Mielenterveyden myytit ja faktat

Mielenterveysongelmat pitävät sisällään kaikenlaisia vääriä luuloja. Nämä väärät luulot ovat johtaneet stigmaan, jonka mukaan mielenterveydestä puhuminen olisi asiatonta ja mielenterveysongelmista kärsiminen sitäkin häpeällisempää – tällaiset ennakkoluulot eivät ole vain faktoihin perustumatonta, vaan myös oikea terveysriski niille, jotka välttelevät apua tai oireittensa huomioimista mielenterveydelle annetun pahan nimen takia.

Tässä blogitekstissä pyrin tuomaan esiin yleisimpiä mielenterveyteen liittyviä myyttejä ja korjata ne faktatiedolla. Auta ympärilläsi olevia ihmisiä paikkaamalla ihmisten vääriin oletuksiin perustuvia luuloja seuraavien tietojen avulla!

Mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset ovat vaarallisia

Ehkä yksi yleisimmistä ja haitallisimmista ennakkoluuloista on tämä: Moni mielenterveysongelmien kanssa kammpailevista ihmisistä on väkivaltainen, arvaamaton tai muuten vain vaarallinen. Elokuvissa ja muussa fiktiivisessä mediassa tämä on yllättävän yleinen teema, joten sen on pakko perustua totuuteen, eikö?

Väärin. Suurin osa rikosten tekijöistä eivät kärsi mielenterveysongelmista eivätkä mielenterveysongelmista kärsivät ole tavallisesti vaarallisia – oikeastaan, mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset ovat paljon suuremmassa riskissä altistua rikokselle. Se pieni osa tähän ryhmään kuuluvien ihmisten tekemistä väkivaltateoista ja muista rikoksta on huomattavan useiten tapahtunut pitkään hoitamattoman vakavan mielenterveysongleman ja huumeiden/alkoholin alaisena.

Mielenterveysongelmista kärsivät ihmiset ovat laiskoja

Mielenterveysongelmat vievät paljon yksilön energiaa ja motivaatiota. Yksi päivä voi olla mielenterveysongelmista kärsiville paljon raskaampi kuin niistä kärsimättömälle ihmiselle, vaikkei se siltä ulkoa näyttäisikään; vaikeudet ja päivän työtehtävät eivät vain näyttydy kaikilla samalla tavalla.

Spoon theory” (lusikkateoria) selittää tämän hyvin: jotkut ihmiset aloittavat päivän niin monella lusikalla, ettei heidän tarvitse niitä laskea, kun taas toiset voivat aloittaa ehkä tusinalla – ja nämä lusikat kuluvat päivän aikana eri tahtiin sairaudesta ja henkisestä hyvinvoinnista riippuen. Tämän lisäksi kaupassa käynti, esimerkiksi, voi yksin kuluttaa sairaalta ihmiseltä neljä lusikkaa terveen ihmisen yhden sijasta: sen sijaan että käyt vain kaupassa, sinä saatat kerätä rohkeutta ihmisten seassa liikkumiseen, käyttää voimia kauppareissun suunnitteluun ja ostoksiesi päättämiseen, ja murehtia mahdollisista vastoinkäymisistä joita saatat reissullasi kohdata.

kuva: pixbay

“Et näytä masentuneelta, et voi olla masentunut”

Mielenterveysongelmat vaikuttavat niin moniin ihmisiin niin monin eri tavoin – ja monilla näistä ihmisistä on perheitä, työ, ja toimiva elämä. Ihmisen ei tarvitse olla 24/7 surullinen ollakseen masentunut, ja ahdistunut ihminen saa nauttia lentämisestä ilman, että hänen ahdistushäiriönsä yllättäen olisikin poissa. Samaten lentopelko ja yksikseen oleskelu ei ole ominaan merkki mielenterveysongelmasta. Mielenterveysongelmia ei vain voi lukea suoraan ihmisen kasvoilta. Hyvinhoidetun näköinen ihminen voi kärsiä vaikka mistä yhtä paljon kuin mustissa rähjäisissä huppareissa ja huonosti hoidetussa tukassa asioiva ihminen voi olla kaikista terveimmillään. Mielenterveys on niin paljon monimutkaisempi asia kuin yksilön teot ja ulkonäkö.

Olet joko sairas tai et

Mielenterveys on monimutkainen asia, joka ei ole olemassa kahdella täysin eri palalla maata – oikeastaan se ei ole olemassa pelkällä janallakaan. Ihminen voi tuntea itsensä henkisesti ja mentaalisesti hyvinvoivaksi ja sairastaa esimerkiksi skitsofreniaa, tai kokea ahdistuksen tunteita ilman, että hänellä on diagnoisittavaa sairautta. Epävarmat diagnoositkin ovat osa elämää, eikä mielenterveys ole pysyvä, muuttumaton tila.

Lääkkeet eivät auta/lääkkeet ovat kaikki mitä tarvitset

Olen kuullut lääkkeiden käytöstä kaksi hyvin extreemiä ennakkoluuloa: Joko ne eivät oikeasti auta, tai lääkitys on kaikki mitä tarvitset. Olen myös kuullut näkökantaa, jonka mukaan lääkkeet muokkaavat persoonallisuuttasi.

Todellisuus on, että lääkitys kannattaa, sillä se voi vähentää tai lisää tiettyjä ja oireita ihmisen tarpeiden mukaan- mutta se ei taijanomaisesti poista mielenterveysongelmia, vaan sen seuraksi usein suositellaan esimerkiksi psykoterapiaa. Lääkkeet eivät tavallisesti myöskään vaikuta persoonallisuuteen, vaikka ne saattavatkin piristää ja lievittää negatiivisisten tunteiden ja piirteiden lomassa tullutta oireilua.

4 kommenttia artikkeliin ”Mielenterveyden myytit ja faktat

  1. Sirius

    Hei Ronjuska,

    nostat postauksessasi esiin tärkeän aiheen, joka varmasti puhuttelee monia. Kirjoitit siitä, kuinka mielenterveysongelmat pitävät sisällään kaikenlaisia vääriä luuloja ja monella meistä onkin varmasti jokin mielikuva tästäkin asiasta, niin kuin ylipäätänsä mistä tahansa muustakin aiheesta. Tässä kohtaa mielipiteet ja etenkin niiden julkituominen voi olla kuitenkin hyvin haitallista ja saada aikaan paljon vahinkoa. Sinun kirjoituksesi rikkoo näitä haistallisia mielikuvia ja sen lukemisesta ei olisi varmasti haittaa kenellekään.

    Omakohtaisesti koen, että tänä päivänä onneksi mielenterveysongelmista on alettu puhumaan avoimemmin ja etenkin nuorempi sukupolvi uskaltaa tuoda omakohtaisia kokemuksiaan keskusteluun. Tämä on osaltaan auttamassa sitä, että asia voisi normalisoitua ja siitä voitaisiin pyyhkiä mainitsemasi stigma pois. Se, että asioiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin ja ei tarvitsisi pelätä muiden reaktiota, on varmasti myös hyvin tärkeää mielenterveysongelmien kanssa kamppailevan näkökulmasta.

    Kaikki eivät tietenkään halua puhua omista kokemuksistaan ja jakaa tarinaansa, mutta kuten mainitsitkin, mielenterveysongelmilla, kuten kivullakin, voi olla hyvin monet kasvot. Koskaan ei saisi vetää turhan äkkinäisiä johtopäätöksiä pelkän ulkokuoren perusteella siitä, kuinka ihminen voi. Suomessa yhä useampi nuori ja nuori aikuinen sairastuu elämässään johonkin mielenterveyshäiriöön ja tämä asettaa minusta paineita myös paljon koulun ja vanhempien suuntaan. Jotta mielenterveysongelmista uskallettaisiin keskustella tulevaisuudessa avoimemmin ja niihin saataisiin riittävän ajoissa apua, tulisi mielestäni jakaa aktiivisemmin tekstissäsi esiin tuomaa tietoa etenkin niille, jotka ovat mukana nuorten jokapäiväisessä elämässä.

  2. Essi Salmela

    Nostat Ronja hienosti kirjoituksessani esille tärkeitä asioita mielenterveysongelmista ja niiden “kasvoista”. Komppaan Minnan kommenttia siitä, kuinka hyvä asia on, että ongelmista puhutaan nykypäivänä avoimemmin. Kirjoitit myös lääkkeiden kannattavuudesta, josta taas oma mielipiteeni poikkeaa hieman. Uskon kyllä lääkkeiden auttavan tietyissä tilanteissa/ sairauksissa, mutta en pitäisi niitä aina ensisijaisena vaihtoehtona. Monen masennuksen takaa löytyy kuitenkin sellaisia asioita, jotka eivät masennuslääkkeillä poistu vaan vaativat kokonaisvaltaista kuntoutumista muun muassa asioiden kohtaamisen ja niistä puhumisen kautta.

    1. Ronjuska

      Kiitos kommentistasi! Olin varmaan tuon lääkekohdan sanonut vähän epäselkeästi, mutta olen samaa mieltä kanssasi – lääkkeet voivat auttaa, mutta ne eivät ole tavallisesti ensisijainen ratkaisu masennuksen kaltaisissa tilanteissa. Lääkkeiden kanssa aina suositellaan toisenlaistakin hoitomenetelmää, eivätkä lääkärit aina edes katso lääkitystä tarpeelliseksi. En voi sanoa masennuslääkkeiden puolesta, mutta monet ahdistuslääkkeet poistavat tai lievittävät ahdistuksen fyysisiä oireita, mutta ahdistukseen johtavat ajatukset ja pelot eivät poistu: lääkkeet ovat siis työkalu joka saattaa tehdä päivän kestämisestä helpompaa, muttei mikään taikasauva.

  3. Lotta Lehtonen

    Kiitos Ronjuska postauksestasi. Tämä aihe on mielestäni ÄÄRIMMÄISEN tärkeä. Nykypäivänä kohdataan paljon stigmoja eri asioista, mutta tärkeintä on niiden korjaaminen ja asioista avoimesti puhuminen. Olen itsekin kohdannut paljon tekstissäsi mainitsemiasi myyttejä. Eniten omia niskavilloja nostattaa seuraava; ” et näytä masentuneelta, et voi olla masentunut”. Mielestäni on absurdia, että sairaudet liitetään ihmisten ulkonäköön.
    Kuten aiemmin on kommenteissa mainittu, on hienoa, että asioista puhutaan nykypäivänä enemmän ja asioita nostetaan esiin. Avun hakeminen tai sen vastaanottaminen on kyseisessä sairaudessa haastavaa, eikä siihen liitetyt luulot ole varmasti helpottanut asiaa.
    Meillä kaikilla on oma mieli ja se on usein todella monimutkainen, jopa niin monimutkainen, ettemme itsekään tiedosta tai ymmärrä sen kulkua.

Vastaa