Erilaiset lastensuojelupalvelut Suomessa

Suunnitelmallisuus ja ennakointi ovat lastensuojelupalveluiden avainsanoja. Tärkein tehtävä on lasten kasvun ja kehityksen tukeminen. (THL 2021) Eettisiä kysymyksiä ovat yleisesti, miten lasten ja perheen etua voidaan ajatella päätöksenteossa ja millaisia vaikutuksia päätöksillä voi olla lastensuojeluperheiden tulevaisuuteen. Tässä tuleekin alalle tyypillinen moraalinen ristiriita, onko haastavassa tilanteessa lapsen parasta olla rakkaassa perheessään (jossa tilanne ei ole täysin optimaalinen) vai tukeeko lastensuojelupalvelut lapsen tilannetta paremmin?  

Lastensuojelu on kuntalähtöistä, ja sen toteutusta ohjaa sosiaalihuoltolaki 1301/2014. Kunnat voivat ostaa lastensuojelupalveluita yksityisiltä palveluntuottajilta tai tuottaa palveluita yhdessä kuntayhtymän kanssa. Palveluiden tarkoituksena on monipuolisuus, joka kattaisi palvelut ennaltaehkäisystä aina jälkihuollon palveluihin asti. Tämä palvelutarjonta vaatii tarpeeksi henkilöstöä ja moniammatillista yhteistyötä toteutuakseen. (THL 2021) Kuntalähtöisyys aiheuttaa Suomen tasolla kuitenkin haasteita. Onko kaikilla kunnilla mahdollisuuksia samankaltaiseen lastensuojelupalveluiden tarjontaan ja nimenomaan ennakoivan työotteen puolesta? Ovatko kaikki lastensuojelupalveluita tarvitsevat tasa-arvoisessa asemassa?

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos mainitsee lastensuojelun olevan suuri kokonaisuus, johon linkittyy myös monitahoista yhteistyötä. Kunnallisesti kaikki opetustoimi, terveys- ja sosiaalihuolto sekä muut lapsiperheille ja nuorille suunnatut palvelut ovat keskeisiä hyvinvoinnin edistäjiä. Näillä palveluilla tähdätään ongelmatilanteiden varhaiseen tunnistamiseen ja näiden palveluiden kautta voidaan aloittaa yhteistyö lastensuojeluviranomaisten kanssa. (THL 2021) Eli käytännössä kaikkia oppivelvollisuuden alaisuuteen kuuluvia yhdistää peruskoulussa tarjolla olevat kuraattoripalvelut. Koulukuraattorin palveluita voidaan pitää ennaltaehkäisevänä lastensuojelutyönä.

Puu, Pysäköidä, Syksy, Pudota, Lehvistö, Luonne
Kuva 1. Pixabay

Edellä mainittujen ehkäisevien toimien lisäksi lastensuojelujärjestelmään kuuluu ensisijainen lastensuojelu, joka vastaa lapsen hyvinvoinnin edistämisestä. Tämä lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu järjestetään asiakassuunnitelman ja avohuollon tukitoimien pohjalta. Lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun liittyy myös lapsen kiireellinen sijoitus, huostaanotto sekä esimerkiksi jälkihuolto. (THL 2021)  

Lastensuojeluprosessi alkaa lapsen sekä perhetilanteen selvittämisellä. Sosiaalityöntekijä aloittaa asiakasprosessin ja saa tuekseen eri alojen asiantuntemusta. Suomessa sairaanhoitopiirit ovat velvoitettuja lain mukaan auttamaan kiireellisesti asiantuntija-avulla lastensuojelutapauksissa. Asiantuntija-apu voi olla esimerkiksi terapiapalveluita nuorelle. (THL 2021)  

Avohuolto muodostaa enemmistön lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun palveluista. Avohuollon tukitoimet perustuvat suoraan asiakassuunnitelman pohjalta luotuihin ratkaisuihin, joiden ensisijainen tavoite on elämäntilanteen kohottaminen. Avohuollon tukitoimiin voidaan luetella esimerkiksi koulun oppilashuollon toimet sekä terveydenhuollon palvelut. Vastaavasti perhekuntoutus tai lapsiperheen taloudellinen tukeminen asumisolosuhteisiin ovat myös osa avohuoltoa. (THL 2021)

Lakisäädökset ohjaavat lasta huostaanoton ja sijaishuollon palveluihin, jos avohuollon tukitoimilla ei kyetä edistämään lapsen tilannetta. Huostaanotolla tähdätään lapsen etuun ja sitä jatketaan niin kauan, kunnes huoltajan elämäntilanteet vakiintuvat siten, että lasten olosuhteet kodissa kohentuvat. Sijaishuolto on lapsen kasvatuksen organisointia oman kotinsa ulkopuolella, joko eri perheessä tai laitoksessa. Sijaishuoltoa ei tarkoiteta pysyväksi ratkaisuksi, vaan pääpainopiste on kotiolosuhteiden ja vanhempien toiminnan kuntoutuksessa. Tätä kuntoutusta varten luodaan myös oma asiakassuunnitelma. (THL 2021)  

Jos nuori on kodin ulkopuoleisen sijoituksen jälkeen vielä erityisen tuen tarpeessa, hänelle voidaan tarjota tukea niin sanottuna jälkihuoltona. Sen avulla on tarkoitus avustaa lapsen ja nuoren kotiutumista. Kunta on lastensuojelulain mukaan velvollinen järjestämään jälkihuollon palveluita. Sosiaalityöntekijä voi auttaa nuorta suunnitelmassa, jossa ilmoitetaan nuorelle mahdolliset tukipalvelut ja –toimet. Tämä vahvistaa lastensuojelun parissa tehdyn työn jatkumista ja samalla edistää nuoren itsenäistymistä. (THL 2021)  Näin ollen lastensuojelupalvelut muodostavat selkeän polun ennaltaehkäisystä aina jälkihuollon palveluun, jonka tarkoituksena olisi auttaa nuorta kulkemaan kohti omaan elämäänsä “pois lastensuojelupalveluista”.

Kevyt, Metsä, Polku, Puita, Pudota, Punainen, Oranssi
Kuva 2: Pixabay

Lähteet:  

Jätä kommentti

Vastaa