Irti pääsy – ja menneisyyden varjo – vai tulevaisuuden valo

Kuvio 1. Avosylin

Postauksieni idea on käsitellä henkistä paranemisprosessin matkaa kolmena eri vaiheena: kohti käännekohtaa, askeleet muutoksessa ja elämä irti pääsyn jälkeen.  Olemme päässeet matkan teon viimeiseen vaiheeseen eli niin sanotusti maaliin. Vaikein vaihe on selätetty, mutta voidaanko silti sanoa, että on päästy maaliin? Voiko päihteidenkäyttäjä ikinä parantua, sanotaan, että ei voi, miksi?

Siksikö, koska päihteiden ongelmakäyttäjä ei kykene välttämättä niin sanotusti normaali käyttöön, koska riippuvuuden riskit ovat aina olemassa? Monet joutuvatkin tekemään totaalisen päätöksen päihteiden pois jättämisestä kokonaan parantuakseen. Niin eli parantuakseen vai toipuakseen, voiko päihteiden käytöstä toipua, muttei parantua? Kyllösen T. (2013) artikkelissa päihdepsykiatri Niemelä S. toteaa näin: 

 “Kyllä toipuminen on mahdollista. Tilanteessa, jossa itsekin saattaisi ajatella, ettei tästä enää mitään tule, voi olla että tuleekin täysraittiutta eteen useita vuosia sellaisessakin tilanteessa, kun juominen on ollut pakonomaista jo vuosikausia. 

Päädyinkin lukemaan erilaisia kokemuksia päihteiden käytön lopettamisesta.  Kulmala M. (2015) toteaa kokemus artikkelissaan näin: 

Harva tietää, että alkoholismi on sairaus, josta ei parane. Se on etenevä ja paheneva sairaus, vaikka ei joisikaan. Alkoholistin tunne-elämä ei palaudu täysin ”normaaliksi”, jos se on sitä koskaan ollutkaan. Alkoholismia voi kuitenkin hoitaa ja sen kanssa voi elää hyvää elämää. Kunhan ei juo. Yhtään.” 

Olenkin inspiroitunut haastamaan erilaisia näkökulmia. Jos sanotaan, että ei voi parantua, tarkoitetaanko sillä, että jos voisi parantua ihminen kykenisi ongelma käytön jälkeen siirtymään normaalimpaan päihteiden käyttöön. Miksi pitäisi ollakaan niin? Onko normius sitä, että osaa käyttää myös päihteitä normaalisti. Moni ei käytä päihteitä ollenkaan, vaikka takana ei ole ongelma käyttöä. Kyse on silloin päätöksestä ja elämäntapavalinnoista. Eihän heitäkään kutsuta sairaiksi tai, että he ovat olleet sairaita. Jos ihminen kykenee pitkän ja haastavan paranemisprosessin jälkeen tiedostamaan, että hänen täytyy lopettaa päihteiden käyttö ja tämän takana on pysyttävä mahdollisesti koko loppu elämä. Eikö silloin voi sanoa, että ihminen on parantunut? Voisin ainakin nähdä tässä erittäin onnistuneen paranemisprosessin lopputuloksen. 

On totta, että “parantunut” päihteiden käyttäjä joutuu elämään menneisyydessä tapahtuneiden asioiden kanssa ja entiset elämäntavat ovat selkärankaan juurtuneita, jotka tietyissä tilanteissa kumpuavat ja niiden kanssa täytyy tehdä jonkinlaista sisäistä kamppailua aina. Mutta, onko tarpeen ajatella, että entinen elämä varjostaa uuttakin elämää? Moni päihteiden käyttäjä sanookin, että irtipääsyn jälkeen on kokenut niin sanotun kirkastuksen tunteen.  Ja sitä kautta oivaltanut, kuinka helpottavaa on päästää irti riippuvuudesta. Kaikkien käyttö kokemusten sekä paranemisprosessien jälkeen ajatuskin päihteistä aiheuttaakin vain inhotuksen tunnetta. Nimimerkki Raparellu (2015) kirjoittaa kokemus artikkelissaan näin:  

Ajatuskin alkoholista aiheuttaa välittömästi huonon olotilan ja ajatus siitä suussani oksennusreaktion. Olen miettinyt… En ole lopettanut juomista, en tehnyt päätöstä. Minun vaan ei tee mieli alkoholia, oli tilanne mikä tahansa. Olenko parantunut, vaikkei alkoholismista kuulemma voi parantua? Tai voiko siitä kasvaa ulos luontaisen antabusreaktion ansiosta, tiedostamalla?” 

Voisiko siis ajatella, että  päihteistä irtipääsy on antanut ihmiselle uuden suuntavalon oli se sitten tietoinen tai tiedostamaton tapahtuma. Olisiko tätä valoa tullut ilman päihteiden käyttöä?  Yleensä ottaen on tarpeetonta ajatella, että entä jos olisin tehnyt elämässäni toisia valintoja, koska ne eivät ole olleet välttämättä niin yksinkertaisia asioita niissä tilanteissa. Paranemisprosessin onnistumisessa onkin tärkeää hyväksyä menneisyydessä tapahtuneet asiat ja ajatella, että kaikella on jokin tarkoitus. Joku löytää tarkoituksensa esimerkiksi muiden samassa tilanteessa olevien auttamisesta. Joku taas löytää tarkoituksensa jostain muusta, päämäärät johon pyritään, sekä elämäntapa muutokset voivat olla hyvinkin selkeitä päihde riippuvaisen uudessa elämässä. 

En siis kumoa väitettä, että alkoholisti ei voi parantua, mutta haastaan miettimään ja tarkastelemaan tätä mahdollisuuksien näkökulmasta. Miten saada siis käsitteelle myönteisempi mielikuva, joka auttaisi lopputulokseen pyrkimisessä. Alkoholisti voi toipua, mutta ei täysin parantua, jos ei elämäntapamuutoksissa ja päätöksissä pysy, voi uudelleen sairastua. Riskeistä ja faktoista tämän suhteen tulee tietenkin olla myös tietoinen.  

Psykiatrian erikoislääkäri Huttunen M. (2018) kirjoittaa artikkelissaan näin:  

“Jos alkoholin käyttö on johtanut jatkuvaan humalahakuiseen alkoholin käyttöön, on useimmille lähes mahdotonta siirtyä alkoholin hallittuun käyttöön ilman vähintään 3–6 kuukauden pituista täysraittiutta .  

Tästä voisi tehdä johtopäätöksen, että alkoholisti voisikin parantua ja normaali tai hallittu käyttökin voi olla joillekin mahdollista riippuvuuden jälkeen. Toisaalta ihminen ei tarvitse elääkseen alkoholin normaalia tai hallittua käyttöä. Elämä voi olla hyvää ilmankin, toisille se on toipumisen osalta välttämätöntä, eikä sen tarvitse suoranaisesti tarkoittaa, että on sairas.  

On normaalia elää siis myös täysin raittiina, se voi olla jopa parempaa niin. Voi tulla tilanteita vastaan, joissa menneisyyden varjot yrittävät nousta ottamaan hallintaa. Menneisyyden tekijät voi nostaa kuitenkin myös voimavaraksi. Ja toisaalta nämä päätään nostelevat varjot, voivat olla vahvastikin vaikuttamassa riippuvuudesta irti päässeiden elämässä uusiin valintoihin sekä päätöksiin selkeänä suuntavalona, joka meiltä monelta taas voi olla hukassa. 

Kuvio 2. Silta 

Lähteet: 

Huttunen M. 2018. Alkoholiriippuvuus (Alkoholismi). Duodecim Terveyskirjasto. Viitattu 6.4.2021. https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00196 

Kulmala M. 2015. Alkoholismista ei voi koskaan parantua. Kodin kuvalehti. Viitattu 6.4.2021. https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/ihmiset/yrittaja 

Kuvio 1. Avosylin. Pixabay. Viitattu 6.4.2021. Käytettävissä https://pixabay.com/fi/illustrations/auringonlasku-poika-avosylin-ele-110305/ 

Kuvio 2. Silta. Pixabay. Viitattu 6.4.2021. Käytettävissä https://pixabay.com/fi/illustrations/silta-mets%C3%A4-fantasia-puut-valo-19513/ 

Kyllönen T. 2013. Voiko alkoholismista toipua. Akuutti. Viitattu 6.4.2021. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/11/06/voiko-alkoholismista-toipua 

Raparellu 2015. Alkoholismi-voiko siitä parantua? Päihdelinkki.fi. Viitattu 6.4.2021. https://paihdelinkki.fi/fi/tarinat/lue-tarinoita/alkoholi/alkoholismi-voiko-siita-parantua 

Jätä kommentti

Vastaa