Kohdistamme usein eläkepäiviimme isoja odotuksia. Vihdoin on vapaata aikaa toteuttaa itseään, harrastaa ja matkustaa niihin ihaniin kohteisiin mihin työssä ollessa ei koskaan ollut aikaa tai muutoin mahdollisuutta. Yllätys eläkkeen määrästä voi olla melkoinen, jos eläköitymiseen ei ole varautunut taloudellisesti, tai edes ajatuksen tasolla miettinyt tuolloisten tulojen tasoa. Pienillä tuloilla ei palmujen alle matkusteta.
Nykyiset eläkeläiset ovat oppineet kuluttamaan enemmän kuin niukemmin eläneet aiemmat sukupolvet. Samalla ei kuitenkaan osata ajatella, että eläkkeellä tulotaso putoaa reippaasti. Eläkkeen suuruus kun ei ole likimainkaan sama kuin ansiotyöstä saatava palkka. Jos elintasoa ja kuluja ei mukauteta uuteen tulotasoon, on edessä velkaantuminen. Pahimmassa tapauksessa velkoja maksetaan ottamalla lisää luottoa, jolloin kierteestä on hyvin vaikea selvitä.
Ilmarisen tutkimus vuodelta 2018 toi esiin että yhä useampi on varautunut eläkepäiviinsä sijoittamalla omistusasuntoon. Iso osa oli säästänyt pankkitilille tai sijoittanut osakkeisiin tai rahastoihin. Tutkimukseen vastanneista lähes neljännes oli hankkinut itselleen lisäeläkkeen. Osa vastanneista ei ollut varautunut eläkepäiviinsä millään tavoin. Huolestuttavaa on, että juuri pienituloisimmat jättävät varautumatta. Pienten ansiotulojen aikana saatetaan joutua turvautumaan yhteiskunnan tukeen muutoinkin eikä mahdollisuutta tulevaisuuteen panostamiseen tällöin ole. Jako hyvä- ja huono-osaisiin tehdään jo työelämän aikana eikä sitä ole helppo muuttaa.
Iäkkäilläkin sosioekonominen asema on yhteydessä toimintakykyyn, terveyteen ja yleiseen hyvinvointiin. Karkeasti voidaan ajatella, että vähemmän koulutetuilla on pienempi tulotaso, heillä on suurempi sairastuvuus ja keskimäärin heikompi toimintakyky kuin korkeammassa sosioekonomisessa asemassa olevalla. Yhtenä sote-alan haasteena voitaisiinkin nähdä näiden pienituloisten aseman parantaminen. Hyvinvointi edellyttää riittävää toimeentuloa ja luottamusta omaan talouteen. Useimpien mielestä eläke riittää varsin hyvin normaaleihin elinkustannuksiin, mutta odottamattomat kriisit aiheuttavat huolta. Sairastuminen tai putkiremontti voivat olla tilanteita, joihin rahat eivät välttämättä riitä.
Pienituloisuutta ennustavia tekijöitä ovat mm. pelkkä perustason koulutus ja ikääntyneenä yhden hengen taloudessa asuminen. Varsinkin naisilla riski pieneen eläkkeeseen on suuri. Äitiyslomat ja kotihoidon jaksot alkoivat kerryttää eläkettä vasta vuonna 2005 edes osittain.
Ilmarisen tutkimukseen vastanneiden keskimääräinen eläke oli noin 2 000 euroa kuukaudessa. Naiset ja yksin asuvat saivat keskimääräistä pienempää eläkettä, kuukausieläke oli noin 1 700 euroa. Keskimääräisestä eläkkeestä jäi pakollisten menojen jälkeen käteen noin 500 euroa. Alle 1 700 euron eläkkeistä käteen jäi pakollisten menojen jälkeen alle 300 euroa. Naisilla ja yksin asuvilla rahaa jäi keskimääräistä vähemmän. Moni joutuukin eläköityessään luopumaan monesta suunnitelmasta varojen puutteessa, tulojen riittäessä hädin tuskin normaaliin elämiseen. Moni päätyy työskentelemään osapäiväisesti eläkkeen ohessa. Tutkimukseen osallistuneet kertoivat sopivan eläkkeen määrän olevan 2300€. Tällä summalla suurin osa saisi viettää mukavia eläkepäiviä.
Terveydenhuollon asiakasmaksut ja matkakulut voivat estää kaikkein pienituloisimpien palveluiden saannin. Sairauskulut voivat romahduttaa talouden tai ikääntynyt jättää lääkärikäynnit ja lääkkeet väliin. Palveluneuvonta on paikoin siirtynyt lähes kokonaan nettiin, jolloin ikääntyneet eivät tiedä tarjolla olevista palveluista tai tukitoimista. Osalla kunnista on kiitettävästi etsivää vanhustyötä, jotta kaikki avuntarvitsijat saataisiin palveluiden piiriin.
Ilmarisen tutkimuksen mukaan Suomen eläkeläisten taloudellinen tilanne ei ole kovin vaikea. Täytyy kuitenkin muistaa että tutkimuksen otannassa ei ollut mukana niitä kaikkein vähätuloisimpia. Totuus ikäihmisten taloudellisesta selviämisestä ei ehkä ole noin ruusuinen. Tiedätkö sinä tulevan eläkkeesi määrän ja oletko muulla tavoin turvannut vanhuutesi?
Eläkkeelle keskimäärin 63,6-vuotiaana, eläke keskimärin 2 000 euroa kuussa
- Verkkokysely tehtiin Ilmarisesta syys-marraskuussa 2018 vanhuuseläkepäätöksen saaneille. Kyselyyn vastasi 647 henkilöä, ja vastausprosentti oli 42 %.
- Kyselyyn vastanneet jäivät eläkkeelle keskimäärin 63,6-vuotiaina ja saivat eläkettä keskimäärin 2 017 euroa kuukaudessa. Pienempituloisten eläkeläisten vastausprosentti oli tutkimuksessa todennäköisesti pienempi, sillä keskimääräinen työeläke on Suomessa noin 1 800 euroa.
- Suurimman osan (69 %) kotitalous oli 2 henkeä. Useampi kuin joka neljäs (27 %) asui yksin.
- Useammalla kuin joka viidennellä (23 %) oli oman arvion mukaan nettovarallisuutta alle 20 000 euroa ja lähes joka kolmannella (31 %) oli nettovarallisuutta yli 200 000 euroa. Mediaani oli noin 100 000 euroa.
- Vastaajista 58 % teki työurallaan pääasiassa ruumiillista työtä ja 42 % pääasiassa toimistotyötä. Vastaajista 9 % oli yrittäjiä, 21 % ylempiä toimihenkilöitä ja 14 % työttömiä.
Lähteet:
https://thl.fi/fi/web/hyvinvointi-ja-terveyserot/eriarvoisuus/elamankulku/iakkaat
https://www.ilmarinen.fi/uutishuone/arkisto/2019/tutkimus-elakelaisten-taloudellinen-tilanne/
https://profit.lowell.fi/miksi-vanhus-velkaantuu
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Nostat esille tärkeän asian, josta ei puhuta tarpeeksi. Nykyään opastetaan aloittamaan sijoittaminen eläkeikää varten jo parikymppisenä. Nuoret, jotka vasta suunnittelevat työuraa, osaavat harvoin ajatella, että jo nyt pitäisi alkaa miettiä turvattua eläkeikää. Monet myös lykkäävät sijoittamisen ja säästämisen aloitusta kunnes heillä on vakituiset tulot. Totuus kuitenkin on, että esimerkiksi rahastosijoittamisen voi aloittaa vaikka jo muutamalla kympillä kuussa.
Nyt tai pian eläkeiässä olevat tuskin ovat kuulleet tällaisia neuvoja nuoruudessaan ja saattavat taistella pienen eläkkeen turvin. Etsivä vanhustyö on tärkeä osa sosiaalialan palveluja, jotta mahdollisimman moni vaikeassa tilanteessa oleva ikäihminen saa tukea ja tarvittavaa tietoa mahdollisuuksistaan.