Lasun leima otsassa

Stigma. Pelko. Häpeä. Huonommuuden ja epäonnistumisen tunteet. Nämä ovat asioita ja tunteita, joita lastensuojelun asiakkaat tai lastensuojelusta avun pyytämistä harkitseva voivat käydä mielessään läpi. Lastensuojelun asiakkuus on edelleen mielestäni tabu ja aiheuttaa herkästi leiman asiakkaalle – niin lapselle itselleen kuin perheenjäsenille. Tämä on huolestuttava asia etenkin siitä syystä, että pelko leimautumisesta ja “huonon vanhemman” maineesta voi estää hakemasta apua kokonaan, vaikka sille olisi tarvetta.

Kuva: Murrrchalla/Pixabay

Mistä lastensuojelun leima johtuu?

Ainakin oman näkemykseni mukaan lastensuojelun maine on Suomessa huono. Aika ajoin julkisuuteen nousee keskusteluja lastensuojelun epäonnistumisista. On erittäin tärkeää nostaa näitä epäkohtia pinnalle, sillä ainoastaan tuomalla epäkohtia ihmisten tietoisuuteen, niihin voidaan saada aikaan muutosta. Lisäksi esimerkiksi resurssipula on varmasti todellinen ongelma lastensuojelussa, mikä voi aiheuttaa sen, että epäonnistumisia ilmenee, kun resursseja ei ole tarpeeksi työn tekemiseen kunnolla. Vaikka epäkohdista puhuminen on äärimmäisen tärkeää, niin kuitenkin mielestäni on myös harmillista, että onnistumisista tai positiivisesta kokemuksista ei juurikaan puhuta. Lastensuojelu on saanut maineen “mörkönä”.
Lievemmät keinot tai matalamman kynnyksen apu harvoin nousee keskusteluun, kun puhutaan lastensuojelusta. Lastensuojelun perusperiaatteena on kuitenkin käyttää aina lievintä mahdollista keinoa ja lastensuojelun tarjoama on hyvinkin moninaista (Lastensuojelu.info 2021).

Mikäli ihmisillä olisi enemmän tietoutta lastensuojelun toiminnasta, sitä ei välttämättä nähtäisi niin pelottavana asiana ja tukea tarvitsevat perheet uskaltautuisivat paremmin hakemaan apua jo varhaisessa vaiheessa. Tiedon lisääminen vähentää ihmisten ennakkoluuloja ja lastensuojelun asiakkaiden huonoa kohtelua. Vanhempien lisäksi lastensuojelun asiakkaana olevat lapset ja nuoret voivat kokea syrjintää taustansa vuoksi. SOS-Lapsikylän STIGMATON-projekti pyrkii poistamaan lastensuojelun asiakkaisiin liittyvän leiman lisäämällä tietoa lastensuojelusta. STIGMATON-projektista löytyy lisää tietoa SOS-lapsikylän sivuilta. (SOS-lapsikylä 2021.)

Stigma vanhemman silmin

Perehtyessäni lastensuojelun asiakkuuteen liittyvään stigmaan, löysin seuraavan Kasper ry:n (Kasvatus- ja perheneuvonta ry) tekemän videon aiheesta: Lastensuojelu ja häpeä – vanhemman silmin.

Tällä videolla rohkeat vanhemmat kertovat kohtaamistaan häpeän tunteista sekä keinoista, joilla näitä tunteita voi helpottaa. Videosta käy ilmi, että häpeä ei ilmene pelkästään ulkopuolisten ihmisten kanssa, vaan myös itse lastensuojelun työntekijöiden kanssa asioita läpi käydessä. Oman epäonnistumisen ja huonommuuden tunteet luovat häpeän. Lisäksi myöskään positiivisista kokemuksista ei kehdata puhua ulkopuolisille. Videolla kuitenkin esiintyy myös toivonkipinä siitä, että asiaan on olemassa myös ratkaisuja, kuten esimerkiksi vertaisryhmätoiminta. Sen avulla saa niin käytännön tietoa, mutta myös ymmärrystä ja kokemusta siitä, ettei ole yksin asian kanssa. On hienoa, että tällaista toimintaa on saatavilla, ja toivon, että jokaisella, jonka elämässä lastensuojelu on mukana, olisi mahdollisuus vastaavaan.

On hyvin harmillista, että lastensuojelun asiakkaat ja heidän läheiset kokevat videollakin esiintyneitä tunteita. Omasta mielestäni ei ole missään nimessä huonommuutta tai heikkoutta pyytää ja vastaanottaa apua, vaan päinvastoin. Omien voimavarojen tunnistaminen on tärkeää kaikilla elämän osa-alueilla, myös vanhemmuudessa. On harmillista, että jo valmiiksi haastavassa tilanteessa joutuu miettimään “mitä muut ajattelevat”.

Mitä me voisimme tehdä?

Itse uskon, että meistä jokainen voisi tehdä osansa ainakin siihen, että tukisimme ja ymmärtäisimme, sekä kohtaisimme tasavertaisina ihmiset, joiden elämässä lastensuojelu on mukana. Muistaisimme myös tilanteen tullen kiittää lastensuojelussa työskenteleviä ihmisiä, ja nostaisimme esiin niin kehittämiskohteita, mutta myös positiivisia huomioita.
Tällaisilla teoilla voimme vaikuttaa siihen, millaisena lastensuojelu nähdään, sekä siihen millaisia asenteita ihmisillä on niin lastensuojelua, kuin myös itse lastensuojelun asiakkaita kohtaan.

Haluaisin nyt kysyä teiltä lukijoilta, herääkö teillä ajatuksia siitä, miten voitaisiin helpottaa leimautumisen pelkoa ja lastensuojeluasiakkuudesta aiheutuvaa stigmaa? Kiinnostaa myös kuulla, mitä ajatuksia Kasper ry:n video herätti.

-Kaneli

Lähteet


Lastensuojelu.info. 2021. Miten perhettä ensisijaisesti autetaan? Viitattu 20.12.2021. https://www.lastensuojelu.info/lapsiperheiden-palvelut/miten-perhetta-ensisijaisesti-autetaan/

SOS-lapsikylä. 2021. Stigmaton – opi näkemään ennakkoluulojen läpi. Viitattu 20.12.2021. https://www.sos-lapsikyla.fi/stigmaton/

6 ajatusta aiheesta “Lasun leima otsassa”

  1. Haluaisin nyt kysyä teiltä lukijoilta, herääkö teillä ajatuksia siitä, miten voitaisiin helpottaa leimautumisen pelkoa ja lastensuojeluasiakkuudesta aiheutuvaa stigmaa?

    Asenteiden muuttuminen ainakin. Asenteet ovat tosi jämäköitä sillä asenteella, että lasun asiakasperheiden vanhemmat ovat todella huonoja vanhempia, eivät osaa pitää huolta lapsistaan tai lapsi tuhoisa ranttali. Oikeasti pienikin apu voi ennaltaehkäistä ja olla tarpeen, eikä se tee kenestäkään huonoa lasta tai vanhempaa.

    Totuus on, että sosiaalialalla tulee aina jossain määrin virheellisiä arvioita – mutta mikä nousee mediaan? Tietysti lastensuojelu. Muutkin alat, mutta lastensuojelulla voidaan oikein mässäillä.

  2. Kiitos tästä kirjoituksesta. Olen lähiaikoina pohtinut myös, että millä keinoin saataisiin ihmisiä hakemaan ajoissa heidän tarvitsemaansa apua. Olisi hyvä, että ihmiset jakaisivat omia kokemuksia ja minkälaisia tunteita nämä herättivät heissä. Muut voisivat tätä kautta ymmärtää, että lastensuojelun ei ole tarkoitus esim. hakea lapsia pois kotoa vaan tarkoitus on tukea sekä auttaa koko perhettä, jotta lapsella olisi turvallinen kasvuympäristö. Toivon, että vanhemmat olisivat itselleen armollisempia ja myöntäisivät sen, että aina ei tarvi jaksaa tai olla yksin vaan on myös vahvuus pyytää apua.

  3. Moikka.
    Tämä on todella hyvä aihe ja täyttä totta. Suomessa lastensuojelu on ns.kirosana. Lastensuojelu ja huostaanotto kulkee ikävästi rinnakkain ihmisten mielestä. Tämähän ei ole totta. Voit hakea lastensuojelusta apua ja sieltä saa paljon neuvoja ja keinoja, miten erilaisissa tilanteissa toimitaan. Ne auttavat lapsia monessa eri asiassa, esimerkiksi harrastuksissa tai koulussa. He auttavat myös vanhempia, mihin vanhemmat tarvitseekaan apua. Tästä asiasta pitäisi enemmän puhua ja yrittää saada pois mielikuvan pahasta asiasta. Uskon että todella monet vanhemmat helpottuisi, jos tätä asiaa pidettäisiin enemmän normaalina, eikä vaan epäonnistuneiden vanhempien palveluna.

Kommentoi