Luovat ja toiminnalliset menetelmät kehitysvammaisen hyvinvoinnin tukena

Luovat ja toiminnalliset menetelmät ovat tehokas keino hyvinvoinnin lisäämiseen kehitysvammaisille. Luovassa toiminnassa ihminen saa etäisyyttä arkeensa, uusia näkökulmia elämäänsä sekä merkityksellisyyden kokemuksia. Toiminnan myötä oma näköala pääsee avartumaan ja omaa elämäntarinaa voi muovata vuorovaikutuksessa omiin tunteisiin ja kokemuksiin sekä toisiin ihmisiin. Menetelmät tukevat omaa toimijuutta, jonka kautta myös elämässä tarjolla olevat mahdollisuudet tulevat näkyvimmiksi ja ihminen voi hallita elämänsä kulkua ja olla aktiivinen yhteisönsä jäsen. Kulttuurin ja taiteen hyvinvointia edistävät vaikutukset on alettu huomioida yhä enemmän myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja koulutusta suunniteltaessa. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana on kertynyt runsaasti tutkimuksellista näyttöä siitä, että taiteella on merkitystä esimerkiksi kommunikaatioon, ilmaisuun sekä tilana jäsentää asioita. 

Luovien menetelmien tavoitteena on prosessi, jonka tukena voidaan hyödyntää musiikin kuuntelua, lauluja, runoja, valokuvia, kortteja, liikkumista, tanssia, sirkusta, itselle tärkeitä esineitä, luontokappaleita ja -ympäristöä, käden taitoja, musisointia sekä eri aisteihin, kuten tunto- ja hajuaistiin perustuvia toiminnallisia harjoituksia. 

Luovan prosessin vaiheisiin kuuluvat virittäytyminen, etäännyttäminen, sanoittaminen, jakaminen sekä palaute ja hyväksyntä. Prosessissa syntyvä luova virittäytyminen auttaa osallistujan etääntymään kokemuksistaan, jonka jälkeen kokemuksia sanoitetaan sanoin, liikkein ja muun tuotoksen muodossa. Turvallinen ilmapiiri auttaa kokemusten reflektoinnissa ja ryhmässä hyväksytyksi tulemisen tunteen synnyttämisessä.  

Draamatyöskentely on laajasti käytetty toimintamalli kehitysvammaisten ihmisten parissa. Osallistavassa draamassa osallistujien tarkoituksena on tekemisen kautta käsitellä erilaisia tunteita ja tilanteita luoden yhdessä fiktiivisen tarinan. Käsiteltävät teemat voivat koskea esimerkiksi ihmisyyteen liittyviä teemoja, kuten ihmissuhteita ja itsenäistymistä. Vuorovaikutukseen liittyvät asiat ovat helppo tuoda näkyviksi ja näin konkretisoida draamatyöskentelyn avulla. Tunteiden, kokemusten ja asioiden jakamisella voi olla puhdistava vaikutus, joten työskentelyssä on mukana myös terapeuttisia elementtejä.  

Toiminnallisia menetelmiä voi käyttää keskustelun tai terapian tukena selvittämään menneitä, tukemaan minuutta ja omaa elämäntarinaa. Toiminnallisia menetelmiä voi käyttää myös arkisten haasteiden tukena. Myönteisempi minä -peli sopii hyvin lievästi kehitysvammaisille aikuisille. Pelissä on ohjaaja ja osallistujia voi olla monia. Peli auttaa havainnollistamaan, mitä on oma sisäinen puhe. Sen avulla voi harjoitella esimerkiksi myönteisempää ajattelua.  

Elämäntarinan työstäminen lisää kehitysvammaisen ihmisen elämän ymmärrettävyyttä. Elämäntarina voi tuntua erilaisten haasteiden, menetyksien ja käänteiden takia repaleiselta, jolloin käsitys itsestä voi olla epäselvä. Elämäntarinan hahmottaminen yhtenä jatkumona auttaa jäsentämään elettyä elämää ja persoonallisuus voi eheytyä. Elämäntarinan työstämisessä korostuu menneen, nykyisen ja tulevan liittäminen toisiinsa. Menetelmässä tärkeää on toiveikkuuden säilyttäminen. 

Kuvia on hyvä käyttää elämän ymmärtämisen tukena, etenkin, jos puheen tuottamisen kanssa on ongelmia. Kuvat havainnollistavat asioita, auttavat tunteiden ilmaisussa ja tekevät elämää ymmärrettävämmäksi. Tunnetyöskentelyyn soveltuvat Mahti-tunnekortit sopivat käytettäviksi kaikenikäisten kanssa erilaisissa tilanteissa niin yksilö- kuin ryhmätapaamisissa. 

Kehitysvammaiset henkilöt ovat hyötyneet erilaisista terapiamenetelmistä. Etenkin vastuun ottaminen omasta käytöksestä ja elämästä on haaste, johon terapeuttisesta avusta on hyötyä. Psykoterapian lisäksi kehitysvammaisen mielenterveyttä tukevia terapiamuotoja on musiikki-, toiminta-, sekä taideterapia. 

Luovat prosessit lisäävät osallisuutta ja erilaisia väyliä kiinnittyä toimintaan myös ohjatun prosessin jälkeen, jolloin palvelujen tarve saattaa vähentyä. Vaikka esimerkiksi kuntoutuksen tarve voi aluksi lisääntyäkin, pitkällä aikavälillä kustannukset vähenevät hyvinvoinnin lisääntyessä ja kuntoutumisen edetessä.  

Lähteet: 

Mielenterveystalo 2021. Viitattu 12.10.2021. Luettavissa: https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-ja-oppaat/oppaat/tietoa_kehitysvammaisten_mielenterveydesta/Pages/mielenterveytta_tukevia_menetelmia.aspx 

THL 2021. Viitattu 12.10.2021. Luettavissa: https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/uudista-asiakastyota-luovasti-ja-leikkisasti/luovat-menetelmat-vahvistavat-osallisuutta 

Verneri 2017. Viitattu 12.10.2021. Luettavissa: https://verneri.net/yleis/osallistava-draama 

1 ajatus aiheesta “Luovat ja toiminnalliset menetelmät kehitysvammaisen hyvinvoinnin tukena”

  1. Kauniisti ja selkeästi kirjoitettu kokonaisuus luovien ja toiminnallisten menetelmien käytöstä kehitysvammaisten hyvinvoinnin tukena. Jäin miettimään miten monin tavoin erilaisten ryhmien kanssa toimiessa itse toiminta voi mahdollistaa näköalan avartumisen. Tämä puolestaan mahdollistaa sen, että itseä ja muita pystyy tarkastelemaan useammasta näkökulmasta ja siten löytää tilanteisiin uusia ja paremmin soveltuvia ratkaisuita. Näin muutos positiiviseen mahdollistuu. Mahdollistamalla tilanne, missä omaa elämäntarinaa voi muovata vuorovaikutuksessa itseensä, omiin tunteisiin ja kokemuksiin sekä samalla peilaten toisiin ihmisiin, on mahdollisuus vaikuttaa merkittävästi yksilön elämään. Toiminnalliset menetelmät tukevat mielestäni myös nimenomaan toimijuutta ja luovuus yhteyttä itseen ja muihin. Kun elämän tarjoamat mahdollisuudet tulevat selkeämmin esiin, on mahdollista sekä hallita elämänsä kulkua, mikä lisää toivoa, että olla aktiivinen yhteisönsä jäsen, mikä lisää puolestaan osallisuutta. Näin ollen luovat toiminnalliset menetelmät voivat olla vaikuttavia ihmisten henkilökohtaisien haasteiden ratkaisemisessa ja syrjäytymisen ehkäisyssä, jopa kustannusten hallinnassa. Olipa hyvä teksti, herätti paljon ajatuksia.

Kommentoi