Teknologia ja digitalisaatio herättää meissä monessa ihmetystä ja hämmennystä. Osa saattaa pelätä että koneet tulevat korvaamaan ihmiset. Asiakkaat, omaiset ja henkilökunta suhtautuvat teknologisiin apuvälineisiin usein ennakkoluuloisesti ja pelokkaasti. Pelätään että ihminen jää teknologian armoille. Teknologian tarkoitus ei ole kuitenkaan korvata ihmiskontakteja.
Teknologia erilaisin sovelluksin ja välinein on tullut jäädäkseen myös ikäihmisten palveluihin ja elämistä helpottamaan. Hyvinvointiteknologian avulla pyritään tukemaan kotona asumista ja selviytymistä. Hyvinvointiteknologia parantaa hoidon laatua, kun erilaiset tekniset apuvälineet ovat asiakkaan tukena kotihoidon rinnalla.
Yleisin tekninen apuväline ikääntyneillä on turvaranneke, josta voi kaatuessaan tai muussa hätätilanteessa painaa ja painalluksesta lähtee puhelu palveluntarjoajan päivystäjälle, josta paikalle saapuu tarvittaessa auttaja. Teknisiä apuvälineitä on saatavilla laaja kirjo. On liesivahteja ja itsestään sammuvia sähkölaitteita. Palo- ja häkävaroittimet, liiketunnistimet ja ovihälyttimet lisäävät turvallisuutta. Älylaite voi myös mitata asiakkaan terveydentilaa tai muistuttaa lääkkeenotosta. Erilaisilla video- ja kuvayhteyksillä voidaan vähentää asiakkaan yksinäisyyttä ja lisätä yhteydenpitoa päivän aikana kotikäyntien rinnalla. Tekniset apuvälineet helpottavat myös hoitajan fyysistä kuormitusta, kun apuna on nostolaite tai muu siirtymisen apuväline.
Teknologian hyödyntäminen vaatii kuitenkin ajattelumallin muutosta ja motivaatiota sen käyttöönottoon.
Mitä ajatuksia hyvinvointiteknologia sinussa herättää?
Lisää aiheesta:
Kauppakassirobotti, älylattia, paikannuslaite… – Ikääntyneiden teknologia kehittyy vauhdilla: https://yle.fi/uutiset/3-8790692
Teknologian hyödyntäminen ikääntyvien hoidossa on vaihtelevaa eri maakunnissa: https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/-/teknologian-hyodyntaminen-ikaantyvien-hoidossa-on-vaihtelevaa-eri-maakunnissa
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Hei Laura,
Aihe on mielenkiintoinen, eikä missään muodossa yksioikoinen. Teknologia on tosiaan tuonut paljon uutta ja hyvää ikäihmisten elämään. Mainitsemasi turvaranneke on oiva esimerkki tästä. Toisaalta, ongelma muodostuu siinä vaiheessa kun teknologiaa on pakko käyttää ikää tai kuntoa katsomatta. Ikäihmisten palvelut uuden teknologian osalta olisikin syytä toteuttaa niin, että niitä voisivat käyttää ne, jotka siihen kykenevät!
Hei Laura,
Kiitos mielenkiintoisesta blogipostauksestasi. Aihe on mielestäni hyvin kiinnostava sikäli, että se tarjoaa samalla monia haasteita sekä mahdollisuuksia.
Tänä keväänä koko maailma koki aikamoisen digiloikan lyhyessä hetkessä ja erilaisista videopuhelupalveluista tuli arkipäivää. Koronan aikaan ikäihmiset kärsivät erityisesti kuuluessaan taudin riskiryhmään, mutta myös digiloikan aiheuttamien muutosten takia. Kaikki vierailut ja sosiaalinen vuorovaikutus tuli hoitaa älylaitteiden kautta. Hyvin monella ikäihmisellä ei ollut aavistustakaan, miten näitä laitteita oikein käytetään, eikä monella varmasti ollut laitteitakaan.
Digitalisaatio ja erilaisten digilaitteiden käyttö tulee väkisinkin yleistymään tulevaisuudessa, mutta toivon samalla, että sen kanssa ei kiirehditä vaan annetaan ihmisille aikaa oppia käyttämään näitä uusia laitteita ja järjestelmiä.
Moikka,
Uusi teknologia tulee varmasti auttamaan meitä monissa tulevaisuuden haasteissa! Nythän on paljon mediassakin esillä se, että lähivuosina suuret ikäluokat siirtyvät “ikäihmisten -kategoriaan”. Meillä tulee olemaan siis suuri määrä apua tarvitsevia ja suhteessa huomattavasti vähemmän apua antavia. Tämä tilanteen hallinta edellyttääkin mielestäni teknologian apuun ottamista.
Hyvä puoli tässä on tietysti myös se, että “tulevaisuuden vanhukset” ovat tottuneempia teknologian käyttämiseen kuin nykyiset ikäihmiset. He ovat jo työelämässään käyttäneet tietokoneita, kännyköitä, jne. kun tällä hetkellä ikäluokkaan 75+ kuuluvat eivät niin ole toimineet.
Kiitos blogipostauksestasi!
Olen seurannut vierestä, kuinka paljon apua teknologisista laitteista olisi minun ikäntyneelle isälleni. Ikävä kyllä sairautensa vuoksi, isäni ei pysty itse käyttämään suurintaosaa laitteista (esimerkiksi älypuhelinta), eikä uusien laitteiden käytön oppiminen ole enää mahdollista. Tämä blogipostaus nostaa esiin, ainakin itselleni, kuinka tärkeää olisi jo varhaisessa vaiheessa opettaa ja tukea ikääntyneempiä henkilöitä oppia käyttämään teknologiaa apuvälineenään, ennenkuin kyky oppia on mennyt. Uskon, että moni henkilö hyötyisi tästä ns. preparaatiosta, ja se helpottaisi monen ikäntyneemmän henkilön elämänlaatua ja arkea.
Hei Laura,
Kiitos mielenkiintoisesta postauksesta. Olen jonkun verran pohdiskellut tätä aihetta, sillä lähipiirissäni on ikääntyvä, ei niin hyväkuntoinen henkilö. Yksinasuvana hänelle olisi hyötyä tällaisesta teknologiasta, mutta hänen tilanteessaan älypuhelinkin on liian haastava laite, kun pää ei toimi enää ihan normaalisti. Nykyään esimerkiksi pankkiasioita on hankala hoitaa ilman älylaitteita, joten arkisia raha-asioita, kuten laskujen maksua, voi olla käytännössä mahdotonta hoitaa ilman apua. Joko laitteisiin ei ole varaa, tai niitä ei osaa tai edes halua käyttää. Siksi olisi tärkeää, että digitaalisten palveluiden rinnalla säilytettäisiin mahdollisuus helposti saavutettaviin fyysisiin palveluihin.
Muutoin teknologian kehitys hyvinvoinninkin saralla on varmasti erittäin tervetullutta. Haasteita kuitenkin varmasti riittää, ja jatkuvasti kehittyvä hyvinvointiteknologia vaatii jatkuvaa perehdyttämistä ja uuden opettelua. Teknologiasta ei ole hyötyä, jos sitä ei osata käyttää.