Onko työttömyyden kanssa kamppailu helpompaa yksin vai parisuhteessa? Äkkiseltään voisi kuvitella, että rahattomuuden, toimettomuuden ja ulkopuolisuuden tunteita olisi helpompi sietää, jos vierellä on luotettu kumppani, joka tukee ja kuuntelee. Mutta entä jos tämä luotettu kumppani käy itse samaan aikaan töissä, tienaa hyvin, haluaa harrastaa ja syödä ulkona sekä suunnitella yhteistä asuntolainaa ja ulkomaanmatkaa? Voivatko työtön ja työllistetty elää yhdessä onnellisessa ja tasapainoisessa parisuhteessa?
Näiden kysymysten innoittamina haastattelimme tähän postaukseen Maijaa, 31 (nimi muutettu), joka on kokenut kyseisen tilanteen ja halusi ystävällisesti jakaa kokemuksiaan.
”Olin vielä kokopäivätöissä silloin, kun alettiin kumppanini kanssa seurustelemaan. Olimme olleet yhdessä noin puolitoista vuotta ja muuttaneet muutamaa kuukautta aiemmin yhteiseen vuokra-asuntoon, kun sairastuin masennukseen ja työuupumukseen. Sairaslomalla ollessani ymmärsin, etten voisi enää palata nykyiseen työhöni takaisin. Epävarmaa oli, pystyisinkö tekemään sellaisia työtehtäviä ylipäätään, sillä tulospaineet olisivat varmasti kaikkialla muuallakin liian kovat”, Maija kertoo.
Lyhyesti: Maija jäi sairaslomalle, meni tämän jälkeen määräaikaisella sopimuksella osa-aikaiseksi sesonkiavuksi supermarkettiin ja jäi tämän jälkeen kokonaan työttömäksi. Syynä tähän saattoi olla hänen selittämätön sairastelunsa, joka aiheutti paljon lyhyitä poissaoloja.
On tutkittu, että kuormittavat elämäntilanteet aiheuttavat paitsi psyykkisiä, myös fyysisiä oireita. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset kiputilat ja fyysinen pahoinvointi. Yhteisnimitys tällaisille oireille on psykosomaattiset oireet. Ne ovat aivan yhtä todellisia ja kivuliaita kuin somaattiset oireet, vaikka mitään selkeää fyysistä syytä niille ei koskaan löytyisi. (Selittämättömät fyysiset vaivat, 2022.) Maija koki, että oireilu myös hidasti hänen toipumistaan masennuksesta, eikä hän tästä syystä ollut halukas hakemaan uudestaan työtä.
Millaiseksi Maijan ja hänen kumppaninsa parisuhdearki sitten muodostui?
”Minä elin työttömyyspäivärahalla ja sain juuri ja juuri oman osuuteni vuokrasta maksettua ja laskut maksettua. Poikaystävä tienasi viisi tonnia kuukaudessa ja halusi nauttia ansaitsemistaan rahoista. Hän halusi tilata usein ruokaa kotiin, lähteä ulos syömään, järjestää illanistujaisia ja laittaa pöydän koreaksi. Nämä vielä järjestyivät, mutta kun tein selväksi, etten voisi lähteä hänen kanssaan yhteiselle lomamatkalle pitkiin aikoihin, häntä alkoi selvästi ottaa päähän. Lisäksi huomasin, että jos en pystynyt osallistumaan rahallisesti joihinkin yhteisiin kuluihin, niin yritin sitten kompensoida tekemällä asioita, minullahan oli enemmän vapaa-aikaa. Aloin huolehtia yksin siitä, että koti oli siivottu, tiskit tiskattu ja sängyssä oli puhtaat lakanat. Jos halusin syödä omalle kukkarolleni sopivaa ruokaa, sain valmistaa sen yksin.”
Tasa-arvoiseen parisuhteeseen kuuluu, että tuloeroista riippumatta kumpikaan osapuolista ei joudu tasoittamaan rahallista vajetta ruumiillisella työllä (Tasavertaisen parisuhteen 10 kohtaa, 2022). Usein parisuhteen tai perheen sisällä kohtaavatkin vastakkain kaksi normia, itsenäisyyden ja jakamisen normit (Korvela & Tuomi-Gröhn (toim.) 2014, 127). Tällä tarkoitetaan sitä, että toisessa ääripäässä on ajatus siitä, että jokaisella on oikeus päättää omista rahoistaan itse, kun taas toisessa ääripäässä on ajatus jakamisen hyödyistä tiiviin yksikön, kuten perheen tai parisuhteen sisällä.
”Kyllähän se tilanne vääristi parisuhdetta aika radikaalisti, vaikka näennäisesti meidän välillä vallitsi tasa-arvo”, Maija myöntää. ”Lisäksi oli pidemmän päälle tosi raskasta ja turhauttavaa, että vietimme hirveästi aikaa erillämme, kun miehellä oli paljon harrastuksia ja reissuja ja minä vietin aikaa kotona. Lopulta päädyttiin sitten eroamaan. En usko, että ero johtui suoranaisesti tuloeroistamme, mutta ehkä ne tuloerot toivat esiin aika perustavanlaatuisia eroja meissä ihmisinä, sitä millaisia asioita arvostamme ja niin edelleen. Vaikea sanoa, voisinko vielä ryhtyä parisuhteeseen jonkun kanssa, joka tienaa huomattavasti enemmän, vai voiko homma toimia jos se ihminen itsessään on erilainen.”
Nii-in, tähän olisi mielenkiintoista kuulla kommentteja ja kokemuksia teiltä lukijoilta!
Lähteet:
Korvela, P. & Tuomi-Gröhn, T. (toim.) 2014. Arjen rakentuminen ja rytmit perhe-elämän käännekohdissa. Tampere: Kuluttajatutkimuskeskus. Viitattu 30.10.2022. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/229930/Arjen_rakentuminen_kokonaan.pdf?sequence=1#page=127
Selittämättömät fyysiset vaivat. 2022. Mielenterveystalo. Viitattu 30.10.2022. https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/Tietopankki/tietoa_oireista/Pages/selittamattomat_fyysiset_vaivat.aspx
Tasavertaisen parisuhteen 10 kohtaa. 2022. Naisten Linja. Viitattu 30.10.2022. https://naistenlinja.fi/millainen-on-tasavertainen-parisuhde
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Moro 🙂 Mielenkiintoinen postaus! Uskon, että työttömän ja työllisen parisuhde voi toimiakin joissain olosuhteissa. Esimerkiksi joissain kulttureissa on täysin normaalia, että mies tienaa rahaa ja nainen huolehtii kodista, mutta meillä Suomessa tälläinen naisen kohtalo voi tuntua monesta epämiellyttävältä. Itse olen ollut parisuhteessa 13 vuotta, joista 10 vuotta kotiäitinä, ja sen myötä ominut ison kasan kotitöitä itselleni. Meillä tämä systeemi on toiminut ehkä siksi, että mieheni kantaa vastuuta meistä, eikä ns. omi rahojaan. Tämä aspekti korostuu, koska meillä on yhteisiä lapsia.
Jokaisella on omat näkemyksensä toimivasta parisuhteesta ja myös odotuksia sekä toiveita miten kumppanin tulisi toimia suhteessa. Toimivaa parisuhdetta on erittäin hankalaa rakentaa, ja jos taustalle laitetaan vielä huomattavat tuloerot ja masennus, niin homma on vieläkin vaikeampaa saada rullaamaan.