Joulu sijaishuollossa

Osuipa itselleni tämän jouluviikon blogivastuu, joten mieleni tekikin sopivasti pohtia joulua ja sen merkitystä sijaishuollon lapsille ja työntekijöille 

Kaikista meillä Suomessa vietetyistä juhlapyhistä joulu on se, joka mielestäni eniten mielletään perhejuhlaksi. Vietetään aikaa läheisten kanssa syöden ja lahjoja antaen. Telkkarista katsotaan tutut ohjelmat, ehkä tehdään pihalla lumiukkoja. Sijoitetulla lapsella voi olla takanaan vähemmän iloisempia muistoja joulusta. Silti lojaalius vanhempia kohtaan voi olla suuri, kotiin meno ja siellä joulun vietto on monella ajatuksissa ja odotuksissa. Vaikka sijoitetun lapsen tilanteessa pyritään aina tekemään työtä kotiinpäin, sillä ajatuksella että lapsi pääsee palaamaan kotiinsa jossain kohti. Ei kaikilla ole samaa tilannetta. Kotona voi olla edelleen lapsen kasvua ja kehitystä vaarantavia asioita. Tai kotia ei välttämättä ole ollenkaan. 

Sijoitetun lapsen kokema ristiriita monesti suurenee juhlapyhien lähellä. Jos koulukaverit puhuvat kotilomista ja itsellä on tiedossa joulu sijaishuollossa. Tästä aiheesta löytyy haastatteluita muun muassa blogista: ”Eriarvoisuuden kokemuksia sijaishuollossa” (14.9.2019.) Sekä hyvää pohdintaa lapsen kokemasta ristiriidasta on esimerkiksi ”Juhlapäivät sijaishuollossa” osallisuuden aika -blogissa (06/2021). Lapsen kokemassa juhlapyhässä monesti juuri joulunaikaan kotona juhlinta keskittyy aikuisten hauskanpitoon, lapsen tunteet ja tarpeet jätetään huomioimatta. Lapsi joutuu murehtimaan, meneekö juhlat taas pilalle aikuisen päihteiden käytön takia, onko kotona turvallista olla? 

Kuva: Pixabay

Myös yksinäisyyden tunne on monesti läsnä, yksinäisyyttä voi kokea eri elämäntilanteissa, oli tausta mikä hyvänsä. Sijoitetun lapsen yksinäisyyden tunne voi tulla siitä kokemuksesta, että on ainut tuntemansa ihminen tässä tilanteessa. Siksi sijaishuollon työssäkin on hyvä yleisesti miettiä ja reflektoida omaa suhdettaan erilaisiin lapsen tai nuoren kokemiin tunteisiin, esimerkiksi yksinäisyyteen. Se on jotain, johon ei välttämättä auta neuvoksi ”no menet ulos ja alat juttelemaan ihmisille”. 

Sijaishuollossa myös pohditaan lapsen kanssa yhdessä kotilomia. Haluaako lapsi lähteä. Jos ei halua, mikä pelottaa tai miksi ei halua. Usein näissä tapauksissa kyseessä voi olla pelko juuri turvallisuuden tunteesta ja siitä, että lapsi kokee ristiriitaa. Kotiin halutaan mennä mutta siellä voi olo olla kuitenkin turvaton. Varsinkin jos lapsi on sijoitettuna vanhemman/vanhempien päihteiden käytön tai mielenterveysongelmien vuoksi. Vaikka vanhempi olisi omiin ongelmiinsa jo löytänyt apua ja kotiolot olisi saatu vakautettua lapselle hyväksi, lapsen läpikäymä prosessi oman turvallisuuden tunteen löytämiseen voi silti olla erilainen. Nämäkin tilateet korostuvat eritoten juhlapyhinä.

Kaikki lapset eivät myöskään osaa sanoittaa, mikä siellä kotona on pelottavaa. Näiden tunteiden sanoittamiseen tarvitaankin sosiaali- ja terveydenhuollon moniammatillista yhteistyötä. Lasta ei tietenkään kotilomille myöskään pakoteta lähtemään. Lastensuojelulain luvussa 4 käsitellään lapsen osallisuutta ja oikeutta tulla kuulluksi omassa asiassaan, lapsen mielipidettä ja toivomusta on kuunneltava lapsen ikätason mukaisesti. (Lastensuojelulaki 417/2007.) Jos lapsi ilmaisee, ettei halua kotiin mennä, tätä päätöstä tuetaan. Tämä taas voi vanhemmille olla kovempi paikka ymmärtää tai hyväksyä.

Mutta, palataanpa jouluun siellä sijaishuollon yksikössä. Mitä siellä sitten tehdään? Noh, katsotaan telkkaria. Leivotaan. Askarrellaan. Jutellaan. Pelataan lautapelejä. Kuunnellaan musiikkia. Eli ihan niitä samoja juttuja kuin monessa suomalaiskodissa varmasti tänä jouluna tehdään. Lapsen kokemaa eriarvoisuuden tunnetta ei välttämättä voida poistaa, mutta haluaisin uskoa, että sitä pystytään edes vähentämään, kun aiheesta puhutaan. Olemalla turvallinen aikuinen ja näyttämällä yhdessä olon ja tekemisen avulla, että on ihan ok tuntea tai ajatella näitä asioita. Juhlapyhien aikaan sijaishuollossa ollaan läsnä ja tarvittaessa annetaan tilaa. 

Tämän blogin kirjoittajat Janina, Saara, Veera ja Sonja toivottavat kaikille lukijoille rauhallista joulun aikaa!

Lähteet:

Lastensuojelulaki 417/2007. Viitattu 19.12.2022. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417

Juhlapäivät sijaishuollossa. Viitattu 19.12.2022. https://osallisuudenaika.fi/blogi/2021/6/24/juhlapivt-sijaishuollossa

Eriarvoisuuden kokemuksia sijaishuollosta. Viitattu 14.12.2022. https://www.lskl.fi/blog/eriarvoisuuden-kokemuksia-sijaishuollosta/

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

2 ajatusta aiheesta “Joulu sijaishuollossa”

  1. Kiitos tekstistä! Aihe on tärkeä ja ajankohtainen, vaikkakin loppiainen koittaa tällä viikolla, kun tätä kommentoin.

    Koen itsekin, että joulu on juhlapyhistä varmaan eniten se, jolloin keräännytään viettämään aikaa perheen ja läheisten kanssa. Monet matkustavat läheistensä luo, jotka asuvat eri paikkakunnalla. Olen itse joskus miettinyt sitä, että millaista joulua olisi viettää yksin, ilman läheisiä. Se varmaan tuntuisi vielä yksinäisemmältä päivältä, kuin tavallinen päivä, kun tietää, että suurin osa ihmisistä on läheistensä kanssa. Toisaalta mietin, että jos joskus sellainen aika tulisi, voisin mielelläni viettää jouluaaton esimerkiksi toimimalla vapaaehtoisena Hurstin joulujuhlassa.

    Jouluun liittyy usein paljon odotuksia ja monenlaisia tunteita. Useimmat varmaan odottavat vapaa-aikaa läheisten kanssa, joulun tunnelmaa ja ruokia, ehkä lahjojakin. Jos läheinen käyttää päihteitä, voi joulun odotukseen liittyä ahdistusta ja pelkoa siitä, mitä joulupyhien aikana voi tapahtua. Lähisuhdeväkivalta voi myös pahentua jouluna, kun vietetään paljon aikaa yhdessä. Turvattomuuden tunne jouluna voi jättää myös pysyvän jäljen.

    Minusta on hienoa kuulla, että sijaishuollossa joulusta pyritään tekemään mahdollisimman tavallinen ja tehdään yhdessä asioita, jotka tuovat joulun tunnelmaa. Uskon, että sillä on paljonkin merkitystä, että kaikille tunteille annetaan tilaa ja paikalla on turvallisia aikuisia, joiden puoleen voi halutessaan kääntyä. Minusta on myös tärkeää, että jokainen saa viettää omannäköisensä joulun, oli se sitten millainen tahansa.

  2. Kiitos tekstistä, joka on hyvin ajankohtainen ja oman mielen päällä ollut paljon. Olen työskennellyt kolme joulua sijaishuollon yksiköissä. Joulun tunnelmassa on aina paljon latautuneita ajatuksia siellä työskentelevien ja siellä asuvien puolesta. Joulu on juhlana monelle nuorelle traumatisoiva ja siitä syystä se halutaan usein vaan unohtaa.

    Joulu tunnelman luominen on erityisen haastavaa myös siksi, että yksiköissä asuu useasti nuoria, jotka eivät juhli joulua. Joulun järjestäminen on tällöin ollut haastavaa monesta näkökulmasta. Joulu on uskonnollinen juhla, vaikka sitä ei monessa perheessä sen takia juhlita. Useasti on ollut haastava järjestää joulu yksikköön siten, että kunnioitat jokaisen nuoren omaa taustaa.

    Olen ollut onnekas siinä suhteessa, että paikoissa joissa olen työskennellyt kaikille nuorille on pystytty suunnittelemaan edes jouluaattoon päivävierailu heidän perheensä luokse. Monista syistä ne eivät kuitenkaan aina ole toteutuneet, joten varalla on täytynyt olla se valmius järjestää jouluaatto yksikössä.

    Jokaisen perheen joulu on myös yksilöllinen ja se tuottaa useasti haasteita järjestää juhla siten, että kaikilla on turvallinen ja mukava fiilis. Toisten nuorten jouluun kuuluu mm. lautapelit kun samaan aikaan toisella nuorella juuri illan pelihetki voi olla se kaikkein epämiellyttävin.
    Nuorille tahdotaan järjestää uudenlaisia turvallisia joulukokemuksia, joita he eivät välttämättä ole koskaan kotona saaneet. Jouluna kuitenkin monen nuoren mielen valtaa paha olo ja se heijastuu haasteellisena käytöksenä.

    Joten oman kokemukseni mukaan joulu on se rankin juhla sijaishuollonyksikössä. Siihen ladataan paljon paineita ja siinä kasaantuu monien nuorien traumoja. Joulussa on ollut tottakai onnistumisia ja ihania fiiliksiä.
    Haasteet joulussa laittaa tietysti miettimään ammattilaisena myös sitä, mitä voisi ensivuonna tehdä toisin ja että kaikille saataisiin turvallinen ja onnistunut juhlapyhä. Jokainen nuori on yksilöllinen ja useasti seuraavana jouluna kokoonpano yksikössä on hieman erilainen, joten ammattilaisilta vaaditaan luovuutta ja joustavuutta.

Kommentoi