäsitysten vuoksi ovat ja kuinka yleinen tämä ennakkokäsitys on. Onko edellä mainittujen asema jo lähtökohtaisesti vaikeampi, kuin vankilasta vapautuvan miehen? Kuinka paljon tähän ennakkokäsitykseen vaikuttaa naisen asema yhteiskunnassa ja millaisena nainen tässä yhteiskunnassa nähdään?

https://www.siltavalmennus.fi/riksu-rikoksista-irtaantumista-tukeva-sukupuolisensitiivinen-kuntoutus-hanke/

Kuusisto, J. 2022. Hanketyöntekijän haastattelu 11.02.2022. Silta- valmennusyhdistys. Tampere.

Kommentoi