Maahanmuuttajien kulttuurien moninaisuus

Monikulttuurisuus voi tarkoittaa sitä, että samassa yhteisössä on olemassa monia kulttuureja, kieliä ja kansallisuuksia. Käsitteenä monikulttuurisuus voi painottaa yhä enemmän erilaisia kulttuurin alaryhmiä, kuten etnisyys, yhteiskuntaluokka, uskonto ja sukupuoli. Suomi on monikulttuurinen yhteiskunta tällä tavalla ajateltuna. Suomi on myös monipuolisesti monikulttuurinen, sillä Suomessa puhutaan useampia kieliä, myös erilaisia tapoja ja traditioita ylläpidetään sekä uskotaan erilaisiin käsityksiin elämästä. Tarkoituksena se, että jokaisella on oma etninen alkuperä, kieli, uskonto, terveydentila ja seksuaalinen suuntautuminen, sekä monimuotoisuus esiintyy eroina näkökulmissa, käsityksissä, osaamisessa, toiminnassa, tarpeissa ja odotuksissa.

Kuva: pexels.com

Henkilö muuttaa uuteen maahan yksilönä, johon oma menneisyys tai elämäntarina on jättänyt selkeät jäljet. Sillä että, hän on kasvanut ja kouluttautunut kotimaassaan ja omaksunut kotimaansa kulttuurin, elämäntavat ja uskomukset. Näiden arvojen, elämäntapojen ja uskomusten ympärille muodostuu hänen koko arkielämänsä ja maailmansa. Vasta paneutuessaan vieraaseen kulttuuriin, uuteen ympäristöön, jossa asioita hoidetaan eri tavalla, henkilö alkaa kiinnittää huomiota eroihin.

Kuten Schubert, C. 2013 kirjassa on havaittu, että maahanmuuttajina on myös lapsia ja nuoria. Alle kouluikäiselle lapselle suhde huoltajiin ja muihin perheenjäseniin on todella tärkeä. Uuteen kulttuuriin ja maahan muuttamista on hyvä käsitellä koko perhettä koskevana muutoksena. Vanhempien stressi, yksinäisyys ja talousasiat vaikuttavat myös lapseen. Maahanmuuttajaperhe on herkempi vaikeuksille mainituilla alueilla, silloin myös riskit psyykkisille ongelmille ovat suuremmat. Paneutuminen uuteen maahan lapsen yli 10-vuotiaan näkökulmasta on erilainen prosessi kuin alle kouluikäisellä. Tarkoituksena se, että sosiaalisen ympäristön vaikutus lapsen arvomaailmaan, tapoihin ja uskomuksiin on voimakkainta ennen teini-ikää eli teini-ikäisten asettuminen uuteen kulttuuriin voi synnyttää ristiriitoja vanhempien ja suvun tai muiden perheenjäsenien kanssa.

On tärkeä, että maahanmuuttaja pystyisi toimia ja osallistua yhteiskunnassa täysivaltaisena jäsenenä. Suomessa osallistumista ja elämistä helpottaa, silloin kun Suomeen muuttanut henkilö aloita kielenopiskelua, kiinnittyy opiskelemaan tai työelämään.

Lähteet

Schubert, C. 2013. Kotoutumisen psykologiaa. Teoksessa Olemme muuttaneet- ja kotoudumme. Toim. Alitolppa-Niittamo, A. Fågel, S. Säävälä, M. Väestöliitto. Helsinki.

Yksi kommentti artikkeliin ”Maahanmuuttajien kulttuurien moninaisuus

  1. Aydaruus Wehliye

    Hieno kirjoitelma. Oli ihanaa lukea, kun pystyy samaistumaan. Tiedän miltä tuntuu kun, henkilö muuttaa uuteen maahan yksilönä, johon oma menneisyys tai elämäntarina on jättänyt selkeät jäljet. . Se on totta, miten vanhempien stressi, yksinäisyys ja talousasiat vaikuttavat myös lapseen. lapsillakin on ongelmia sosiaalisesti ja fyysisesti. Voi olla, että lapsilla on uuden kielen ja ystävien kanssa ongelmia. Muuttavat henkilöt kokevat useita stressitekijöitä, jotka voivat vaikuttaa heidän henkiseen hyvinvointiinsa, mukaan lukien kulttuuristen normien, uskonnollisten tapojen ja sosiaalisten tukijärjestelmien menetys, sopeutuminen uuteen kulttuuriin sekä identiteetin ja itsekäsityksen muutokseen

Vastaa