Vapaaehtoinen työttömyys

Vuoden 2021 Joulukuussa oli Suomessa tilastojen mukaan 187 000 työtöntä. Tämä tarkoittaa että työttömyys aste on ollut 6,7%. Mutta onko heistä suurikin osa työttömiä omasta halustaan? Entä minkälaisen maineen nuo vapaaehtoisesti työttömät ja etuuksia väärin perustein nostavat yksilöt tuovat tahattomasti työttömille?

Jouko Martikaisen artikkelissa “Tahattoman ja vapaaehtoisen työttömyyden osuudet Suomessa” vuodelta 2003 pohditaan juurikin kyseistä teemaa. Tilasto lukemat ovat vuodelta 2001 ja ovat toki vanhentuneet, mutta pohdinta aiheesta on edelleen ajankohtaista. Tuolloin työttömistä työnhakijoista vain 1% ei Martikaisen mukaan olisi ottanut kokopäiväistä työtä vastaan sitä tarjottaessa. Vapaaehtoisesti työttömien osuus ei siis ollut kovin suuri kaikista työttömistä tuolloin, ja tokkopa on nytkään. Mietinkin nyt lähinnä sitä, että miten tunnistaa kaikkien työttömien joukosta nuo, jotka väärin perustein ilmoittautuvat työttömäksi työnhakijaksi vailla minkään näköistä aikomusta ottaa vastaan työtä sitä tarjottaessa? Sillä mielestäni se on väärin, että elellään työttömyyskorvauksilla muiden veronmaksajien piikkiin, jos ei ole minkään laista aikomustakaan liittyä noiden veronmaksajien joukkoon silloin, kun siihen tarjoutuu tilaisuus.

Taannoin luin Ilta-Sanomista vapaaehtoisesti työttömästä Ossi Nymanista, joka 39-ikävuoteensa mennessä ei ole juurikaan tehnyt töitä ammattikoulun pakollisten harjoittelu jaksojen lisäksi. Ilta-Sanomien kirjoituksessa viitattiin Helsingin Sanomien julkaisemaan henkilöhaastatteluun, jota en päässyt lukemaan koska en ole tilaaja. Ilta-Sanomien mukaan haastattelu oli synnyttänyt “someraivon” ja Ossi röyhkeästi kiitti siitä, että hänen unelmansa tulla kirjailijaksi oli maksettu. Ilmeisesti tässä kiitettiin siitä, että hänelle on maksettu työttömyysetuuksia lähes koko tähän astisen elämänsä ajan, vaikkei hän työtä ole koskaan varsinaisesti hakenutkaan. TE-toimisto on Ilta-Sanomien mukaan katkaissut Nymanin työttömyysetuudet asian tutkinnan ajaksi. Nyman on vastikään julkaissut esikoiskirjansa, jota hän on kirjoittanut ollessaan työttömänä. Kirjoittaminen ja kirjailijan ammatti on toki hieno saavutus, mutta eikö ole olemassa apurahoja myöntäviä tahoja, joilta olisi voinut hakea rahallista avustusta kirjaa kirjoittaessa? Tällaiset lööppeihin nousevat tapaukset antavat mielestäni huonon maineen kaikille työttömille ja aiheuttavat tahattomia ennakkokäsityksiä myös niistä työttömistä, jotka haluaisivat olla työelämässä ja ovat tahattomasti jääneet sen ulkopuolelle. Itse kuvittelisin, että kirjailijaksi pyrkiessään myös TE-toimistosta olisi voinut pyytää neuvoa, apua ja tietoa siitä, miltä taholta voi hakea avustusta kirjailijan uran alussa?

Kuinka usein olenkaan kuullut tai lukenut lausahduksia työttömistä jossa heitä haukutaan laiskoiksi yhteiskunnan eläteiksi ja kehotetaan menemään töihin. Se ei kuitenkaan kaikille ole aina niin helppoa, eikä omaa osaamisalaa vastaavaa työtä välttämättä ole tarjolla. Uskon että nuo ennakkoasenteet juontavat juurensa juurikin siitä vähemmistöstä, jotka Ossin tavoin ylpeänä ilmoittavat etteivät koskaan halua mennäkään “oikeisiin töihin” vaan ovat tyytyväisiä elellessään väärin perustein nostetuilla työttömyysetuuksilla.

Lähteet:https:

//www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/stories/kak/kak12003/kak12003martikainen.pdf https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005409323.html

3 ajatusta aiheesta “Vapaaehtoinen työttömyys”

  1. Mielenkiintoinen aihe! En kuitenkaan itse näe kovin isoa ongelmaa näissä vapaaehtoisesti työttömissä, jos luvut pysyvät tuossa noin 1% tienoilla. En myöskään usko, että pääsisimme koskaan tilanteeseen jossa ihan joka ikinen ihminen eläisi yhteiskunnan määrittämien arvojen mukaan. Tarkoitan siis, että aina löytyy se pieni marginaalinen “poikkeama” kaikessa, jotka eivät ole samaa mieltä tai eivät kannata tiettyjä rakenteita tai aatteita.

    Olen yleisesti ottaen myös sitä mieltä, että todella harvoin kukaan ihminen haluaa olla tekemättä mitään. Vaikka tilanne näyttäisi siltä, vaikka ihminen itse väittäisi niin, usein taustalla on todennäköisesti jotain muuta kuten mielenterveysongelmia, masennusta tms. Mitä tiedämme Ossin terveydellisestä taustasta? Mistä tiedämme, että hänen työttömyyden rehentelynsä taustalle ei kätkeydy jotain muuta?

    Minusta on huolettavampaa jos työttömyys ja työttömyyskorvauksella eläminen tuntuu ihmisestä mielekkäämmältä kuin työelämässä oleminen. Se kertoo enemmän työelämän rakenteesta, sen raskaudesta ja siitä, että työstä saatu psyykkinen ja fyysinen korvaus ei vastaa sen todellista kuormitusta. Jos ihminen kokee työelämän liian raskaaksi, ja valitsee sen sijaan toimettomana tekemisen ja olemisen, mitä tämä kertoo yhteiskunnastamme ja työelämämme rakenteesta? En tarkoita, että jokainen työttömänä oleva istuu vain kotona pyörittelemässä peukaloita, mutta jos näin olisi, tällekin on jokin syy. Lisäksi yhteiskunnassa voi mielestäni olla hyödyksi muillakin tavoin kuin työelämän kautta, ja tästä syystä en myöskään tuomitsisi työttömyyden tarkoittavan automaattista “lusmuilua” ja hyödyttömyyttä.

    1. Hyvä kommentti Noa! Varmasti monia nyppii se, jos joku tosiaan leveilee sillä, että ei ole juurikaan töitä tehnyt, vaan elänyt veronmaksajien rahoilla. Silti uskon itsekin, että elämä ei välttämättä näennäisestä asialla leveilystä huolimatta ole ihan kunnossa ja tasapainossa henkilöllä, joka tähän on päätynyt. Varmasti taustalla vaikuttaa monia asioita ja tunteita. Eikä elämä taloudellisesta näkökulmastakaan varmasti kovin leveää ole, jos elää yhteiskunnan eri tuilla.

      Noalla on myös hyvä pointti työelämän vaatimuksista. Uskon, että monilla tällä hetkellä työelämän ulkopuolella olevilla voisi olla annettavaa, jos he saisivat tehdä vaikka lyhyempää työpäivää tai lyhyempää työviikkoa, jos eivät esimerkiksi fyysisen tai psyykkisen voinnin vuoksi pysty tekemään sitä täyttä työaikaa. Joskus voi kuitenkin tässä tilanteessa varmasti olla myös kannattavampaa olla ottamatta tälläistä osa-aika työtä vastaan, koska tukia saattaa saada melkein yhtä paljon kuin saisi osa-aikaisena (ainakin matalapalkka aloilla) palkkaa. Uskon jonkinlaisen kannustinloukun olemassa oloon erityisesti osa-työkykyisillä ja tähän olisi mielestäni hyvä keksiä uusia ratkaisuja, jotta ihmiset saavat kuulua työelämään ja kokea osallisuutta, vaikka eivät satalasissa pystyisikään painamaan duunia.

      Varmasti suomalaisella työelämällä ja myös työttömyyden hoidolla olisi paljon kehittymisen varaa, mutta taitaa olla taas yksi niistä asioista, joihin ei vielä ole viisasten kiveä keksitty.
      Kiitos Miia ajatuksia herättävästä postauksesta!

  2. Kiinnostava aihe ja kirjoitus, kiitos siitä! Samaistuin moneenkin kirjoittamaasi kohtaan, joissa mainitaan nimenomaan tahattomasti työttömien saama maine niiltä, jotka ovat tarkoituksella työttöminä nostaakseen työttömyyspäivärahaa. Noista TE-toimiston tarjoamista työpaikoista tulikin mieleen, että eikös ne siellä toimistolla vaadi kovia perusteluita, jos ei ota tarjottua työtä vastaan? Näin olen ainakin kuullut. Olisihan se ihan hölmöä, jos kaikista työtarjouksista voisi noin vain kieltäytyä ilman minkäänlaisia perusteluita.
    Tiedän moniakin, jotka elävät työttöminä sekä tahalteen että tahattomasti. Itse olen nipottava persoona tällaisissa asioissa, varsinkin niitä kohtaan, joiden asenne on; “En aio edes hankkia töitä, pärjään hyvin etuuksien rahamäärillä”. Minusta työnteko kuuluu elämään, toki huomioiden henkilöiden rajoitteet tai työkyvyttömyydet, mutta perusterve ihminen kuuluisi minusta työkentille. Tai edes opiskelemaan, kunhan jotain mikä edesauttaa henkilön omaa ja muiden tulevaisuutta.

Kommentoi