Asumispalvelut

Halusin kirjoittaa vammaisten henkilöiden asumispalveluista, koska muistan takavuosina lukeneeni juttuja siitä, että vammaisten henkilöiden koko asuinympäristö saattoi yhtäkkiä muuttua, jos asumispalveluista järjestetyn kilpailutuksen voitti joku toinen palveluntuottaja, kuin sen hetkisiä asumispalveluita tarjonnut yksikkö.

Asumispalveluiden järjestäminen kehitysvammaisille henkilöille kuuluu kunnan vastuulle. Kehitysvammaisella henkilöllä on kuitenkin esimerkiksi YK:n vammaissopimuksen perusteella oltava vaikutusmahdollisuus siihen, missä ja kenen kanssa hän asuu. Tätä vaikutusmahdollisuutta ei varmasti silti vielä riittävissä määrin ole, sillä Kehitysvammaliiton asumisesta kertovan jutun mukaan suuri osa erityisryhmiin kuuluvista haluaisi asua kuten muutkin ihmiset, eli mahdollisimman itsenäisesti omassa kodissaan. Kuitenkin suuri osa heistä asuu ryhmämuotoisesti.

Asumispalveluasiaan syventyessäni löysin perusteita tuolle mielikuvalleni siitä, että kilpailutukset saattoivat vaikuttaa esimerkiksi kehitysvammaisen henkilön koko asumisympäristöön. Löysin tieni Ei myytävänä -kansalaisaloitteen sivuille. Niillä kerrottiin, että kun Suomi päätti sisällyttää kaikki sosiaali- ja terveyspalvelut osaksi vuonna 2007 voimaan tullutta hankintalakia, niin kunnat ja Kela alkoivat kilpailuttaa järjestämisvastuullaan olevia eri palveluja, kuten kunnat asumispalveluja. Näihin kilpailutuksiin alkoi osallistua myös kansainvälisiä suuryrityksiä. Kilpailutuksissa laadulla ei juurikaan ollut painoarvoa, vaan hinta oli ratkaiseva tekijä kilpailutuksessa menestymiseen. Vammaiset henkilöt eivät myöskään näissä tilanteissa päässeet vaikuttamaan omiin asioihinsa, koska kilpailutuksissa asiakasta ei kuulla, vaan keskustelua käyvät vain ostaja (esim. kunta tai Kela) ja palveluntuottajat. Myös valitusoikeus hankinnoista on vain palveluntuottajilla, joten vammaiset henkilöt jäivät osattomiksi itseään koskevissa päätöksissä. Hintakilpailu heikensi palveluiden laatua ja toistuvat kilpailutukset vaikeuttivat vammaisten ihmisten arkea, kun koko asuinpaikka ja tutut työntekijät siellä saattoivat kilpailutuksen seurauksena yhtäkkiä vaihtua.

Ei myytävänä

Ei myytävänä -kansalaisaloite perustettiin, jotta vammaisten henkilöiden elämän mittaisia ja heille välttämättömiä palveluita, kuten henkilökohtaista apua ja asumispalveluita, ei kilpailutettaisi. Kansalaisaloite saikin paljon huomiota osakseen ja yli 72000 suomalaista allekirjoitti sen. Vammaisjärjestöt luovuttivat kansalaisaloitteen eduskunnalle 7.3.2018 ja se eteni eduskunnan käsittelyyn. Eduskunta katsoi kuitenkin, että aloitteeseen sisältyvä hankintalakia koskeva lakiehdotus ei ollut toteutuskelpoinen. Vaikka lakiehdotus ei mennyt läpi, eduskunta vaati hallitusta nimittämään asiantuntijaryhmän, jossa ovat mukana aloitteen tehneet järjestöt. Tuon asiantuntijaryhmän tarkoituksena oli vahvistaa monilla eri tavoilla sitä, että lainsäädäntö ottaisi huomioon palveluiden käyttäjät, vammaiset henkilöt.

Ehkä jotain parannusta on tässä 2020-luvulla asiassa tapahtunut, koska en ainakaan nopealla etsimisellä löytänyt kovin tuoreita juttuja asumispalveluiden epäonnistuneista kilpailutuksista. Toki on mahdollista, että asia oli vahvasti esillä aikanaan juuri kansalaisaloitteen myötä ja se on nyt vain kadonnut median suurennuslasin alta, eikä juttuja enää siksi löydy samalla tavalla. Toivotaan silti, että parannusta on tapahtunut ja että myös kehitysvammaiset henkilöt saisivat tulevaisuudessa vielä paremmin päättää itse siitä, missä ja kenen kanssa asuvat. Tästä asumispalveluun liittyvästä asiasta voisi kirjoittaa sivukaupalla, mutta tässä tällä kertaa tällainen pieni pala kehitysvammaisten asumiseen mahdollisesti vaikuttavista asioista, kuten kilpailutuksesta. 

Jos asia kiinnostaa, niin tutustu lisää näistä lähteinäni käyttämistäni paikoista:

Kehitysvammaliitto ry 2016. Viitattu 10.1.2022. https://www.kehitysvammaliitto.fi/kehitysvammaisuus/asuminen/

Verneri 2021. Viitattu 10.1.2022. https://verneri.net/yleis/asuminen

Heidi Sullström 2018. Viitattu 10.1.2022. https://yle.fi/uutiset/3-10093469

Ei myytävänä 2021a. Viitattu 10.1.2022. https://www.eimyytavana.fi

Ei myytävänä 2021b. Viitattu 10.1.2022. https://www.eimyytavana.fi/aloitteen-tausta/

Autismiliitto 2019. Viitattu 10.1.2022. https://www.autismiliitto.fi/toimintaa_ja_tukea/vaikuttaminen/kannanotot_ja_lausunnot/eduskunta_on_antanut_vastauksensa_ei_myytavana%21_-kansalaisaloitteeseen.3404.news

Kommentoi