Lastensuojelu ja korona

Olen tässä pitkään pohtinut lastensuojelua, uutisointia mitä milloinkin asiasta nousee kirjoituksiin. Miten lastensuojelu voi tai näyttäytyy näin korona aikana. Onko mahdollisesti asiakasperheitä tullut lisää? Otetaanko yhteys perheeseen viikon sisällä ilmoituksesta? Julkisuudessa on ollut paljon puhetta työntekijöiden pulasta. Työntekijöitä sekä lastensuojelulakia koskeva laki tulee voimaan vasta elokuussa. Sosiaalisessa mediassa nousi linkki eteeni avoimista sosiaalityöntekijöiden viroista, ja kun katsoin sitä, niin se oli valtava. Itse jäin aivan sanattomaksi, ja toinen mitä jäin pohtimaan, työntekijöiden hyvinvointia sekä työssä jaksamista.

Iltasanomista Hanna Kauppinen on kirjoittanut 26.12.2020 uutisen, miten korona on ruuhkauttanut lastensuojelua– alaikästen vieroitus ja kuntoutushoitoon kuukausien jono. Sijais ja tukiperheistä on pula mikä vaivaa koko Suomea eikä valmennuksiin saada riittävästi ihmisiä, ja hoitoihin jopa neljänkuukauden jono. Huolestuttavalta kuulostaa, että voiko todella olla näin. On tullutkin jo julki se, miten korona aika on lisännyt nuorten ja lasten pahoinvointia ja miten huostaanottojen määrä on lisääntynyt kaiken aikaa ja kiireellisten lastensuojeluntoimenpiteiden lukumäärät nousseet. Korona aika ja sen vaikutuksien arvellaan tulevan vasta viiveellä.

Sijais-ja jälkihuollon kehittämispäällikkö Tiina Rihti SOS-lapsikylästä kertookin haastattelussa, miten heillä on näkynyt tämä korona. Selkeästi aiempaa enemmän paikkatiedusteluja kiireellisen perhehoitopaikan tarpeesta olevista lapsista, mutta mainitsee myös alueellisista eroavaisuuksista. On kuitenkin nähtävillä positiivisesti, että kiireelliset sijoitusten palvelupyynnöt on pystytty toteuttamaan jopa tunnin sisällä. Arviointoimenpiteitä ei ehkä kunnissa ole pystytty tekemään, jolloin pitkäaikaisten perhehoidon sijoitusten prosessit olivat kevään aikana ja alkusyksystä pidentyneitä tai hitaampia melkein jopa pysähtyneitä. Loppuvuotta kohden tilanne on kuitenkin lähtenyt nopeutumaan. Huolta on esiintynyt lapsiperheiden tapaamisissa, mutta jos kaikki osapuolet ovat terveitä niin tapaaminen on päänsääntöisesti toteutunut.

 On sijasi perheitäperheitä missä on ollut paljonkin sijoitettuja lapsia eri perheistä, ja tämä on herättänyt pelkoa, kun niissä asuvat kuuluvat riskiryhmiin. Näitä pelkoja on käsitelty paljonkin. ” Rihti muistuttaa, että sijaisvanhemmiksi halutaan monenlaisia perheitä, sillä lapsilla on monenlaisia tarpeita. Lapsi saattaa tulla sijoitukseen kahden sisaruksen kanssa tai lapsella voi olla allergiaa, erityistarpeita, somaattinen sairaus tai autismin kirjoon kuuluva diagnoosi, eli kaikki sijaisvanhemmat eivät ole soveltuvia kaikille lapsille.”

Valtakunnallisia ohjeita ei lastensuojeluun ei annettu, miten sosiaaliset kanssa käymiset olisi hyvä hoitaa. Epätietoisuus teetti aikamoisen päänvaivan kuntien lastensuojeluun, tämä aiheutti sen, että kunnat hätiköidysti jopa kielsivät tapaamiset ja osa laitoksista sulki ovensa.  Onhan tämä ollut aikamoista myllerrystä, kun miettii että lastensuojelua kokonaisuutena sekä asiakkaana olevat lapset, nuoret ja perhe. Miten heidän auttaminen on onnistunut. Koronan myötä lastensuojelu ei ole kokonaan muuttunut etätyöksi, mutta haasteita on ollut tavoittaa perheitä etänä.

Jätä kommentti

Vastaa