Kun puhumme erityisyydestä, mitä me oikeastaan kyseisellä käsitteellä tarkoitamme? Erityisyyden käsite on varsin laaja ja hankalasti määriteltävä, sillä kyseinen käsite sisältää useita eri ulottuvuuksia ja toimii eräänlaisena yläkäsitteenä ihmisten sekä heidän ominaisuuksiensa luokitteluille. Määrittelyä hankaloittaa entisestään lisäksi se, että eri lähteissä esiintyy useita erityisyyteen liitettyjä sekä päällekkäisiä käsitteitä, joita ovat muun muassa vammaisuus, poikkeavuus, toimintakyky ja erityisen tuen tarve, jota käytetään muun muassa lakiteksteissä ja opetussuunnitelmassa. (Vääräniemi & Ylisaukko-oja 2021.)
Eri lähteiden määritelmiä ja käytössä olevia erilaisia termejä yhdistää kuitenkin ajatus erityisen tuen tarpeesta, jonka syyt ovat moninaiset. Näitä syitä voivat olla muun muassa erilaiset synnynnäiset tai esimerkiksi onnettomuuden seurauksena aiheutuneet vammat, sairaudet tai muut henkilön fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen tai kognitiiviseen toimintakykyyn vaikuttavat tekijät (Suomen CP-liitto 2022.) Sosiaalihuoltolain (1301/2014) määritelmän mukaan erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä tarkoitetaan henkilöä, jolla on erityisiä vaikeuksia tarvitsemiensa sosiaali- ja terveyspalveluiden hakemisessa ja saamisessa. Henkilön vaikeudet voivat johtua lain määritelmän mukaan kognitiivisesta tai psyykkisestä vammasta tai sairaudesta, päihteiden ongelmakäytöstä sekä usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muusta korkeaan ikään liittymättömästä syystä.
Erityinen tuki voi puolestaan olla muun muassa erilaisia tulkitsemis-, avustaja- ja kuljetuspalveluita tai esimerkiksi erityisiä apuvälineitä tai erityisopetusta ja muita koulunkäyntiä tukevia toimenpiteitä (Opetushallitus 2022; Suomen CP-liitto 2022). Vaikka erityisen tuen tarve yhdistääkin eri käsitteitä, on hyvä muistaa, että erityisyys on muutakin kuin vain erityisen tuen tarvetta, ja joissakin tapauksissa näiden käsitteiden erottaminen toisistaan on tarpeen. Muun muassa Vääräniemi & Ylisaukko-oja (2021) nostavat Pro gradu -tutkielmassaan tarkasteluun tarpeen vammaisuuden käsitteen ja etenkin koulumaailmaan sijoittuvan erityisen tuen ja kasvatuksen käsitteen erottamisesta. Heidän esimerkkinsä mukaan kaikki vammaiset eivät tarvitse erityisopetusta, eivätkä kaikki erityisopetusta saavat lapset ole vammaisia.
Entä miten sitten määritellään erityislapsi? Erityisyyden tavoin erityislapsi-käsitteelle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) näkökulmasta tarkasteltuna erityislapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä, joka tarvitsee erityistä tukea. Erityislapsi on siis käytännössä lapsi, jolla on erityisiä tarpeita ja joka tarvitsee tavanomaista enemmän tukea sekä toisen henkilön läsnäoloa arjessaan ikätovereihinsa verrattuna. Araneva (2021) sisällyttää erityislapsen määritelmään myös lapset, jotka eivät ole vielä saaneet diagnoosia tai joiden kohdalla diagnoosin saamisen kriteerit eivät täyty mutta, joiden oireet tai erityiset piirteet vaikuttavat lapsen toimintakykyyn ja aiheuttavat lisääntynyttä tuen tarvetta arjessa.
Syitä erityislapsen tuen tarpeelle voivat olla esimerkiksi kehitysvamma, pitkäaikaissairaus, tarkkaavaisuuden, puheentuoton, säätelyn sekä motoriikan häiriöt tai käytös-, ahdistuneisuus ja neuropsykologiset häiriöt. Tutkimuksissa ja muissa aineistoissa nousevat esiin myös kielellisen kehityksen haasteet, maahanmuuttajalapset ja lastensuojelun tarvitsevat lapset. Näinollen myös kasvuolosuhteet voivat johtaa siihen, että lapsi tarvitsee erityisiä tukitoimia lapsen kasvun ja kehityksen turvaamiseksi. (Perhekeskus 2021; THL 2022; Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus 2009, 43-53; Sosiaalihuoltolaki 1301/2014.)
Erityishuomiona mainittakoon lopuksi, etteivät erityisyyden ja erityislapsen käsitteet eivät ole täysin ongelmattomia. Käsitteitä on kritisoitu muun muassa erityisopetuksesta ja sen järjestämisestä käydyn keskustelun yhteydessä stigmatisoiviksi ja segregaatiota ylläpitäviksi, sillä kyseisiin termeihin sisältyy usein arvolataus. (Mietola 2014, 236-241; Vääräniemi & Ylisaukko-oja 2021.)
Lähteet:
Araneva, M. 2021. Kuinka väsyneiksi vanhemmat pitää ajaa, että apua saa. Blogikirjoitus. SOS-Lapsikylä. Viitattu 15.9.2022. https://www.sos-lapsikyla.fi/blog/2021/03/09/kuinka-vasyneiksi-vanhemmat-pitaa-ajaa-etta-apua-saa/
Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus 2009. Kulttuurinen monimuotoisuus ja erityisopetus. Yhteenvetoraportti. Odense, Tanska: Euroopan erityisopetuksen kehittämiskeskus. Viitattu 16.9.2022. https://www.european-agency.org/sites/default/files/multicultural-diversity-and-special-needs-education_Multicultural-Diversity-FI.pdf
Mietola, R. 2014. Hankala erityisyys. Etnografinen tutkimus erityisopetuksen käytännöistä ja erityisyyden muotoutumisesta yläkoulun arjessa. Väitöskirja. Kasvatustieteellisiä tutkimuksia 255. Helsingin yliopiston käyttäytymistieteiden laitos. Viitattu 16.9.2022. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/135619/hankalae.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Opetushallitus 2022. Erityinen tuki. Viitattu 16.9.2022. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/erityinen-tuki
Perhekeskus 2021. Perheessä erityinen lapsi. Viitattu 15.9.2022.
https://www.kymenlaaksonperhekeskus.fi/apua-ja-tukea/lapsen-ja-nuoren-kasvu-ja-kehitys/perheessae-erityinen-lapsi
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. Viitattu 16.9.2022. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141301
Suomen CP-liitto 2022. Toimintakyvyn arviointi. Viitattu 16.9.2022. https://cp-liitto.fi/toimintakyvyn-arviointi/
THL 2022. Erityinen tuki. Viitattu 16.9.2022. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/sote-palvelut/opiskeluhuolto/opiskeluterveydenhuolto/erityinen-tuki
Vääräniemi, J. & Ylisaukko-oja, S. 2021. Erityisyyden kuvaukset suomalaisissa esiopetuksen oppimateriaaleissa. Viitattu 15.9.2022. http://jultika.oulu.fi/files/nbnfioulu-202106228647.pdf
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Hei Kaius!
Kiitos julkaisustasi. Nappasin heti tämän luettavaksi, koska halusin tarkentaa itselleni erityisyyden määritelmää, joka on noussut esille juurikin lainsäädännöstä. Tätä ehkä hankaloittaa se vielä, että sosiaalihuoltolaissa oleva erityisen tuen tarpeessa olevan henkilön määritelmä on hyvin laaja.
Erityisestä tuesta en tiennyt mitään, joten hyödyin postauksestasi myös siltä kannalta. Olit selittänyt erityistä tukea tarvitsevan lapsen käsitteenä ja tarpeen syitä auki kattavasti ja ymmärrettävällä tavalla, mikä helpotti oppimista. 🙂 Aloin miettimään myös erityislapsen käsitettä, ja kuinka käsitteen kautta lapsista saatetaan puhua heidän tuen tarpeensa kautta sen sijaan, että heidät kohdattaisiin kokonaisvaltaisina yksilöinä.