Kehitysvammaisen ihmisen mielenterveyden tukeminen

Kehitysvammaisuuden määritelmä. Suomessa käytössä olevan WHO:n ICD-10-tautiluokituksen mukaan kehitysvammaisuus määritellään tilaksi, jossa henkisen toiminnan kehitys on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi. Älyllinen kehitysvammaisuus merkitsee vaikeutta ymmärtää, vaikeutta oppia uusia asioita ja soveltaa oppimaansa sekä vaikeutta hallita omaa elämäänsä. Kehitysvammaisuus jaetaan lievään, keskivaikeaan, vaikeaan ja syvään kehitysvammaan.

Kehitysvammaisten ihmisten mielenterveys on usein haavoittuvaisempi kuin muilla ihmisillä, ja erilaisia mielenterveyden haasteita esiintyykin arviolta 30-50% kehitysvammaisista henkilöistä. Suomessa joka kolmannella lievemmin kehitysvammaisella ja lähes joka toisella vaikeammin kehitysvammaisella henkilöllä arvioidaan olevan mielenterveyden tai sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmia. Mielenterveyteen vaikuttavat sekä sisäiset että ulkoiset tekijät. Sisäiset tekijät ovat henkilöön itseensä liittyviä asioita, kuten hyvä fyysinen terveys ja vuorovaikutustaidot. Ulkoiset suojaavat tekijät ovat ympäristöön ja olosuhteisiin liittyviä asioita, kuten sosiaalinen tuki ja turvallinen elinympäristö. Kehitysvammaiset kärsivät samoista mielenterveyden ongelmista kuin muukin väestö, mutta ne jakautuvat hieman eri tavalla. Psykoottisia häiriöitä, ADHD:ta ja käytöshäiriöitä esiintyy kehitysvammaisilla muuta väestöä enemmän. Koska kehitysvammaisten henkilöiden mielenterveyden ongelmissa korostuvat eri asiat kuin valtaväestön, myös hoidossa on tärkeää huomioida asiakasryhmä. Mitkä asiat sitten vaikuttavat kehitysvammaisen mielenterveyteen ja miten sitä voidaan tukea?  

Haastavuutta tukemiseen tuo usein diagnosointi ja hoitomuodon valitseminen. Esimerkiksi masennus ja ahdistushäiriöt saattavat jäädä toteamatta. Kehitysvammaliitosta todetaan, että tarvittaisiin koulutusta ja lisää moniammatillisia työryhmiä, jotta ongelmat tunnistetaan ja tarvittava hoito voidaan suunnitella. Jos vammaista ei ymmärretä, mielenterveysongelmat saatetaan tulkita esimerkiksi pelkäksi kivuksi tai haastavaksi käytökseksi.  

Mielenterveyden tukeminen ja koherenssin tunteen osa-alueet. Terveyden sosiologiaa tutkinut Aaron Antonovsky määrittelee terveyttä suojaavaksi tekijäksi koherenssin tunteen, joka koostuu elämän ymmärrettävyydestä, elämänhallinnan tunteesta sekä elämän merkityksellisyyden kokemuksesta. Kehitysvammaisilla ihmisillä haasteita tuo vaikeudet ymmärtää ja tulkita ympäristön viestejä sekä tulevien tapahtumien ennakoitavuutta. Kun ymmärrettävyyttä lisätään, se auttaa myös jäsentämään erilaisia tunteita, jotka ohjaavat käyttäytymistä. Ymmärrettävyyttä voidaan lisätä esimerkiksi selkeällä viestinnällä ja vaihtoehtoisilla kommunikointikeinoilla, selkeällä päivästruktuurilla sekä kuvilla. Elämänhallinnan tunteella viitataan mahdollisuuteen vaikuttaa omaan elämään ja niihin asioihin, joita itselle tapahtuu. Koettu mahdollisuus omaan elämään lisää koherenssin tunnetta. Kehitysvammaisen kohdalla tämä tulisi ottaa erityisesti huomioon, jotta usein rajallisemmat mahdollisuudet vaikuttaa lisääntyisivät arjen toimintaympäristössä. Elämän merkityksellisyys nousee esiin arjen pienistäkin asioista, kuten omista aikaansaannoksista, harrastuksista tai ihmissuhteista. Näin voi syntyä kokemus omasta kyvykkyydestä voittaa asioiden saavuttamiseen liittyviä haasteita. Onnistumisen tunne vahvistaa elämän ja siinä tapahtuvien asioiden merkityksellisyyden kokemusta.  

Sosiaalisten verkostojen tuki. Lähiverkosto eli perheenjäsenet ja lähityöntekijät ovat ratkaisevassa asemassa kehitysvammaisen henkilön mielenterveyden tukemisessa tukien niitä elämän osa-alueita, joista koherenssin tunne syntyy. Käyttäytymisen haasteiden taustalla saattaa olla sekaisin monenlaisia asioita, kuten väärin opittuja käyttäytymismalleja, vaikeuksia ilmaista omia tunteita, vuorovaikutukseen liittyviä muita vaikeuksia ja mahdollisia aistitoimintojen poikkeavuuksia. Lisäksi mukana voi olla myös varsinainen mielenterveyden ongelma. Olennaista olisi erottaa kehitysvammaisuus mielenterveyden ongelmasta.  Kehitysvamma on ollut henkilöllä aina, kun taas mielenterveyden ongelmat syntyvät jossakin vaiheessa elämää. Pelkkä kehitysvamma ei selitä henkilön käyttäytymisen muutoksia, ja haastavan käyttäytymisen taustalla voi olla monenlaisia syitä, jotka vaativat tilanteen näkyväksi tuomista. Kun kehitysvammainen henkilö tulee asiakkaaksi mielenterveys- tai muihin palveluihin, on etenkin ensimmäisillä kerroilla hyvä olla mukana luotettava lähi-ihminen, joka auttaa tilanteen kuvaamisessa hoitavalle taholle.  

Dialogisuuden vaikutus mielenterveyteen. Kehitysvammaisen henkilön kuulluksi tulemisen kokemus ja aito kohtaaminen ovat ennaltaehkäisevässä työssä sekä mielenterveyden ongelmien hoidossa ratkaisevia tekijöitä. Huolen ja pahan olon jakaminen ja hyväksyminen voivat jo itsessään helpottaa ahdistusta ja masennusta, eikä tunteiden olemassaoloa pidä kieltää. Kun vuorovaikutustilanne on hyvä, ihminen kokee tulleensa ymmärretyksi ja hyväksytyksi sellaisena kuin on. Hyvä ohje vuorovaikutustilanteeseen on: kuuntele, keskity, pysähdy, anna aikaa, anna selviä ja johdonmukaisia vastauksia, pidä kyseessä olevan ihmisen kertomia asioita tärkeinä ja toimi niiden puolesta yhdessä toisen kanssa. 

Yhteenvetona voidaan todeta, että mielenterveyteen vaikuttavat muun muassa elinympäristö, hyvä arki, itsemäärääminen, henkilön tekemät valinnat ja se, miten ne toimivat sekä toteutuvat arjessa. Kehitysvammaisen ihmisen mielenterveyden tukeminen on laaja-alaista ja kattaa kaikki elämän osa-alueet. Myös yksilölliset tarpeet on syytä ottaa huomioon tukemisessa. Omatoimisuus arjessa lisää elämänhallinnan tunnetta, joten kehitysvammaisen ihmisen puolesta ei tule liikaa päättää tai tehdä asioita. Mielenterveyttä ylläpitäviä, positiivista minäkuvaa edistäviä asioita, kuten liikunta, siivoaminen, ruoanlaitto ja itsestä huolehtiminen, on tärkeä ottaa osaksi arkea. Tasa-arvoiset vuorovaikutussuhteet ja sosiaalisten verkostojen tuki on olennaista hyvän terveyden tukemisessa ja ylläpitämisessä. 

Mielenterveyttä voi tukea myös erilaisilla luovilla menetelmillä, kuten elämäntarinan työstämisellä, voimauttavan valokuvan- tai draaman menetelmillä. Mielenterveyskuntoutus on myös tärkeä palvelu, jonka tarkoitus on tukea erilaisissa elämäntilanteissa. Muun muassa näistä aiheista voit lukea lisää tulevissa blogikirjoituksissamme. 

Lähteet: 

Terveyskirjasto 2021. Älyllinen kehitysvammaisuus. Viitattu 14.11.2021. Luettavissa: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00556#s1 

Tukiliitto 2021. Viitattu 14.11.2021. https://storage.googleapis.com/tukiliitto-production/2017/10/mieli_myllertaa_opas.pdf

Verneri 2021. Viitattu 14.10.2021. https://verneri.net/yleis/mielenterveyden-ongelmat-kehitysvammaisilla-henkiloilla

Tukiliitto 2021. Viitattu 14.10.2021. https://www.tukiliitto.fi/blogi/miten-tukea-kehitysvammaisen-ihmisen-mielenterveytta/

Yle 2021. Viitattu 14.10.2021. https://yle.fi/uutiset/3-9937873

Kommentoi