Inkluusio – kaunis ajatus vai toimiva konsepti?

Inkluusio, eli ajatus tasavertaisesta opetuksesta ja kaikille yhteisestä koulusta (Peda 2022), jossa ei ole erikseen erityisluokkia on noussut viime aikoina puheenaiheeksi mediassa. Helsingin Sanomissa kasvatuksen ja koulutuksen apulaispormestari Nasima Razmyar nostaa esiin inkluusion haasteita. Hänen mukaansa ongelmia tuottaa kaoottiset oppimisympäristöt, varsinkin asuinalueilla, joilla esiintyy runsaasti työttömyyttä, pienituloisuutta sekä alhaista koulutustasoa. (Palkoaho 2022).

“En haluaisi sanoa tätä, mutta meillä on lapsia, jotka on pitäneet kädessään enemmän puukkoa kuin kynää. Jotkut näistä lapsista ovat myös häiriötekijä muulle ryhmälle, jos heille ei pystytä antamaan riittävää tukea luokassa.”

-Nasima Razmyar

Mediassa on maalailtu kuvaa hälyisistä luokista, joissa villit ADHD-lapset remuavat ja riehuvat häiriten sekä muita oppilaita että opettajia. Kerrotaan tapauksista, joissa opettajiin on kohdistunut jopa väkivaltaa. Ja tältähän se varmasti ulospäin näyttääkin. Mutta entä se rauhallinen ja kiltti erityislapsi, jonka tarpeet ja haasteet eivät näy niin selvästi ulospäin? Joillakin ADHD ilmenee ainoastaan tarkkaamattomuushäiriönä ja tytöillä ADHD jää mahdollisesti usein diagnosoimatta (Käypä hoito).

•Autismisäätiön arvion mukaan autismikirjon diagnoosi on 1,5 % väestöstä
•Käypä hoidon mukaan ADHD:ta esiintyy 3,6–7,2 % 6–18 vuotiaista
•Lisäksi muita neurokirjon häiriöitä on muun muassa Touretten syndrooma, laaja-alainen oppimishäiriö, kehityksellinen kielihäiriö sekä skitsofrenia

= Vähintään 10 % väestöstä omaa jonkin neurokirjon häiriön

Diagnoosien määrä on kasvussa, mutta edelleen valtava määrä neurokirjon henkilöistä jää diagnosoimatta! 
                                                                              (Näe Nepsy 2022)

Vuonna 2010 perusopetuslakia muutettiin siten, että yleis- ja perusopetuksen sijaan oppilaalla on oikeus tarvittaviin tukitoimiin heti niiden ilmetessä. Kolmiportainen tuki on jaettu yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. OAJ:n tekemän selvityksen mukaan tukitoimet eivät kuitenkaan toteudu. Erityisopetusta ei ole tarjolla riittävästi kaikille sitä tarvitseville, vaikka se on jokaisen lapsen ja nuoren oikeus. (OAJ 2020a.)

On todella kaunis ajatus paperilla, että jokainen lapsi on oikeutettu saamaan samanlaista opetusta. Mutta palveleeko tämä ajatus jokaista erityislasta? Voisiko kuitenkin olla niin, että osa erityislapsista hyötyisi enemmän pienryhmäopetuksesta, jolloin rauhattoman luokan häiriötekijöitä olisi vähemmän ja keskittyminen voisi olla helpompaa? Joka tapauksessa suurissa luokissa tarvitaan opettajan lisäksi erityisopettajia, jotta erityislapsetkin saavat tarvittavat tiedot ja taidot. Erityisopettajista on kuitenkin huutava pula Suomen kouluissa. Mielestäni pienryhmäopetusta tarvitaan edelleen ja suuri osa erityislapsista hyötyisi tästä. Myös Opetusalan ammattijärjestö OAJ puhuu pienryhmäopetuksen puolesta (OAJ 2020b).

Koulujen alkaessa syksyllä keskustelin erään peruskoulun opettajan kanssa, joka kertoi uudesta vastuuluokastaan. Luokan 26 oppilaasta kuusi ei puhunut suomea ja ainoastaan kuudella ei ollut erityisen tai tehostetun tuen päätöstä. Miten tämmöisessä luokassa taataan jokaiselle laadukas opetus? Erityislapsien tarpeet vievät oman osansa ja niistä täytyy pitää huolta. Mutta entä tässä kohtaa neurotyypillisten tarpeet? Saavatko he riittävää ja laadukasta opetusta?

Periaatteessa kannatan sitä, että jokainen oppilas saa tavallista opetusta vammasta, sairaudesta tai oppimisvaikeuksista riippumatta. Mutta onko pienryhmäopetus sitten syrjivää ja tasa-arvon vastaista, jos oppilas omaksuu tarvittavat tiedot paremmin kuin tavallisessa luokassa?

Kuva: Pixabay

Toisaalta hyvin toteutettuna inkluusio voi olla hyvinkin toimiva ratkaisu. Helsingin Sanomat kertoi 26.9.2022 Espoon Lintulaakson alakoulun tavasta toteuttaa inkluusiota. Lintulaaksossa jokaisella luokka-asteella yhdessä luokassa on sekä yleisopetuksen että erityisen tuen oppilaita. Luokat koostuvat 25–30 oppilaasta, joista 10 on erityisen tuen tarpeessa olevia. Opetus tapahtuu kaikille yhtäaikaisesti, vaikka esimerkiksi kielten tunneilla ryhmä on mahdollista jakaa tuen tarpeen mukaan kahtia käytössä olevien kahden luokkahuoneen takia. Jokaisella Lintuvaaran inkluusioluokalla on erityisopettaja, luokanopettaja ja koulunkäynnin avustaja. Kielten tunneille saadaan mukaan lisäksi kieltenopettaja, jolloin molemmilla ryhmillä on käytössään kaksi aikuista. (Riiali 2022.)

Kuulostaa hyvältä, että aikuisia on luokassa enemmän ja se varmasti takaa opiskelurauhan paremmin. Toisaalta koulun opettajat kertovat Helsingin Sanomien artikkelissa, että siltikään ei aina häiriötilanteilta vältytä. Ja tässäkin toimivassa inkluusiomallissa ajoittain jaetaan luokka kahteen ryhmään oppilaiden pedagogisen ja tuen tarpeen mukaan. Tämäkin tukee ajatustani pienryhmäopetuksen tarpeellisuudesta.

Mikä on sinun mielipiteesi aiheesta? Toteutuuko inkluusiossa tasa-arvoinen, yksilöllisiä tarpeita tukeva opetus?

Lähteet

Käypä hoito 2022. ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Viitattu 22.9.2022. https://www.kaypahoito.fi/hoi50061

Näe Nepsy 2022. Tietoa. Viitattu 22.9.2022. https://naenepsy.fi/tietoa/

OAJ 2020a. Riittävästi tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin. Viitattu 22.9.2020. https://www.oaj.fi/politiikassa/riittavasti-tukea-oppimiseen-ja-koulunkayntiin/

OAJ 2020b. OAJ:n toimenpide-ehdotukset perusopetukseen. Viitattu 22.9.2022. https://www.oaj.fi/politiikassa/riittavasti-tukea-oppimiseen-ja-koulunkayntiin/oajn-toimenpide-ehdotukset-perusopetukseen/

Palkoaho, M. 2022. Nasima Razmyar vaietusta ongelmasta Helsingin kouluissa: Inkluusio ajaa luokkia kaaokseen. Helsingin Sanomat Viitattu 22.9.2022. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009054728.html

Peda 2022. Integraatio ja inkluusio. Viitattu 22.9.2022. https://peda.net/rauma/tjeth/k%C3%A4sitteit%C3%A4/iji/ijil

Riiali, M. 2022. Paheksuttu inkluusio onnistui espoolaisessa koulussa – Nyt oivalluksia saavutaan ihmettelemään ulkomailta asti. Helsingin Sanomat. Viitattu 26.9.2022. https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009085492.html?utm_source=facebook&utm_medium=toimitus-dlvr&fbclid=IwAR18Fm5Xa2_TXnd54DyKen_MJZnSB9Htx99Ck-xikW1OK1xt37Gf4sc7vjc

1 ajatus aiheesta “Inkluusio – kaunis ajatus vai toimiva konsepti?”

  1. Moi! Inkluusio käsitteenä on minulle uusi, mutta postaustasi lukiessani sain hyvin kiinni mistä on kyse. Mielestäni ajatus siitä, että jokainen oppilas saa samanlaista opetusta on tietysti tärkeää, mutta yhdyn mielipiteeseesi siitä, että inkluusio ei välttämättä ole hyvä ratkaisu. Tai miksei se voisi toimia, jos luokassa olisi jatkuvasti läsnä opettaja, erityisopettaja ja muita oppilaiden oppimista tukevia ammattilaisia. Erityisopettajien suuri pula kertoo mielestäni siitä, että tällä hetkellä inkluusio ei olisi tasa-arvoinen eikä jokaisen oppilaan oppimisen kannalta hyvä ratkaisu ainakaan niissä kouluissa, joissa pula erityisopettajista on. Pienryhmien säilyttäminen kouluissa on mielestäni ratkaisu, joka tukee isommassa ryhmässä opiskelevien oppimista sekä pienryhmässä olevien oppimista. Hyvin mielenkiintoinen ja ajatuksia herättelevä aihe. Pidin postauksen ulkoasusta ja kirjoitustyylistäsi.

Kommentoi