Ehkäisevän lastensuojelun mahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa

Mitä on ehkäisevä lastensuojelutyö? Aloitetaan käsitteiden määrittelyllä. Lastensuojelulain 417/2007 3a§ mukaan ehkäisevä lastensuojelu on toimintaa, jolla edistetään lasten kasvua sekä hyvinvointia. Kaikki tuen ja erityisen tuen toimet, joita voidaan tarjota varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, neuvolapalveluissa tai nuorisotyössä. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa tarjottu tuki voidaan laskea ehkäisevän lastensuojelutyön piiriin. (Lastensuojelulaki 417/2007.) Eli ehkäisevä lastensuojelutyö on erilaisissa lapsille, nuorille ja heidän perheilleen suunnatuissa palveluissa tarjottua tukea. Kaikki ehkäisevään lastensuojeluun liittyvät palvelut ovat näistä varsinaisista lastensuojelupalveluista erillään, jotka alkaisivat vasta asiakassuunnitelman jälkeen. Varsinaisia lastensuojelupalveluita käytiin läpi blogimme aiemmassa kirjoituksessa. 

Kuva 1.

Ehkäisevä lastensuojelutyö voi näkyä varhaiskasvatuksessa siten, että henkilökunnan huomatessa lasten hyvinvointia laskevia tekijöitä, he pyrkivät ohjaamaan lasta tarvittavien tukitoimien piiriin. Nämä mahdolliset riskit voivat olla perheoloihin liittyviä tai esimerkiksi kehityksen viivästymisen aiheuttamia haasteita. (Nivala, E. & Ryynänen, S. 2019. 279–280.) Mahdollisimman varhainen puuttuminen on hyvinvoinnin kannalta merkittävää. Mutta mitä varhaisempi puuttuminen, sitä enemmän henkilökunnan tulee ennakoida tilanteita. Ennakointi voi puolestaan johtaa “diagnosoivilla silmälaseilla” katsovaan työotteeseen päiväkodin henkilökunnalla (Nivala, E. & Ryynänen, S. 2019. 280). Tämänkaltainen diagnosoiva ja riskejä arvioiva työote alkoi jo 1990-luvulla ja on aiheuttanut osaltaan 2010-luvulla keskusteluja ja kritiikkiä työotteen toimivuudesta.  (Nivala, E. & Ryynänen, S. 2019. 279). 

Varhainen tuki voi olla merkittävä tekijä hyvinvointia edistäessä, mutta kolikon kääntöpuoli tulee myös huomioida. Tarvittavat tuen toimet, jota lapselle tai nuorelle tarjotaan, voivat aiheuttaa jonkinasteista leimautumista. Omakuvan ja itseluottamuksen heikkeneminen diagnoosien aiheuttamana voikin johtaa juuri siihen syrjäyttävään efektiin, jota ennaltaehkäisevällä toiminnalla pyrittiin kumoamaan. (Nivala, E. & Ryynänen, S. 2019. 280.) Tämä haaste on sosiaalialalla huomioitu ja diagnosoivaa työotetta on kritisoitu. Tämän seurauksena esimerkiksi sosiaalipedagoginen työote alkoi 2010-luvulla korostamaan lasten ja nuorten omaan asiantuntijuuteen perustuvaa työotetta, aiemmin mainitun diagnosoivan työotteen vastapainoksi. Lasten ja nuorten läsnä oleva kuuntelu, kohtaaminen ja tukeminen ovat tämän uuden mallin mukaista. Sosiaalipedagogisen ideologian lähtökohtana on luoda mahdollisuus, jossa lapsi ja nuori voidaan kohdata ilman ennakkoluuloja, omana itsenään. Ennaltaehkäisy pysyy kuitenkin työkuvan keskiössä, mutta huolenaiheiden diagnosointi ei ole työn perusta. Sosiaalipedagogisen työn perusta on kasvun kokonaisvaltaista tukemista sekä hyvän elämän edellytysten vahvistamista. (Nivala, E. & Ryynänen S. 2019. 280.) 

Kuva 2.

Varhaiskasvatuksen ympäristöä esimerkkinä käyttäen, henkilökunnan työnkuva pitäisi ymmärtää olevan sekä kasvatusta että ehkäisevää lastensuojelutyötä. Kasvatuksellinen tuki tulee mahdollistaa jokaiselle varhaiskasvatuksen piiriin kuuluvalle lapselle ja mahdollisuus erityiseen tukeen tulee olla tarvittaessa. Kaiken varhaisen tuen tarjoaminen tulisi perustua arkiseen vuorovaikutukseen, ilman että varhaiskasvatuksen lasta leimataan tai diagnosoidaan minkään tukitoimenpiteen kohteeksi. Toki tulee kuitenkin muistaa, että jotkin tilanteet tietenkin vaativat enemmän suunnitelmallisuutta, tukitoimia tai erityisjärjestelyjä. (Nivala, E. & Ryynänen S. 2019. 180–281.) 

Lähteet:

Lastensuojelulaki 417/2007. Viitattu 19.10.2021. 

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417 

Nivala, E. & Ryynänen, S. 2019. Sosiaalipedagogiikka – Kohti inhimillisempää yhteiskuntaa. Helsinki: Gaudeamus. 

Kuva 1: https://pixabay.com/fi/photos/investointeja-konsepti-5241253/

Kuva 2: https://pixabay.com/fi/photos/lapsi-torni-rakenneosat-lohkoja-1864718/

2 kommenttia artikkeliin ”Ehkäisevän lastensuojelun mahdollisuuksia varhaiskasvatuksessa

  1. Alma Hema

    Todella hyvä ja kattava kirjoitus! Tässä tuodaan hyvin ilmi juuri kolikon molempia puolia sekä ehkäisevän lastensuojelun kehitystä vuosien varrella. Kirjoitus oli todella opettavainen ja mielenkiintoinen. Ajankohtaisuus ehkäisevän työn kannalta oli myös osuva huomioiden esim. käynnissä olevaa sote-uudistusta, jossa pyritään suuntaamaan katsetta juuri ehkäisevään työhön. 🙂

  2. Teho Team

    Hyvä kirjoitus ehkäisevästä lastensuojelutyöstä. Minusta on hienoa, että on tämä uusi malli, jossa lapset ovat oman tilanteensa asiantuntijoita. Vaikka diagnosoiva malli on edelleen käytössä tietyissä tilanteissa, niin se ei ole kuitenkaan keskiössä.

    Kiittäen hyvästä tekstistä
    Paulina

Vastaa