Turvallisen aikuisen ja kiintymyssuhteen merkitys

Tiedetään, että lapsuudessa jo yksikin turvallinen kiintymyssuhde on lapsen tulevaisuuden kannalta hyvin merkityksellinen. Sillä ei ole merkitystä, onko tämä aikuinen oma vanhempi, täti, eno, päiväkodin työntekijä tai sitten vaikkapa lastensuojelulaitoksen työntekijä. Tärkeintä on, että lapselle muodostuu tunne siitä, että hän on turvassa ja voi luottaa siihen, että aikuinen pitää hänestä huolta. Turvallinen kiintymyssuhde luo siis pohjan näille tunteille. Tämä paitsi suojaa mielenterveyden häiriöiltä, myös auttaa aikuisena luottamaan muihin ihmisiin. Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen aikuiseen. Turvallinen aikuinen ja turvallinen kiintymyssuhde mahdollistaa lapsen suotuisan kasvun ja kehityksen. Turvattomuuden tunne voi olla este lapsen leikille, oppimiselle ja ympäristön tutkimiselle (Sinkkonen 2018, kiintymyssuhteet: synty ja kehittyminen tavanomaisissa olosuhteissa). 

Turvallisuuden tunne lapselle syntyy siitä, kun aikuinen vastaa hänen tarpeisiinsa. Esimerkiksi kun lapsi itkee, aikuinen lohduttaa, kun lapsella on nälkä, aikuinen antaa ruokaa ja niin edelleen. Jos aikuinen ei vastaa lapsen tarpeisiin tai toimii tarpeisiin nähden epäjohdonmukaisella tavalla, muodostuu lapsen ja aikuisen välille turvaton kiintymyssuhde. Turvattomat kiintymyssuhteet vaikuttavat negatiivisesti lapsen psyykkiseen hyvinvointiin sekä kehitykseen ja voivat osaltaan vaikuttaa kielteisesti myös myöhemmällä iällä muodostettaviin ihmissuhteisiin, kuten esimerkiksi parisuhteisiin. (THL 2020.) 

Kaoottinen eli jäsentymätön kiintymyssuhde muodostuu lapsen kannalta vahingollisissa perheissä. Vanhemmilla voi olla esimerkiksi päihdeongelmia tai he saattavat käyttäytyä väkivaltaisesti. (Duodecim 2020.) Itse ajattelen, että monilla, mutta ei tietenkään kaikilla, lastensuojelun piirissä olevilla lapsilla on muodostunut juuri tämänkaltainen kiintymyssuhde. Sinkkosen (2018, kiintymyssuhdehäiriöiden yhteys psykopatologiaan) mukaan on eri asia elää ympäristössä, joka on karu ja fyysistä läheisyyttä on tarjolla niukasti, kuin perheessä, jossa joutuu pelkäämään fyysistä väkivaltaa. Fyysisen väkivallan pelon johdosta lapselle voi muodostua vakaviakin psyykkisiä häiriöitä ja lapsi voi joutua pakon sanelemana taipumaan vanhempien tahtoon. Tämä voi johtaa myös myöhemmässä elämässä fyysisen väkivallan kohteeksi antautumista. Myös päihdeongelmaisen vanhemman hoitaminen haittaa lapsen normaalia kehitystä ja lapsi saattaa joutua unohtamaan omat toiveet, halut, tarpeet ja haaveet. (Sinkkonen 2018, kiintymyssuhdehäiriöiden yhteys psykopatologiaan.) 

Kuva: Pixabay

Lastensuojelulaitoksissa tai sijaisperheissä asuvilla lapsilla ja nuorilla on todennäköisesti taustalla myös ehkä useitakin hajonneita kiintymyssuhteita, tai sitten niitä ei ole muodostunut lainkaan. Tämä asettaa monenlaisia haasteita sekä työntekijöille, että toisaalta myös lapselle tai nuorelle itselleenkin. Turvallisen kiintymyssuhteen luominen lastensuojelun piirissä olevaan lapseen tai nuoreen voi olla hyvinkin vaikeaa, mutta sitäkin tärkeämpää. Esimerkiksi lapsen tai nuoren omahoitajaan muodostuva kiintymyssuhde voi olla hyvinkin merkityksellinen ja voi osoittautua jopa tärkeämmäksi, kuin vanhempien kanssa muodostunut kiintymyssuhde. Tämä suhde voi parhaimmillaan jatkua aikuisikään asti. (Sinkkonen 2018, kiintymyssuhteiden tukeminen eri elämäntilanteissa.) Koen itse, että ensimmäinen askel lastensuojelun asiakkaana olevan lapsen ja nuoren auttamiseksi on saada hänelle tunne siitä, että hän on nyt turvassa ja että hän voi luottaa siihen, että apua on saatavilla.  

Lähteitä: 

Duodecim 2020. Kiintymyssuhdemallit. Viitattu 29.9.2021. https://www.terveyskirjasto.fi/odk00026 

Sinkkonen, J. 2018. Kiintymyssuhteet elämänkaaressa. E-kirja. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. 

THL 2020. Kiintymyssuhteen merkitys ja sen tukeminen. Viitattu 29.9.2021. https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/vammaisuus-yhteiskunnassa/vammainen-henkilo-vanhempana/kiintymyssuhteen-merkitys-ja-sen-tukeminen 

Kuva.

https://pixabay.com/fi/photos/lapsi-istuu-farkut-ovessa-huuto-1816400/

2 kommenttia artikkeliin ”Turvallisen aikuisen ja kiintymyssuhteen merkitys

  1. Teho Team

    Lapsuuden kokemukset kulkevat mukanamme pitkään ja vaikuttavat meihin vielä aikuisiälläkin. Niin kuin toit kirjoituksessasi esiin, niin jokaisella lapsella tulisi olla oikeus turvalliseen aikuiseen. Tällä on ihmisen myönteisen kehityksen kannalta todella suuri merkitys. Nostit mielenkiintoisen näkökulman esiin, että uskot monen lastensuojelun piirissä olevan lapsen omaavan kaoottisen kiintymyssuhdemallin. En ole tutkinut asiaa tuosta näkökulmasta, mutta se voi olla mahdollista. Kaoottisen kiintymyssuhdemallin synnyn syynä on todella epävakaa ja turvaton kasvuympäristö, jossa joutuu kokemaan kaltoinkohtelua. Toivoisin siis, että jokainen lapsi, joka kasvaa tällaisessa ympäristössä, pääsisi lastensuojelun asiakkaaksi.

    Itselläni ei ole henkilökohtaista kokemusta lastensuojelussa työskentelemisestä, mutta käsittääkseni (sielläkin) resurssit ovat niukat ja mietin sen vaikutusta esimerkiksi työntekijöiden vaihtuvuuteen. Lasten hyvinvoinnin kannalta toivon, että heillä olisi edes lastensuojelun kautta yksi turvallinen aikuinen keneen ehtisi tutustua ja luoda turvallinen suhde. Parhaimmillaan myöhemminkin muodostunut turvallinen kiintymyssuhde voi olla korjaava.

    Kiitos tästä pohdintaa herättävästä postauksesta!

  2. MKJV

    Hei, kiitos ajatuksia herättävästä kirjoituksestasi. Kuten mainitset tekstissäsi, jokaisella lapsella tulisi olla oikeus turvalliseen aikuiseen, sekä turvalliseen kasvuympäristöön. Kuitenkin onneksi lapsuuden kokemukset, sekä kiintymyssuhde eivät ole loppuelämän tuomio, vaan myös myöhemmät kokemuksemme vaikuttavat ja voivat olla jopa eheyttäviä. Voimme myös myöhemmin oppia kiintymään muihin turvallisesti, vaikka se voikin olla haastavaa.

Vastaa