Erityislapset ja koulunkäynti korona aikana…

Nyt on ollut paljon esillä lasten ja nuorten koulunkäynti, miltä se näyttäytyy korona aikana. On noussut esille lasten poissaolot koulusta, mitään ei opettajille ilmoiteta, missä nuori on? Nyt on ”helppo” olla sairaslomalla pienenkin flunssan takia, koska korona. 28.2.2021 Iltalehden uutisoinnissa kerrottiin, että yli 4000 nuorta, jotka eivät käy koulua tällä hetkellä. Kukaan ei oikeastaan tiedä kuinka paljon peruskoululaisilla on poissaoloja. Tämä asia nousi esille, kun iltalehti selvitti määrän koronavuoden aikana, mutta selvitystä tehdessä kävi myös ilmi, ettei laajaa tilanne kuvaa ole kenelläkään. Poissaolojen seuranta on hyvin tärkeää, jotta voidaan ajoissa puuttua lapsen mahdolliseen pahoinvointiin. Nyt kouluongelmista kärsivä lapsi saattaa näkyä numeroina vasta oppilashuollossa, jolloin ongelmien ratkaisu voi olla vaikeaa. Johanna Sergejeff sanookin tuossa iltalehden haastattelussa, että korona sekoittaa pakkaa, kun ei tiedetä liittyvätkö poissaolot karanteeneihin, flunssakauteen vai mistä on kyse?

Olen käynyt keskustelua yksittäisen helsinkiläisen koulun erityisopettajan kanssa tästä ja miten hän kokee koulu arjen pandemian aikana… Koulun oppilashuoltohenkilökunta ja samalla myös muu henkilökunta (opettajat ja koulunkäynninohjaajat) ovat kuormittuneita valloillaan olevasta tilanteesta. Kuraattori, kouluterveydenhoito sekä -psykologi ovat ylityöllistettyjä. Esimerkiksi kouluterveydenhoitajalla ei jää aikaa hoitaa perustehtäviään (esim. koululaisten terveystarkastukset), koska terveydenhoitajan palveluja tarvitaan akuuteissa tilanteissa koulupäivän aikana.

Psykologin, kuraattorin ja kouluterveydenhoitajan palveluja tarvitaan aiempaa enemmän, koska osa oppilaista kokee tämänhetkisen pandemiatilanteen ahdistavaksi. Toisilla oppilailla ahdistuneisuus näkyy vetäytymisenä, koulusta pois jättäytymisenä jopa masennuksena tai muina psyykkisinä oireina. Toisilla taas ahdistuneisuus purkautuu välinpitämättömyytenä, aggressiivisena tai vihamielisenä käytöksenä henkilökuntaa kohtaan. Ristiriita tilanteita on selvästi enemmän kuin aiemmin. Oppilaiden käyttäytyminen on muuttunut levottomammaksi yleisesti.

Toimia koronan leviämisen estämiseksi tehdään koulun arjessa jatkuvasti ja nämä toimet vaikuttavat arkeen. Oppilaat joutuvat odottamaan pitempiä aikoja (ruokailut ja välitunnit on porrastettu tai järjestetty muulla tavalla uudelleen), joka paikkaan jonotetaan, erityisesti käsienpesulle. Kaikki varotoimet vievät tavallista enemmän aikaa ja kaikkien tulee parhaan kykynsä mukaan pitää etäisyyksiä. Oppitunteihin jää murto-osa aiemmasta, jolloin opiskeluun tulee kiireen tuntu. Ei lapset ja nuoret kykene jatkuvasti noudattamaan tiukkoja ohjeita ja sääntöjä. Joskus on vain pakko hellittää ja siksi vapaammat tilanteet kuten välitunnit ovat muuttuneet levottomammaksi. Aikuiset eivät ehdi olla läsnä, kun jatkuvasti pitää puhdistaa välineitä ja pintoja. Suunnitella tunteja ilman kontakteja, samalla pitäen mielessä, että oppilaat saisivat olla vuorovaikutuksessa.  Aikuiset häviävät oppitunnin jälkeen selvittelemään konfliktitilanteita ja tekemään tarvittavat jälkitoimet.

Retkien määrä on pudonnut rajusti, koululaisuinnit ovat peruuntuneet, yhteiset juhlat ja muut teemapäivät ovat peruttu tai pidetty etäyhteyksin. Harrastukset ovat loppuneet. Yhteistyö yli luokkarajojen ja kotien kanssa ovat loppuneet.  

Lapset ja nuoret tarvitsevat aikuisten aikaa, aikaa tulla nähdyksi ja kuulluksi. Lapset ja nuoret tarvitsevat myös toisiaan jaksaakseen eteenpäin. He tarvitsevat siis enemmän sosiaalisia tilanteita päivittäin.

Yksi kommentti artikkeliin ”Erityislapset ja koulunkäynti korona aikana…

  1. KaPe

    Kiitos Anne postauksestasi. Kuvasit tilannetta hyvin kouluissa, joka ei meille monellekaan päällepäin näy. Lasten ja nuorten lisääntyneestä pahoinvoinnista puhutaan yleisesti nyt paljon ja siitä ollaan huolissaan tässä hetkessä, kuin myös tulevaisuuden kannalta. Suurimpien riskitekijöiden piirissä, ovat tietysti erityisen tuen lapset. Mutta, nyt on paljon puhuttu myös siitä, kuinka haittavaikutukset alkavat näkymään jo niissä, niin sanotusti hyvin pärjäävissäkin lapsissa.

    Erityisesti nämä kaikki riskitekijät näyttävät tulevan esiin varsinkin etäkouluissa. Epidemia on kasvu suunnassa, mutta haittoja lasten kohdalla halutaan edelleen minimoida järjestämällä lähiopetusta lock downin aikana ala-aste ikäisille. Tämä on riskitekijöiden ehkäisyn kokonaiskuvan kannalta hyvä edelleen. Etäkoulu on isommillekin varmasti raskasta toteuttaa, mutta mitä nuoremmista kysymys, sitä vaikeampi oma-aloitteinen ja itsenäinen ohjautuminen opiskeluun on, jota tarvitaan etäkouluissa kuitenkin paljon, vaikka opettaja istuisi päätteen päässä opastamassa. Niinkuin kuvasit lapsi tarvitsee sosiaalisia kontakteja ja kanssa käymistä tuekseen enemmän kuin aikuinen.

    Vanhempien resurssit ohjata omaa ala-kouluikäistä etäkoulua käyvää lastaan voi olla vähäiset. Lisäksi tilanteessen ollaan tällä hetkellä väsyneempiä kuin viime keväänä. Viime kevään koulusulkujen osalta jo kerääntyi dataa, että vaikka etäkoulu sujuikin näennäisesti hyvin, se ei ollut kuitenkaan hyvä vaihtoehto haittavaikutusten kannalta, vaikka taudin leviämisen kannalta oli. Lisäksi nyt koko korona vuosi on vaikuttanut ihmisten jaksamiseen. Perheitilanteisiin on voinut kerääntyä vuoden aikana paljon ongelmia. Työttömyyttä, väsymystä, taloudellisia ongelmia ja päihteidenkäyttöä. Tämä kaikki vaikuttaa siihen, että etäkoulut nuorempien kohdalla on entistä huonompi vaihtoehto.

    Etäkoulujen on myös kerrottu olevan osalle hyvä vaihtoehto. Mietin vain sitä, että jos se on näin, niin onko se kuitenkaan hyvä? Riippuu mistä se syystä se on hyvä, jos koulussa on esimerkiksi huono-olla. Etäkoulu ei kuitenkaan ole tarkoituksellista ja pääasiallista koulunkäyntiä tulevaisuudessakaan. Silloin onglemia ei voi ratkoa etäkouluilla, niitä tulisi ratkoa siellä missä niitä on. Koulukiusaamis asiathan ovat myös viimeiakoina nousseet tapetille. Niinkuin sinunkin kirjoituksesta käy ilmi, erilaiset konfliktit myös kouluissa ovat lisääntymäänpäin.

    Eli vaikka lapset ovat lähiopetuksessa, silti tämä tilanne näkyy myös kuitenkin sielläkin. Tänään yle uutiset julkaisi jutun sairaalakoulujen tilanteesta. Sairaalakouluihin ohjataan lapsia, jotka eivät pärjää tavallisessa koulussa mielenterveysongelmien takia. Sairaala kouluissa ei riitä paikat kaikille tarvitseville ja myös siellä kerrotaan koronan pahentaneen tilannetta entisestään. Yhä nuoremmat lapset voivat huonommin ja perheiden ongelmat ovat lisääntyneet. Nämä kaikki näkyvät varmasti siis myös sielä lähiopetuksessa lisääntyvinä ongelmina.

    Kuitenkin jutusta löytyi hyvääkin, koska kehittämistarve on nyt selkeä. Opetus hallistus on myöntänyt jutun mukaan, 3,5 miljoonaa euroa lisärahoitusta siihen, että sairaalakoulujen opettajat voisivat jalkautua lähiopetukseen ja antaa tukea siellä, missä sitä tarvitaan.

    Jos korona tilanteesta halutaan löytää lisää hyviä puolia, on yksi asia mielestäni myös se, että nyt suomalaisen koulutuksen merkitys on saanut uuden arvostuksen ja näkökulman monessakin suhteessa. Jota ei ole ennen ehkä moni tullut jatelleeksikaan. Sen yhteiskunnallistava merkitys on valtava. Varsinkin somessa käydään kuitenkin tiukkaa väittelyä siitä, että kaikki koulut tulisi sulkea, että tartunnat vähenisivät. Monikaan asiantuntija ei toistaiseksi ole katsonut tämän olevan vieläkään hyvä vaihtoehto.

    Jos jokainen luottaisi ja uskoisi kliinisiin tuloksiin ja tutkimuksiin joista syntyy faktatietoa eri asiantujoiden kesken, mikä on missäkin tilanteessa parhaaksi kenellekkin, terveys turvallisuus tietysti edellä. Niin välttyisimme turhilta vastakkain asetteluilta ja lasten syyttelyltä siltä, että he tautia levittävät. Tällä saattaa olla myös päinvastaisia vaikutuksia lasten ja nuorten koulunkäynnin asennoitumiseen. Pidetään se mieluummin niin päin, kuinka tärkeää heidän koulunkäyntinsä heille itselleen, koko yhteiskunnalle ja kuinka tärkeitä he ovat meille kaikille.

    Apuja tarvitaan kuitenkin siis kipeästi sinne lähiopetukseenkin, toivottvavasti tästä Ylen julkaisemasta jutusta on apua juuri näihin kuvailemisiin tilanteisiin. Juttu löytyy tästä linkistä : https://yle.fi/uutiset/3-11831527?fbclid=IwAR2ijgoaoEKBZGELbpq3ujfdCWBzprZXnWJ_-iQcQ_xCctiVUSUWbFIYwDI

Vastaa