Onko matka tärkeämpi kuin määränpää?

Seuraava teksti perustu vain omiin kokemuksiini.

Tässä kirjoituksessa avaan omia näkemyksiäni ja kokemuksiani työnantajan näkökulmasta pitkäaikaistyöttömän matkasta työn haussa.  Miten se on mahdollista? Olen töissä eräässä suuressa henkilöstöpalveluyrityksessä, eli niissä pahamaineisissa vuokaratyöfirmoissa, joiden pääasiallinen tarkoitus on riistää työntekijää…Ainakin tällaisiin ja vastaaviin kommentteihin törmää aika usein kaikkitietävillä netin keskustelupalstoilla. Oma työnkuvani keskittyy ravintolapuolen ja siellä keittiöalan tehtäviin. Olen mukana projekteissa, joissa erilaiset työllistymistä sekä kouluttautumista edistävät osaamiskeskukset tarjoavat asiakkaitaan meille töihin ja minun tehtäväni on kulkea heidän rinnallaan koko työnhaun matka. 

Aikaisemmin kerroin epäonnistuneesta työnhausta, missä sekä työnhaku prosessi, että lopputulos olivat epäonnisia. Onko työn saaminen kuitenkaan tärkeämpää kuin onnistunut työnhakukokemus? Noh, katsotaan… 

Pitkäaikaistyötön, eli henkilö, jonka työttömyys on yhtäjaksoisesti kestänyt yli vuoden. On niitä, jotka ovat super innokkaita ryhtymään kaikkeen ja toisia, joille työttömyys on vaikuttanut henkiseen halukkuuteen edes ryhtyä työnhakuun. Työtön voi joko itse aktiivisesti edistää omaa työnhakuaan tai “isoveli” voi ohjata häntä erilaisten palveluiden kautta esimerkiksi osaamiskeskusten asiakkaiksi. Käytän osaamiskeskus-nimeä, koska en halua kertoa omista asiakkaistani ja yhteistyö kumppaneista nimellä. 

Osaamiskeskuksiin voi siis hakea itse tai antaa esimerkiksi TE-toimiston ohjata henkilö asiakkaaksi. Näissä palveluissa kartoitetaan työttömän taustat, osaaminen, mielenkiinnon kohteet sekä tulevaisuuden toiveet ja suunnitelmat. Osaamiskeskukset toimivat yhteistyössä erilaisten yritysten kanssa. Sellaiset henkilöt, joiden toiveena on niin sanottu keikkatyöt, eli eivät itse halua työllistyä vielä kokopäiväisesti, voidaan ohjata henkilöstöpalveluyrityksille.  

Miten minä tätä palettia hoidan? Riippuen, onko kyseessä yksittäinen henkilö vain kenties suurempi ryhmä esimerkiksi 5-15 asiakasta käymme aloituskeskustelun osaamiskeskuksen edustajan kanssa. Mikäli kyse on muutamasta henkilöstä, voidaan keskustelu pitää puhelimitse tai sitten perinteisempi palaveri- malli. Keskus esittelee hakijat, jolloin teen eräänlaisen alkukarsinnan. Kuulostaa julmalta, mutta sen tarkoitus on parantaa muiden työllistymistä karsimalla mielestäni sopimattomat henkilöt pois. Tämä onkin ainoa tapaus, jossa en huolehdi “pudonneista” hakijoista.  

Seuraavaksi haastattelen kaikki hakijat. Tässä vaiheessa tiedän jo kaikkien potentiaalin ja esittelen heidät omalle tiimilleni. Keittiötiimin kanssa suunnittelemme hakijoille sopivia työpaikkoja. Seuraava vaihe on esitellä hakijat asiakkaalle. Viimeinen vaihe on kirjoittaa työsopimus ja työt voivat alkaa. Mutta…ainahan siellä on se mutta. Ainahan työntekijä ja työpaikka eivät kohtaa. Tiputetaanko hanskat maahan heti? No ei. “Jokainen löytää paikkansa” on mottoni, josta ei ole tarvinnut montaa kertaa luistaa. Työsopimuksen muodostuttua vastuu henkilön työasioista onkin siirtynyt osaamiskeskukselta minulle.  

Vastoinkäyminen voi olla pitkän aikaa työttömänä olleelle kova paikka. Odotukset ovat olleet kovat, mutta silti sitä duunia ei löytynytkään. Voi tulla syyttelyitä minulle omasta ammattitaidosta tai henkilöt soimaavat itseään. Mitä nyt tehdään? No nyt huolehditaan meidän työntekijästämme ja priorisoidaan hänen työllistymisensä. Miten? Jos kyseessä on vaikka vajaus teknisessä osaamisessa, voin järjestää hänelle lisäkoulutusta. Jos kyse on sopeutumisesta työympäristöön, niin keskustelen osaamiskeskuksen edustajan kanssa asiasta ja pidämme yhteisen “kahvihetken”, jossa selvitetään esimerkiksi kulttuurieroja tai työntekijän omaa tilannetta.  

Meillä on usein tilanteita, joissa asiakas tarvitsee usean työntekijän eri kohteisiinsa ja rekrytoi vaikka 10 henkilöä. Mitä jos sinä et ole yksi niistä? Se on kurjaa, mutta toimimme edellä mainitun mukaisesti….ja lisäksi muistamme jälkimarkkinoinnin. Ööö..mitä se on tässä hommassa? Se tarkoittaa sitä, että jos et työllisty juuri nyt etsimme sinulle toisen asiakkaan ja olet automaattisesti mukana seuraavassa sopivassa hakuprojektissa, vähän kuin ohituskaistalla.  

Koko työnhakuprosessin aikana, kiinnitän erityistä huomiota hakijan kanssa pidettävään yhteydenpitoon. Päivitän tietoja työnhaun etenemisestä ja tarjolla olevista töistä tai ihan vaan kysyn kuulumisia tai pyydän kahville. Mitenkä varmistan, että homma toimii? No se vaatii päivyrin aktiivista päivittämistä, kymmeniä sähköpostin alakansioita ja satoja post-it lappuja. Mutta tärkeimpänä kaikista on huolehtia, ettei ahnehdi itselleen liikaa työnhakijoita. Omien resurssien tunnistaminen on erityisen tärkeää hyvän työnhakijakokemuksen luomisessa. Toisena tärkeänä asiana on läpinäkyvä yhteistyö osaamiskeskuksen kanssa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi korona- aikana, että en ota heiltä hakijoita vastaan, koska töitä ei ole tarjolla.  

Mahdollisen työllistymisen tai epäonnistuneen rekrytoinnin jälkeen lähetän henkilöille kyselyn heidän fiiliksistään ja mahdollisuuden antaa palautetta työnhausta. Voisi kuvitella jokaisen, joka ei työllisty antavan risuja. Näin ei kuitenkaan aina ole. Keskiarvolta 90 % työnhakijoista on ollut tyytyväinen prosessiin. He ymmärtävät, ettei työpaikan saaminen ole aina vuokratyöfirmasta kiinni. Työnhaku prosessi koetaan meillä positiivisena kokemuksensa, vaikka lopputulos ei olisikaan se toivottu. On toki julmaa todeta, että jonkun työnhakijan kohdalla “työ tunnit tulevat täyteen”, mutta näin se vaan joskus menee. Tärkeintä on hoitaa rekrytointiprosessi kunnialla maaliin.  

Päästämmekö kalan takaisin kasvamaan? No tavallaan….mutta, sitä ennen käymme yhteenveto ja clousaus keskustelun osaamiskeskuksen ja hakijan kanssa. Tässä vaiheessa viimeistään, jos ei jo aikaisemminkin otan mukaan koko firman työntekijäkoulutuksista ja oppilaitosyhteistyöstä vastaavan henkilön. Tällä kokoonpanolla mietimme täydentäviä koulutuksia, esimerkiksi oppisopimus tai palkaton työharjoittelu, osaamiskeskuksen kurssien lisäksi. Kyseessähän on kuitenkin potentiaalinen työntekijä.  

Kysy minulta, miten voin toteuttaa työelämän unelmasi? 

Jätä kommentti

Vastaa