Rajoitustoimenpiteet sijaishuollossa

Johdanto

Tässä julkaisussa tulen käsittelemään lastensuojelun sijaishuollon rajoitustoimenpiteitä. Lukemani artikkeli innoitti perehtymään aiheeseen tarkemmin. Valviran mukaan lastensuojelulaitoksissa jätetään lapsien rajoitustoimenpiteiden kirjauksia tekemättä tai ne ovat puutteellisia, mikä vaarantaa lapsen edun ja oikeuksien toteutumisen. Myös rajoitusten jälkeisiä arviointeja on jätetty tekemättä, minkä Valviran lakimies Päivi Vuorinen epäilee johtuvan osittain lain tuntemattomuudesta. (Oy Suomen Tietotoimisto 2021.)

Rajoitustoimenpiteet

Sijaishuollolla tarkoitetaan huostaanotetun, kiireellisesti sijoitetun tai väliaikaismääräyksen mukaisesti sijoitetun lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä kodin ulkopuolella. Lapsen sijaishuolto järjestetään perhehoitona, laitoshuoltona tai muulla lapsen tarpeiden mukaisella tavalla. (Lastensuojelulaki 417/2017.) Lapsi voi olla sijoitettuna myös avohuollon tukitoimena, joka on suunnitelmallinen, rajattu ja lyhytkestoinen toimenpide, ja jolla pyritään lapsen ja perheen kuntoutumiseen. Avohuollon sijoituksessa ei saa kuitenkaan käyttää rajoitustoimenpiteitä. (Lastensuojelun käsikirja 2022.)  

Rajoitustoimenpiteiden käyttö on sallittua tilanteissa, joissa rajoitus on lapsen sijaishuoltoon johtaneen päätöksen ja huolenpidon kannalta perusteltu, lapsen edun mukainen ja sopiva hänen ikä- ja kehitystasoonsa nähden. Lapsen mielipide rajoituksesta on pitänyt selvittää, jos mahdollista. (Lastensuojelulaki 417/2017.)

Rajoitustoimenpiteet ovat viimesijaisimpia keinoja, kun lievemmät keinot eivät ole tilanteeseen soveltuvia. Rajoituksia käytetään, kun lapsen oma tai muiden terveys vaarantuu vakavasti, ruumiillinen koskemattomuus on turvattava tai merkittävä omaisuusvahinko ehkäistävä. Rajoitus on lopetettava heti, kun se ei enää ole välttämätöntä. (Lastensuojelulaki 417/2017.)

Rajoituksen toteutumisessa on otettava huomioon lapsen yksilöllisyys, ihmisarvo ja tarpeet. Rajoitus ei saa sisältää loukkaavaa kohtelua, ja sen käytöllä ei saa aiheuttaa lapselle vahinkoa tai haittaa. Ainoastaan sijaishuollon laitoshoidossa saa käyttää rajoituksia, mutta yhteydenpidon rajoittaminen on mahdollista myös muussa sijaishuollossa. (Lastensuojelulaki 417/2017.)

Rajoitustoimenpiteitä ovat: 

  • yhteydenpidon rajoittaminen 
  • aineiden ja esineiden haltuunotto 
  • henkilöntarkastus 
  • henkilönkatsastus 
  • omaisuuden, lähetysten ja tilojen tarkastaminen 
  • lähetysten luovuttamatta jättäminen 
  • kiinnipitäminen 
  • liikkumisvapauden rajoittaminen (max. 30 vrk uudella päätöksellä) 
  • luvatta laitoksesta poistuneen lapsen palauttaminen 
  • eristäminen (max. 12 h ilman uutta päätöstä) 
  • erityinen huolenpito (max. 90 vrk)  (Hoikkala 2020.)

Halusin avata osaa näistä tarkemmin. Henkilönkatsastus: epäilty päihdyttävien aineiden käyttö selvitetään puhalluskokeella tai eri näytteillä. Erityinen huolenpito: moniammatillinen hoito, kasvatus, huolenpito ja erityisopetus 12 vuotta täyttäneille nuorille, joiden toiminta vaarantaa vakavasti heidän terveyttään tai kehitystään. Sitä voidaan järjestää esimerkiksi aggressiivisesti käyttäytyville tai päihderiippuvaisten nuorten elämäntilanteen tasaamiseksi. Liikkumisvapaudenrajoitus saa kestää yhtäjaksoisesti kuitenkin 30 vrk. (Lastensuojelun käsikirja 2022.)

Mitä tapahtuu rajoituksen jälkeen?

Rajoitustoimenpiteet tulee kirjata, koska sillä turvataan toimenpiteiden käytön seuranta ja arvioidaan lapsen tarvitsemaa tukea. Dokumenttiin kuuluu muun muassa kuvaus toimenpiteestä, kestosta, rajoituksen syistä sekä lapsen kuulemisen tapa ja mielipide. Lisäksi on kirjattava rajoitusten vaikutukset lapseen ja hänen tilanteeseensa. (Lastensuojelun käsikirja 2022.)

Rajoituksen käyttöä on arvioitava lapsen kanssa välittömästi siitä, kun lapsi on kykenevä ymmärtämään asian. Arvioinnissa tulee käsitellä rajoitukseen johtanutta tilannetta, perusteita, rajoitukseen osallistuneen henkilöstön toimintaa, rajoituksen vaikuttavuutta sekä muutoksenhakuoikeutta ja oikeussuojakeinoja. Rajoitus on hyvä käydä läpi myös huoltajien kanssa, jos se ei ole mahdotonta tai selvästi tarpeetonta. (Lastensuojelun käsikirja 2022.)

Lähteet

Hoikkala, S. 2020. Susanna Hoikkala: Lastensuojelulaki mahdollistaa rajoitukset sijaishuollossa, jos lapsen etu sitä edellyttää ja lain edellytykset täyttyvät. Sosiaali- ja terveysministeriö. Viitattu 16.9.2022. https://valtioneuvosto.fi/-//1271139/susanna-hoikkala-lastensuojelulaki-mahdollistaa-rajoitukset-sijaishuollossa-jos-lapsen-etu-sita-edellyttaa-ja-lain-edellytykset-tayttyvat

Lastensuojelulaki 417/2017. Viitattu 16.9.2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20070417#L11

Lastensuojelun käsikirja 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 16.9.2022. https://thl.fi/fi/web/lastensuojelun-kasikirja

Oy Suomen Tietotoimisto 2021. Valvira: Lasten oikeudet vaarassa lastensuojelulaitoksissa, syynä puutteelliset kirjaukset rajoitustoimenpiteistä. Yle 27.9.2021. Viitattu 16.9.2022. https://yle.fi/uutiset/3-12117675

Kuva: Pixabay.

Kommentoi