Korona-ajasta lastensuojelun silmin

Vuodet 2020 ja 2021 ovat olleet poikkeuksellisia ja raskaita kaikille. Lukuisten eri alojen ammattilaiset joutuivat koville muun muassa lomautuksien ja töiden loppumisen vuoksi, kun taas toisilla aloilla työmäärä lisääntyi huimasti. Koulujen ollessa kiinni ja opetuksen siirtyessä kotiin verkossa tapahtuvaksi, on monien lasten, nuorten ja aikuistenkin ahdinko kasvanut. Ihmisten telkeytyessä koteihinsa etätöiden ja –koulun pariin, ovat monet perheet olleet koetuksella. Koronaviruksen aiheuttama pandemia on tuottanut uusia haasteita varmasti kaikissa väestöryhmissä viimeisen lähes kahden vuoden aikana, mutta selvitysten mukaan heikoimmassa asemassa olevat väestöryhmät ovat kärsineet tilanteesta eniten (THL 2020, 1). 

Vielä kun verrattiin vuoden 2020 keskeisiä lastensuojelun tilastoja vuoden 2019 tilastoihin, voidaan todeta, että luvut ovat pääosin samalla tasolla. Selvitykset ovat kuitenkin osoittaneet, että lastensuojelun asiakasperheiden tuen tarve on kasvanut koronan vuoksi.  Koronan todelliset vaikutukset tulevat esiin vasta pidemmällä aikavälillä. Vertailussa lastensuojeluilmoitusten määrä pysynyt kohtalaisena, mikä saattaa juontaa juurensa kohtaamisten vähyyteen, jolloin lapsiperheiden ongelmat tulevat huonommin esille. Lastensuojelutyötä toteutettiin myös etäyhteyksin, mutta lastensuojelun johdolta kysyttäessä 55 % vastaajista oli sitä mieltä, että tilanne on vaikeuttanut perheiden kokonaistilanteen arviointia vähintään jossain määrin. (THL 2021a, 3.) Kunnista lähes puolissa arvioitiin 2021 tehdyn kyselyn perusteella uusien asiakkaiden määrän ja lastensuojeluilmoitusten kasvaneen verrattuna aikaan enne koronaa. Lisäksi kunnista 65 % arvioi mielenterveysongelmien lisääntyneen lastensuojelun asiakkaana olevilla lapsilla ja 55 % kunnista vanhemmilla. (THL 2021b, 1.) 

Pandemian aikana kouluja on ollut kiinni, harrastusryhmät tauolla, puhumattakaan juhlista ja yleisötapahtumista. Lähes kaikkia kohtaamisia on rajoitettu. Useita peruspalveluita on jouduttu supistamaan, tukiverkostot ovat hajonneet ja lähiverkoston tuki on vähentynyt.  Jo valmiiksi kuormittuneita korjaavia palveluita uhkaa ylikuormitus, kun ehkäiseviä palveluja supistetaan. Arvioiden mukaan palvelujärjestelmä ei pysty lyhyellä aikavälillä ottamaan vastaan yhtä nopeasti kuin palveluntarve kasvaa. Tämän myötä on herännytkin huoli palveluvajeen kasvusta ja ongelmien kasautumisesta, sillä näiden voidaan katsoa aiheuttavan yhdessä monenlaisten haasteiden kanssa lasten ja nuorten hyvinvointiin negatiivisia vaikutuksia pitkäaikaisestikin. (THL 2021a, 3.)  

Lastensuojelun Keskusliiton ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen teettämien kuntakyselyjen mukaan, vastanneista ammattilaisista 77 % arvioi asiakasperheissään jäsenten välisen vuorovaikutushaasteiden lisääntyneen koronan vuoksi. Lisäksi perheväkivalta, taloudelliset ongelmat, vanhempien jaksamattomuus ja lasten koulunkäynnin haasteet sekä mielenterveysongelmat ovat kasvaneet merkittävästi. (THL 2021b, 2.)  

Kyselyt siis osoittavat ammattilaisten huolen sekä lasten, nuorten ja perheiden ongelmien ja palveluntarpeen olleen kasvussa pandemian myötä, mikä on haasteellista sosiaalialan työntekijöiden käsien ollessa jo valmiiksi täynnä töitä. Lisäksi palveluiden saannin on arvioitu vaikeutuneen, mikä tekee tilanteesta huolestuttavan. Vaikka pandemia onkin vaikuttanut pääasiassa negatiivisesti lastensuojelussa, voidaan sillä sanoa olleen positiivinen vaikutus eri toimijoiden yhteistyön lisääntymisessä (THL 2020,8). Virus on varmasti tullut jäädäkseen ja luultavasti vaikutukset näkyvät vielä pitkään niin lastensuojelussa kuin muussakin elämässä. Nyt kun tilanne alkaa jälleen olla parempaan päin ja rokotuskattavuus on kasvanut, ihmiset iloitsevat elämän normalisoitumisesta. Todellisuudessa sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset pääsevät aloittamaan pandemian jälkipyykin käymisen, nimittäin 93 % kunnista arvioi asiakasmäärien lisääntyvän ja 76 % arvioi sijoitusten määrän nousevan pitkässä juoksussa koronaviruksen seurauksena (THL 2021b, 2). 

Lähteet  

THL 2021a. Tilastoraportti 19/2021. Lastensuojelu 2020. Viitattu 1.10.2021. 

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/142676/tr19.pdf?sequence=1&isAllowed=y

THL 2021b. Koronan vaikutukset lastensuojeluun – osa 2. Tutkimuksesta tiiviisti 16/2021. Viitattu 1.10.2021. 

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/141537/URN_ISBN_978-952-343-644-2.pdf?sequence=1&isAllowed=y

 THL 2020. Koronan vaikutukset lastensuojeluun. Tutkimuksesta tiiviisti 34/2020. Viitattu 1.10.2021. 

https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140789/TUTI2020_034_Koronan%20vaikutukset%20lastensuojeluun_korjattu_s.pdf?sequence=4&isAllowed=y

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

1 ajatus aiheesta “Korona-ajasta lastensuojelun silmin”

  1. Kiitos mielenkiintoisesta blogitekstistä ja ajankohtaisesta näkemyksestä liittyen lastensuojeluun!

    Olin itse lastensuojelulaitoksessa korona aikana harjoittelussa, ja tuolloin koulut olivat etäopetuksessa. Nuoret näennäisesti tykkäsivät siitä, että kouluun ei tarvitse raahautua, mutta opiskelutulokset kuitenkin laskivat useimmilla. Nuoret pitivät siitä, että aamulla ei tarvinnut nousta aikaisin, ja tehtävien tultua valmiiksi oli pidempiä taukoja ennen seuraavaa oppituntia. Ohjaajien työ muuttui siinä mielessä, että nuorille tuli joka päivä valmistaa lounas, ja tämä toi lisätöitä aiempaan nähden.

    Nuoret olivat turhautuneita siitä, että harrastukset eivät pyörineet ja kauppakeskuksissa hengailua tuli vältellä. Huomasin myös, että nuoret eivät oikein osanneet suhtautua siihen, että heidän “kodissaan” aikuiset käyttivät koko ajan maskia ohjeistusten mukaisesti. Lisäksi nuorten oli tosi vaikea keksiä itselleen mitään tekemistä, kun missään ei voinut hengailla ja tämä näkyi selkeästi ristiriitatilanteiden muodossa. Etäopetuksen päätyttyä nuoret olivat jo tottuneet aiempaan rytmiinsä sekä kyseenalaistivat sitä, miksi koulut aukesivat viimeisen kuukauden ajaksi, vaikka he tykkäsivätkin siitä, että näkivät kavereita. Tämä kuitenkin lievitti heidän kokemaansa yksinäisyyttä silminnähden.

    Kuten sanoit pandemian todelliset vaikutukset tulevat ilmi vasta pidemmällä aikavälillä. Tämä olisi mielestäni syytä huomioida nuorille järjestettävien palveluiden ja lastensuojelun yhteydessä. Erityisen tärkeää olisi panostaa nuorten palveluihin sekä tarjota apua ja tukea heille matalalla kynnyksellä. 🙂

Kommentoi