Kun ei ole kotia missä asua

Mitä tehdä, kun joutuu asunnottomaksi? Missä seuraavat yöt pitäisi viettää? Mistä saa apua ja tukea? Kuka auttaa vai auttaako kukaan? Tällaisia ajatuksia voi herätä ihmisellä, joka menettää asuntonsa. Elämä muuttuu yhtäkkiä kaaokseksi ja tunteet muutoksien keskellä ovat sekavia.  

Kela neuvoo ensimmäisenä asuntonsa menettänyttä olemaan yhteydessä kotikunnan vuokra-asunnon tarjoajiin. Vuokra-asunnon hakijaksi kannattaa hakeutua heti ja ilmoittaa asunnottomuudesta myös digi- ja väestötietovirastoon. Näin Kela ja muut viranomaiset saavat tarvittaessa tiedon asunnottomuudesta suoraan väestötietojärjestelmästä, joka taas helpottaa tukien saamisessa. Seuraavaksi otetaan yhteyttä Kelaan ja kerrotaan tarkemmin omasta tilanteesta ja sen taustalla olevista syistä. Samalla on hyvä kertoa Kelan palveluasiantuntijalle, jos asuu väliaikaisesti tuttavan tai sukulaisen luona. Silloin asiantuntijalla on tilanteen kokonaiskuva paremmin tiedossa ja hän osaa neuvoa, mitä etuuksia kannattaa hakea. Kelaan voi varata myös puhelinajan, jolloin sieltä soitetaan avun tarvitsijalle.

Asunnottomuus ei vaikuta työttömyysturvaan tai opintotukeen. On mahdollista saada Kelan myöntämää perustoimeentulotukea, mutta on hyvä muistaa, että se on viimesijainen tuki. Tuen määrään vaikuttavat kaikki tulot ja varat, myös muut sosiaalietuudet. Sosiaalitoimisto voi harkinnan mukaan myöntää täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Kun uusi asunto löytyy, voi Kelasta hakea yleistä asumistukea sekä perustoimeentulotukea esim. vuokravakuutta tai muuttokustannuksia varten. (Kela)

Kuva: MarLa

Mietimme opiskelukavereideni kanssa, onko kodin menettäneellä voimavaroja hoitaa asioitaan yksin kuntoon ja tietääkö hän mistä hakea apua? Tukea tulisikin tarjota niin, että se tavoittaa kaikki ja siihen olisi helppo tarttua. Eri tahojen kannattaisi siis lisätä jalkautuvaa työtä kannettavien tietokoneiden kera sinne missä tuen tarvitsijatkin viettävät aikaansa. Nykyään etuuksien hakeminen kuitenkin tapahtuu yleensä verkossa ja se voi olla joillekin hyvin hankalaa ja monimutkaista, eikä kaikilla vieläkään ole tarvittavia tunnistetietoja verkkoasiointipalveluihin. Lisäksi jalkautuvilla työntekijöillä olisi hyvä olla mukana lainapuhelimia, koska kaikilla avun tarvitsijoilla ei välttämättä edes ole omaa puhelinta. Asiointi helpottuu ja samalla on tuki ja apu vieressä hoitaessa asioita. Asunnottomuus voi tuntua suurelta häpeältä, kehtaako silloin pyytää apua? Siitäkin huolimatta, ettei avun pyytäminen ole helppoa, kannattaa sitä pyytää rohkeasti ja ottaa se myös vastaan. Apua on kuitenkin saatavilla monin eri tavoin ja eri tahoilta.

Mistä sitä apua sitten saa? 

Ensimmäisenä kannattaa kääntyä oman kaupungin tai kunnan sosiaalitoimen puoleen. Sosiaalihuolto ja monet järjestöt tarjoavat asunnottomuuteen liittyvissä tilanteissa neuvontaa ja apua. Myös esim. matalan kynnyksen keskuksista tai järjestöjen palveluista voi löytää avun. Meillä tulevilla sosionomeilla on myös hyvä tietää ja tutustua eri paikkoihin, joten listaan alle muutamia huomion arvoisia paikkoja.

Pääkaupunkiseudulla akuuttia apua voi saada esim. seuraavista paikoista:  

  • Hietaniemenkadun palvelukeskuksen asumispäivystys tarjoaa yösijan asunnottomille helsinkiläisille. Päihtymys ei ole esteenä yöpymiselle.  
  • Paperittomille ja liikkuvalle väestölle löytyy hätämajoitusta Diakonissalaitoksen tiloissa Vallilassa.  
  • VVA ry:n Yökeskus Kalkkersissa voi yöpyä kotipaikkakunnasta riippumatta.  
  • Espoossa hätämajoitusta tarjoaa päihdeasiakkaille Olarinluoman vastaanottokoti. Hätämajoitusyksikkö Viisikko tarjoaa tilapäistä majoitusta täysi-ikäisille asunnottomille ja päihteettömille asiakkaille. 
  • Vantaalla voi yöpyä Koisorannan palvelukeskuksen asumispäivystyksessä.  
  • SPR Nuorten turvatalosta löytyy tilapäinen yöpymispaikka erityisesti 13–19-vuotiaille. 

Asumisen tukimuotoja on erilaisia ja eri kohderyhmille. Monet tahot tarjoavat kuntouttavaa ja tuettua asumista sitä tarvitseville nuorille sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujille. 

  • Kaupunkien asumisneuvonnasta voi kysyä asumiseen liittyvistä asioista esim. asunnottomuusuhkatilanteissa.  
  • Sosiaalineuvonnasta saa neuvontaa ja ohjausta sosiaalipalveluista, etuuksien tai tukien hakemisesta ja niihin liittyvistä kysymyksistä.  
  • Vailla vakinaista asuntoa ry:n asumisneuvoja auttaa asunnottomia tai asunnottomuusuhan alla olevia. 

Lähteet: 

Espoon kaupungin kotisivut www.espoo.fi/Asuminen 

Helsingin kaupungin kotisivut www.hel.fi/kaupunki-ja-hallinto/palvelut/palvelukuvaus 

Kela, Elämässä-lehti www.elamassa.fi/tarpit/oletko-asunnoton 

Kodittomien Tuki ry www.kodittomientuki.fi 

Spr Nuorten turvatalo www.punainenristi.fi/hae-apua-ja-tukea/nuortenturvatalot 

Vantaan kaupungin kotisivut www.vantaa.fi/terveys-_ja_sosiaalipalvelut/asumisen_tuki 

Vailla vakituista asuntoa ry (VVA) www.vvary.fi 

Y-säätiö www.ysaatio.fi 

3 kommenttia artikkeliin ”Kun ei ole kotia missä asua

  1. Punainen

    Hei Marla,

    Kiitos kirjoituksestasi ja hienosti kasatuista tiedoista, mistä asunnoton voi hakea apua.
    Tuot esiin todella tärkeitä asioita kuten esimerkiksi asunnottomaksi jäävän voimavarat, puhelimen ja sähköisen asioinnin. Monella jää apu hankimatta juuri sen takia, että käsketään täyttää verkossa hakemus tai soittamaan tiettyyn numeroon, josta ei välttämättä kuitenkaan yhdellä puhelulla tai hakemuksella saa vielä apua. Joskus ohjataan puhelusta toiseen.

    Itse olen myös huolissani siitä, että asunnottoman majoittamisen vastuuta siirrettään paljon myös läheisten ja ystävien vastuulle. Mikäli kyseessä on vielä päihteetön henkilö, on avunsaanti haastavaa. Varsinkin Helsingissä.

    1. MarLa

      Kiitos kommentista Punainen. Olet oikeassa majoittumisvastuun siirtämisestä asunnottoman lähipiirille. On epäreilua niin läheisille, kuin itse asunnottomallekin, että läheisiä vastuutetaan asialla. Kaiken lisäksi majoittaminen “piilottaa” asunnottomia pois tilastoista sekä hankaloittaa avun ja tuen saamista.

  2. Eveliina Silvennoinen

    Kiitos tekstistäsi Marla ja tiiviistä tietopaketista Helsingin suunnalla olevien tuki- ja aputoimiijoista. Tuot mielestäni hyvin esiin juuri voimavarojen riittävyyteen ja asioiden hoitamisen kannalta tärkeisiin välineihin, joita monella ei ole mahdollisuutta käyttää, ainankaan tietoturvallisesti. Harva asunnoton omistaa välttämättä pankkitunnuksia tai muita virallisia papereita joiden kanssa asioiminen verkossa helpottuu.
    Mielestäni Helsingissä toimii hyvin(on ainankin toiminut) juuri jalkautuvaa työtä asunnottomien sekä paperittomien parissa työskenteleviä josta on tilastollisesti tehty tulkinta että sen kaltaista, hyvin matalan kynnyksen palvelua tarvittaisiin lisää. Toivottavasti muissakin suuremmissa kaupungeissa kyseiset palvelut lisääntyvät ja saavat aikaan haluttua tulosta. Onhan asunnottomuus Suomessa edelleen suuri ja koronan aika on varmasti vaikuttanut negatiivisella tavalla avointen ja matalien kynnysten palveluiden saantiin sekä asuntoloiden ym.käytänteihin.

Vastaa