Lähdin tutustumaan kotihoitoon haastattelun kautta. Haastateltavaksi sain huimat 18-vuotta kotihoidossa toimineen henkilön. Hän on koulutukseltaan lähihoitaja ja toiminut kotihoidossa valmistumisestaan asti. Kotihoitoon hän lähti työskentelemään halunaan auttaa muita. Hän pitää työstään sen vuoksi, että voi antaa ihmisille hyvän loppuelämän omassa kodissaan.
Kotihoidossa työntekijän työtehtäviin kuuluu päivittäisissä toimissa avustaminen, kuten lääkityksessä, hygieniassa, sekä ravinnosta huolehtiminen. Asiakkaan luona vietettävät käyntiajat riippuvat tuen tarpeesta ja ajat voivat vaihdella 10 minuutista jopa kahteen tuntiin. Asiakas maksaa vain käytetystä hoitoajasta. Jokaiselle asiakkaalle on nimetty omahoitaja, joka yhdessä asiakkaan kanssa määrittelee käyntiajan pituuden. Vaikka jokaiselle asiakkaalla on omahoitaja, vapaiden ja työvuoromuutosten vuoksi hoitaja voi vaihtua usein. Nimetty omahoitaja hoitaa myös palvelu- ja hoitosuunnitelman tekemisen, sekä rai-arvioinnin päivittämisen.
Kotipalvelulla tarkoitetaan sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista (Kuntaliitto 2021.)
Hoitajien työntehokkuutta mitataan asiakasprosenteilla. Jokainen vietetty minuutti asiakkaan luona nostaa prosenttia. Tehokkaammat, ehkä kauemmin alalla ja asiakkaalle tutut hoitajat viettävät asiakkaan luona vähemmän aikaa, mutta ehtivät tekemään toisaalta enemmän asiakkaita. Näillä hoitajilla asiakasprosentit ovat pienempiä ja he saavat ehkä kuulla, kuinka prosentteja pitäisi nostaa. Mutta onko oikein, että asiakas joutuisi maksaa enemmän hitaamman työntekijän vuoksi? Monilla hoidettavilla olisi tarve suurempaan tukeen, mutta siinäkin eteen tulee raha. Maksut ovat sidoksissa bruttotuloihin ja joissakin tapauksissa voi olla edullisempaa ottaa palvelu yksityiseltä tuottajalta, jos tulot ovat suuret (Tampere 2022).
Haastateltavani mielestä sote-uudistuksella on tärkeä osa kotihoidossa. Kotihoidon mahdollistaminen 24/7 toimivaksi tulee tarpeeseen. Vuosien saatossa kotihoito on mennyt paljon hoidollisempaan suuntaan. Kotona asuu aina vain huonokuntoisempia ihmisiä, jotka toki haluavat kotona olla loppuuna asti ja ympärivuorokautisen kotihoidon myötä heidän kotona asuminen voidaan mahdollistaa.
Vuoden 2023 alusta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen vastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueelle. Ikäihmisten kohdalla tavoitteena on vastata ikääntymisen aiheuttamiin haasteisiin. (Sote-uudistus 2022.) Sote-uudistuksen myötä on luotu kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030: tavoitteena ikäkyvykäs Suomi. Tavoitteena on mm. suunnata ennaltaehkäiseviä ja toimintakykyä ylläpitäviä toimia, ikääntyvien työikäisten hyväksi (STM:n julkaisuja 2020:31). Ikäohjelmaan sisältyy elintapaohjauksen toimintamalli muistisairauksien ennaltaehkäisyyn.
Kotihoidon kehittämishanke perustuu kolmeen pääpilariin, joiden tavoitteena on tarjota kotihoitoa ympäri vuorokauden, jokaisena viikonpäivänä. Kotihoidossa tulee hyödyntää kuntouttavia toimintamalleja esimerkiksi kotikuntoutus ja etäkuntoutus. Ja äkillisiin akuuttitilanteisiin tulee olla määriteltynä toimintamalli esimerkiksi lääketieteellisten palvelujen ja konsultaation mahdollisuus. (Sote-uudistus 2022.)
Mikäli hoitaja kuitenkin havaitsee ettei hoidettava enää pysty olemaan kotona ehdotetaan tehostettua palveluasumista jossa hoitajat ovat aina läsnä. Toivotaan kuitenkin että sote-uudistus antaa pian mahdollisuuden ikäihmisille olla kotona loppuun asti.
Lähteet:
Kuntaliitto 4.2.2021. Kotihoito. Viitattu 11.3.2022. https://www.kuntaliitto.fi/sosiaali-ja-terveysasiat/sosiaalihuolto/iakkaiden-palvelut/kotihoito
Tampere 2022. Kotihoito. Viitattu 11.3.2022. https://www.tampere.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/ikaihmisten-palvelut/apua-kotiin/kotihoito.html
Sote-uudistus 2022. Iäkkäiden palvelut. Viitattu 11.3.2022. https://soteuudistus.fi/iakkaiden-palvelut
STM:n julkaisuja 2020. Kansallinen ikäohjelma vuoteen 2030. Viitattu 11.3.2022. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/162462/STM_2020_31_j.pdf?sequence=4&isAllowed=y
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Hei,
Kiitos ajatuksia herättävästä kirjoituksestasi. Itse olen vuosia sitten opiskellessani tehnyt harjoittelun kotihoidossa. Vieläkin muistan niitä kohtaamisia asiakkaiden kanssa. Nyt kirjoitustasi lukiessani pohdin kovasti jääkö tänä päivänä hoitajilla ollenkaan aikaa kohdata asiakas. Tuo hoitajien työntehokkuuden mittaus asiakasprosenteilla kuulostaa minusta hurjalta ja tuo mielikuvan liukuhihnatyöstä.
Mietit onko oikein, että asiakas joutuisi maksamaan samasta työstä enemmän hitaamman työntekijän vuoksi. Ei varmastikaan ole, mutta mieleeni tulee yksinäiset vanhukset, joille kotihoitajan käynti saattaa olla ainoa sosiaalinen kontakti. Toivottavasti hoitajat pystyvät tekemään työnsä tehokkaasti, kuitenkaan näyttämättä asiakkaalle kiirettään ja kohtaamalla heidät aidosti.
Kotihoidon kehittämishankkeessa on hyviä tavoitteita kotihoidon kehittämiseksi sote-uudistuksen myötä. Toivotaan, että tavoitteisiin päästään.
– Anu
Hei, kiitos mielenkiintoisesta haastattelusta kotihoidon työntekijästä ja miten sote-uudistus vaikuttaa kotihoidon työhön.
Olen itse ollut töissä kotihoidon kentällä Helsingissä että Jyväskylässä, näiden välillä kerkesi olla 10 vuotta. Itse huomasin, että kuinka kiire kotihoidon kentällä välillä on, kun eri asiakaskäynteihin on laitettu 5-15min. Koskaan ei kuitenkaan voi tietää, mitä löytyy kun kotihoidon asiakkaan luokse menee, ja välillä tekisi mieli istahtaa vähäksi aikaa asiakkaan luokse.
Niinkuin nykyään monessa sosiaali-ja terveysalan työpaikalla myös kiire ja työntekijäpula vaivaa myös kotihoitoa. Olisikin tärkeää kiinnittää mielestäni huomiota kotihoidon työoloihin, koska kotihoidossa työskentelee monta rautaista ammattilaista, jotka haluaisivat tehdä jokaisen asiakaskäynnin sillä ammattitaidolla mikä löytyy. Mutta nykyään kiire, epäselvät ja ristiriitaiset ohjeet sekä kasvava vastuun määrä kuormittavat kotihoidon työntekijöitä entistä enemmän. (Hankola. 2021)
Lähteet:
Riitta Hankonen. Kotihoidon työntekijät pitävät työstään – kiire, epäselvät ohjeet ja vastuu kuormittavat. 2021. Viitattu 20.3.2022. https://www.tehylehti.fi/fi/uutiset/kotihoidon-tyontekijat-pitavat-tyostaan-kiire-epaselvat-ohjeet-ja-vastuu-kuormittavat