Erityislapsi varhaiskasvatuksessa

ERITYISTÄ TUKEA VARHAISKASVATUKSESSA

Kun lapselle on saatu hoitopaikka varhaiskasvatuksesta, hänelle varataan aika aloituskeskusteluun. Keskustelussa varhaiskasvatuksen ammattilainen kertoo ryhmän toiminnasta ja perhe puolestaan lapsesta sekä varhaiskasvatukseen liittyvistä odotuksista sekä toiveista. Tässä keskustelussa perheen onkin tärkeä kertoa lapsen erityistarpeista Tämä mahdollistaa parhaan mahdollisen tuen ja avun lapselle. (Helsinki 2021)

Erityistä tukea ja kasvatusta tarvitsevan lapsen yksilöllinen tuen ja ohjauksen tarve huomioidaan varhaiskasvatuksen toteutuksessa riittävällä määrällä ammattitaitoista henkilöstöä tai avustajan avulla. Lapsen sopeutumisen tukemiseksi on tärkeää luoda turvallinen ja rauhallinen hoidon aloitus. Hänen annetaan tutustua rauhassa uuteen ympäristöön, uusiin ihmisiin sekä sopeutua uuteen arkirytmiin. Huolellisesti suoritetun tutustumisen jälkeen erityislasten kanssa on helpompi lähteä kohti uusia seikkailuja varhaiskasvatuksen maailmassa.

Varhaiskasvatuksessa annettavan tuen lähtökohtana huomioidaan aina lapsen vahvuudet sekä oppimiseen ja kehittymiseen liittyvät tarpeet yksilöllisesti. Tuki muodostetaan yksilöllisesti oppimisympäristöön liittyvin ratkaisuin. Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmassa erityistukea tarvitseville lapsille kohdennetut varhaiskasvatukselliset tukitoimet jaotellaan pedagogisiin ja rakenteellisiin järjestelyihin. (Helsinki vasu 2019)                                                                        

Pedagogisia järjestelyitä ovat ryhmän toimintaan liittyvät ratkaistut kuten suunnitelmallinen pienryhmätoiminta, oppimisympäristön muokkaaminen ja selkeä päivärytmi eli struktuuri. Pedagogisia järjestelyjä ovat myös kommunikaation tukeminen (kuvat, tukiviittomat, digitaaliset välineet) sekä varhaiskasvatuksen  erityisopettajalta saatava konsultoiva tuki. Rakenteelliset järjestelyt liittyvät nimensä mukaisesti ryhmään, ryhmäkokoon sekä ammattitaitoisen henkilökunnan toimimiseen ryhmässä. Erityistukea tarvitseva lapsi voi saada paikan erityisryhmästä, 14-lapsen ryhmästä, jossa työskentelee varhaiskasvatuksenopettaja, -lastenhoitaja sekä avustaja tai paikan integroidusta ryhmästä varhaiskasvatuksenerityisopettajan tuella. Varhaiskasvatusyksiköissä voi toimia myös erityisavustaja, joka tukee yhtä tai useampaa erityistä tukea tarvitsevaa lasta. (Helsinki vasu 2019.)                        

kuva pixapay

Varhaiskasvatuksessa tukitoimet ovat perustyön tietoista vahvistamista. Toimintaympäristö ja toiminta suunnitellaan ja muokataan tukemaan lasten kasvua ja kehitystä. Ryhmän toiminnassa huomioidaan erityistä tukea tarvitsevat lapset selkeällä ympäristöllä ja säännöllisyyttä tukevalla struktuurilla sekä johdonmukaisella toiminnalla. (Haavisto 2017)

Varhaiskasvatuksen keskeisenä osana lasten näkökulmasta ovat ystävyys- ja vertaissuhteet ja jokaisen lapsen oikeuksiin kuuluukin onnistumisen kokemusten saaminen sekä tunne ryhmään kuulumisesta. Aikuisten tehtävänä varhaiskasvatuksessa onkin huolehtia, että kaikki lapset löytävät ryhmässä oman paikkansa ja saavat itselleen ystäviä. Aikuisen rooli korostuu varsinkin erityislasten kohdalla, sillä heillä saattaa olla vaikeuksia ystävyyssuhteiden luomisessa, ja he saattavat joutua herkemmin kiusatuiksi erilaisuutensa vuoksi. Ryhmähengen luominen onkin erityisen tärkeää ryhmissä, joissa on erityistä tukea tarvitsevia lapsia.

Varhaiskasvatuksessa on paljon hyvää tarkoittavia suunnitelmia yleisesti kaikkien lasten parhaaksi. Erityislasten kohdalla näitä sopimuksia, ohjeistuksia ja suunnitelmia on vielä enemmän. Ala tuntuu kuitenkin elävän myllerryksessä tällä hetkellä haasteellisen rekrytointi tilanteensa vuoksi varsinkin pääkaupunkiseudulla. Median laajaa uutisointia seurattuani sekä pitkän kokemukseni myötä alalta mieleeni onkin noussut monia kysymyksiä. Miten lapsiin ja varsinkin erityislapsiin vaikuttaa tiiviiseen tahtiin vaihtuvat aikuiset ryhmissä? Saako erityistä tukea tarvitseva lapsi kaiken tarvitsemansa avun ja tuen varhaiskasvatuksessa nykyisillä resursseilla? Toteutuuko lapsen paras hyvistä aikeista huolimatta nykyisissä suurissa lapsiryhmissä?                   

Vastauksia näihin kysymyksiin minulla ei ole, mutta mielelläni kuulisin teidän muiden ajatuksia ja pohdintoja.

Ensi viikolla paneudun lähemmin varhaiskasvatuksen ammattilaisen näkemyksiin teemaan liittyen.

Tiikeri

Lähteet

Helsingin kaupunki. 2021. Viitattu 16.11.2021. https://www.hel.fi/helsinki/fi/kasvatus-ja-koulutus/paivahoito/paivakotihoito/aloittaminen/

Helsingin varhaiskasvatussuunnitelma. 2019. Viitattu 16.11.2021. https://www.hel.fi/static/liitteet-2019/KasKo/vare/Helsinki_Vasu_FI.pdf

Haavisto, M. 2017. Opinnäytetyö. Viitattu 16.11.2021. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/134189/Haavisto_Mirjam.pdf;jsessionid=E20D8FC70107320C628A7DE198324EAE?sequence=1

Jätä kommentti

Vastaa