Kehitysvammaisella ihmisellä on samanlaiset tarpeet sosiaalisiin suhteisiin kuin kenellä tahansa muulla. Sosiaalisten suhteiden solmiminen voi kuitenkin olla vaikeampaa kehitysvammaiselle henkilölle. Mikä mahdollisesti vaikuttaa sosiaalisten suhteiden solmimiseen ja miten sosiaalisia taitoja voitaisiin parantaa?
Sosiaalisten ja seksuaalisten suhteiden solmimiseen voivat vaikuttaa niin kehitysvammaisen henkilön sosiaaliset rajoitteet kuin sosiaalisen ja fyysisen ympäristön vaikeudetkin. Kehitysvammaisella henkilöllä ei välttämättä ole samanlaisia mahdollisuuksia solmia ihmissuhteita, kuin muilla.
Kehitysvammaisen henkilön elämässä olevien aikuisten tärkeä tehtävä on tukea sosiaalisissa taidoissa, rohkaista vuorovaikutukseen erilaisten ihmisten kanssa ja vahvistaa itsetuntoa. Kehitysvammaisen henkilön huono itsetunto tai sosiaaliset rajoitteet voivat johtua sosiaalisten suhteiden ja tukiverkostojen vähyydestä.
Henkilön terveen itsetunnon ja minäkuvan rakentumiseen vaikuttaa vahvasti sosiaaliset suhteet. Sosiaalisten suhteiden kautta henkilölle tulee hyväksytty olo ja hän pystyy arvioimaan itseään suhteessa muihin sekä löytämään oman paikkansa yhteiskunnassamme. Identiteetin muodostumisen kannalta sosiaaliset suhteet ovat siis avainasemassa.
Toisinaan vanhemman tahto suojella kehitysvammaista lastaan kieltämällä sosiaaliset ja seksuaaliset suhteet voi vaikuttaa kehitysvammaisen henkilön mielenterveyteen ja sosiaalisiin taitoihin. Vanhemmat saattavat nähdä teini-ikäiset tai jopa aikuiset kehitysvammaiset lapsensa edelleen lapsen tasoisena.
Yhteiskunnassamme vallitsevat asenteet ja stereotypiat vaikuttavat myös paljon siihen, minkälaisia mahdollisuuksia kehitysvammaisella ihmisellä on itsensä toteuttamiseen ja sosiaalisten suhteiden solmimiseen. Kehitysvammaisen henkilön seurustelusuhteita tai seksuaalisuutta voidaan jopa vähätellä. Suomen perustuslaissa on syrjintäkielto, jossa mainitaan, ettei ketään saisi syrjiä esimerkiksi henkilön vamman takia. Tämä sääntö ei välttämättä kuitenkaan käytännössä toimi, sillä välillistä ja välitöntä syrjintää kehitysvammaisia kohtaan tapahtuu hyvinkin usein.
Kehitysvammaisella henkilöllä on aivan samanlaiset toiveet parisuhteista, seksuaalisuudesta ja perheen perustamisesta kuin kenellä tahansa muulla. Jokaisen itsemääräämisoikeuteen kuuluu oikeus päättää haluaako seurustella, perustaa perhettä tai vaikka mennä naimisiin. Jokaisella tulisi olla vapaus kokeilla, valita ja tehdä virheitä sosiaalisissa suhteissaan.
https://verneri.net/selko/ihmissuhteet/seurustelu-ja-parisuhde/
https://www.kehitysvammaliitto.fi/wp-content/uploads/kehitysvammaliiton-tutkimuksia-3.pdf
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Hei! Todella tärkeä aihe, josta täytyisi lisätä tietoisuutta, keskustelua mediassa sekä asian kokonaisvaltaista ymmärrystä kehitysvammaisten läheisten ja heitä mahdollisesti tukevien ammattilaisten kanssa. Suomessa arvioidaan olevan noin 40 000-50 000 ihmistä, joilla on kehitysvamma. Tämä on todella suuri luku, vaikka siihen mahtuukin paljon laidasta laitaan erilaisia ja eriasteisia kehitysvammoja. Miten noin suuren väestömäärän perustarpeista ollaan yleisellä tasolla niin tietämättömiä?
Moni asia kehitysvammaisuuteen liittyen tuntuu olevan tabu-aihe.
Tasa-arvosta puhutaan nykyään kaikkialla, joten tuntuu todella hämmentävältä miten niinkin ilmiselvään asiaan kun kehitysvammaisten seksuaalisuuden olemassaoloon on kiinnitetty oman tietämykseni mukaan todella vähän huomiota. Muutenhan seksuaalisuuteen suhtaudutaan Suomessa nykyään aika avoimesti ja siitä käydään kyllä mediassa ja muualla kaikennäköistä hyvää keskustelua. Tabut johtuvat varmaan osittain juurikin ennakkoluuloista ja riittävän tietoisuuden puutteesta erilaisista kehitysvammoista itsessään. Niin kuin tekstissäsi mainitsit, vanhemmatkin saattavat nähdä kehitysvammaiset lapsensa, jotka ovat jo aikuisia, vieläkin lapsen tasoisina. Voin kuvitella, että vielä vähemmän tietoa kehitysvammoista omaavat ihmisen voivat päätyä tekemään kaikennäköisiä vääriä tulkintoja kehitysvammaisuudesta, ja näin se kollektiivisesti kasvaa suuremmiksi väärinymmärryksiksi sekä tabuiksi.
Kiitos tärkeästä artikkelista, tietoisuutta tarvitaan ja paljon!