Lasten ja nuorten hyvinvointi sijaishuollossa

Johdanto

Hei, täällä Neea. Viikonloppu on alkamassa, ja mikä sen parempi aika ottaa hyvinvointi aiheeksi? Tässä julkaisussa tulen tarkastelemaan sijoitettujen lasten hyvinvointia ja siihen liittyviä tekijöitä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyvän työpaperin vuonna 2020, joka käsitteli keväällä 2019 Kouluterveyskyselyn ohella toteutettua tutkimusta (Ikonen, Eriksson & Heino 2020, 2).

Sijoitettujen lasten hyvinvointi

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan sijoitettuna asuvien lasten ja nuorten hyvinvointi eroaa huomattavasti muulla tavoin asuvien lasten hyvinvoinnista. Sijoitetut nuoret olivat vähemmän tyytyväisiä elämään, kokivat yleisemmin terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi ja noudattivat terveellisiä elintapoja vähemmän yleisemmin. Lisäksi mielenterveyden pulmat olivat yleisimpiä ja tupakkatuotteiden sekä päihteiden käyttö. (Ikonen ym. 2020, 2.)

Toisaalta sijoitetut lapset ovat pääosin tyytyväisiä elämäänsä, jos heidän tuloksia katsotaan ainoastaan (Ikonen ym. 2020, 36). Lasten hyvinvointia uhkasi jo monet tekijät ennen sijoitusta. Riitta Laakson tutkimus vuodelta 2019 toi esille sen, että sijoitetut lapset kertovat pääosin positiivisista kokemuksistaan: paremmasta huolenpidosta, psyykkisten oireiden helpottumisesta ja päihteistä irti pääsemisestä. (Ikonen ym. 2020, 10–11.)

“Muutamat nuoret ovat kertoneet, etteivät uskoisi olevansa hengissä, ellei heitä olisi sijoitettu.” (Ikonen ym. 2020, 11).

Woodin ja Selwynin (2017) sekä Laakson (2019) mukaan sijoitettujen lasten subjektiivisen hyvinvoinnin ulottuvuuksia ovat turvallisuus, suhteet, osallisuus ja oikeudet (Ikonen ym. 2020, 11). Sijaishuollon laatu rakentuu arjessa: läheiset ja muut vertaissuhteet, harrastukset, opinnot, mahdolliset arjen tukitoimet ja tutut, turvalliset sekä luotettavat ihmiset (Westlund & Hirvonen 2021).

Puolet lastensuojelulaitoksissa asuvista nuorista kertoivat liikkumisvapauden tai yhteydenpidon rajoittamisesta ja kolmasosa kiinnipitämisestä. Kolmasosa sijoitetuista yläkouluikäisistä nuorista ei tiennyt, mistä heidän kokemansa rangaistuksensa oli johtunut. Viidennes nuorista ei tiennyt heidän sosiaalityöntekijäänsä ja kuusi nuorta kymmenestä tiesi, kuka auttaisi, jos heitä kohdellaan huonosti. (Ikonen ym. 2020, 2.) Nämä luvut tulivat itselleni järkytyksen sävyttämänä yllätyksenä.

Ellosen ja Pösön (2010) mukaan sijoitukseen sisältyy oletus siitä, että lapsen hyvinvointi on paremmin turvattavissa sijaishuoltopaikassa kuin biologisten vanhempien luona. Siksi näen lasten ja nuorten tarpeita vastaamattomat rangaistukset sekä sijaishuoltopaikoissa vallitsevan nuorten tietämättömyyden heihin kohdistuvista oikeuksista järkyttävinä. Koska säännöt ovat kiinteä osa sijoitetun lapsen elämää, aikuisten ymmärtävä asenne ja reilut seuraamukset sääntöjen rikkomisesta ovat tärkeitä asiakkaiden hyvinvoinnin kannalta. (Ikonen ym. 2020, 10–11.)

Lapset ja nuoret kokivat yleisesti, että heillä on mahdollisuus noudattaa arvojansa, heitä kohdellaan reilusti, heillä on hyvä paikka asua ja turvallinen olo sijoituspaikassa. Kuitenkin kolmasosa lapsista ja nuorista ei kokenut sijaishuoltopaikkaa hyväksi. Koska sijoitettujen lasten taustalla on usein turvattomuutta ja muita ikäviä kokemuksia, turvallisuuden varmistaminen on välttämätöntä. Hytösen ym. (2016) mukaan rakenteellinen väkivalta, jolla viitataan sijaishuoltopaikan vaihtumisen käytänteisiin, on vaikutusta lasten turvattomuuden kokemuksiin. (Ikonen ym. 2020, 25–36.)

Ihmissuhteiden merkitys korostuu sijaishuollossa olevilla asiakkailla, sillä heidän suhteensa kokevat muutoksia asuin- ja lähiympäristön vaihtumisen myötä. Joka viides lapsi vastasi tapaavansa läheisintä ystäväänsä liian harvoin, ja tämän lisäksi sijoitetuilla lapsilla on enemmän yksinäisyyden ja kiusattuna olemisen kokemuksia kuin muilla ikäisillään. Lapsille ja nuorille pitäisi turvata pysyvyys ja jatkuvuus ihmissuhteissa, ja tukea heitä uusien suhteiden muodostumisessa. (Ikonen ym. 2020, 37.)

Keinoja nuorten hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen

  • henkilökunnan riittävyys ja jatkuvuus pystytään varmistamaan asiakkaiden oikeuksien toteutuminen ja valvomaan sijaishuoltopaikkojen toimintaa. Nuorille pystytään antamaan aikuisen läsnäoloa ja aikaa sekä heidän yksilöllisiin tarpeisiin vastaavaa tukea
  • lasten ja nuorten kanssa tapahtuviin haastaviin tilanteisiin liittyvän osaamisen vahvistaminen, jolloin pystytään todennäköisesti vähentämään rajoituksien käyttöä ja sellaisina koettuja käytäntöjä
  • sijoitettujen lasten yksinäisyyden ja kiusaamisen kokemuksiin sekä mielenterveyden ongelmiin huomion kiinnittäminen sijaishuoltopaikoissa, kouluissa ja terveydenhuollossa
  • yhteistyö lasten- ja nuorisopsykiatrian kanssa pitää olla tiivistä ja saumatonta
  • sijaishuollon järjestämisvastuussa olevan kunnan tulee varmistaa sijoitettujen lasten turvallinen ympäristö ja tarpeisiin vastaava huolenpito
  • Nuorten tietoa omista oikeuksistaan ja oikeusturvakeinoista on vahvistettava (Ikonen ym. 2020, 38–39.)

Nautin tähän aiheeseen tutustumisesta paljon, ja toivon, että saitte jotain irti julkaisustani myös. Tulen julkaisemaan viimeisen blogipostauksena viikolla 43.

Lähteet

Ikonen, R., Eriksson, P. & Heino, T. Sijoitettujen lasten ja nuorten hyvinvointi ja palvelukokemukset. Kouluterveyskyselyn tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Työpaperi 35/2020. Viitattu 17.9.2022. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140595/URN_ISBN_978-952-343-570-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Westlund, O. & Hirvonen M. 2021. Sijoitettujen lasten hyvinvoinnin turvaamiseksi tarvitaan vahvaa yhteistyötä. Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö 12/2021. Viitattu 17.9.2022. https://itla.fi/sijoitettujen-lasten-hyvinvoinnin-turvaamiseksi-tarvitaan-vahvaa-yhteistyota/

Kuva: Pixabay.

Kommentoi