Liikunnalla on paljon positiivisia vaikutuksia ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Liikunta parantaa unenlaatua, kognitiivisia kykyjä kuten muistia sekä parantaa koettua elämänlaatua. Se auttaa myös stressinhallinnassa ja vähentää ahdistusta. Kehitysvammaisen henkilön liikuntasuositus on sama kuin valtaväestön. Mihin kaikkeen liikkumattomuus vaikuttaa? Mikä vaikuttaa liikunnan niukkuuteen?
Suomessa astui voimaan 1.5.2015 liikuntalakiuudistus, jonka tarkoitus on taata kaikille yhtäläiset mahdollisuudet liikkumiseen rajoitteista huolimatta. Noin 20–25 % Suomen väestöstä kuuluu soveltavan tai erityisliikunnan piiriin. Soveltava tai erityisliikunta on pitkäaikaissairaiden tai vammaisten henkilöiden toimintakyvyn mukaista liikuntaa. Soveltava liikunta pyrkii keksimään erilaisia tapoja toteuttaa liikuntaa rajoitteiden puitteissa. Soveltavan liikunnan avulla henkilön voima, tasapaino, rohkeus, ryhmätyöskentelytaidot, itseluottamus, ja tunteiden hallinta voivat kehittyä. Kehitysvammaisilla on reilusti enemmän terveydellisiä ongelmia väestön ikätovereihin verrattuna. Yleisiin terveysongelmiin kuuluu esimerkiksi unihäiriöt, masentuneisuus, diabetes ja ylipaino. Näihin terveydellisiin ongelmiin voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevästi liikunnalla.
Liikkumattomuuteen voi vaikuttaa moni asia. Sen takana voi piillä fyysisiä, psykososiaalisia, taloudellisia tai ympäristöstä lähtöisin olevia syitä. Fyysiset ja psykologiset syyt voivat johtua yksilöstä tai häntä hoitavasta henkilöstä. Fyysisiä ja psykologisia syitä ovat esimerkiksi liikuntarajoitteet, kommunikaatiovaikeudet, ylipaino, oma motivaatio, opittu passiivinen elämäntyyli, huonot kokemukset ja tiedon puute liikuntamahdollisuuksista. Ympäristön ja talouden merkitys on myös suuri. Tukihenkilöiden, liikuntamahdollisuuksien, kuljetuspalveluiden ja esteettömien palveluiden niukkuus vaikuttaa suoraan eritystä tukea tarvitsevien henkilöiden liikkumiseen.
Liikunnan tärkeyttä ihmisen hyvinvoinnille ei välttämättä aina ymmärretä. Ehkä juuri tämän vuoksi kehitysvammaisten hoitosuunnitelmissa liikunta jää usein vähemmälle. Yksilölliset suunnitelmat, joissa huomioidaan erityistä tukea tarvitsevan henkilön tarpeet, vahvuudet ja kyvyt ovat onnistuneen kokemuksen edellytykset. Positiivinen palaute ja konkreettiset palkinnot tukevat ja motivoivat liikkumaan. Liikuntapalveluiden kautta henkilö voi muun muassa löytää vahvuuksiaan, kokea onnistumisen kokemuksia ja tuntea olevansa osa yhteisöä.
Hoitosuunnitelmissa tulisi korostaa liikuntapalveluiden merkitystä kehitysvammaisen henkilön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Kehitysvammaisia henkilöitä tulisi tukea, kannustaa ja ohjata erilaisiin liikuntapalveluihin. Liikunnan terveysvaikutukset tulisi tunnistaa ja liikuntapalveluiden esteettömyyteen tulisi panostaa.
Lähteet:
https://thl.fi/fi/web/elintavat-ja-ravitsemus/liikunta/liikunnan-terveyshyodyt
https://www.verneri.net/yleis/liikunta
https://yle.fi/uutiset/3-11116178
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!