Stressi on osa kaikkien elämää ja vaikuttaa sen jokaiseen osa-alueeseen, niin hyvässä, kuin pahassa. Ihminen stressaantuu, kun tähän kohdistuu liikaa sisäistä tai ulkoista painetta, omiin voimavaroihin ja omaan kykyyn sopeutua nähden.
Kaikki stressi ei ole pelkästään haitallista, on olemassa hyvää ja pahaa stressiä. On stressiä, joka kuormittaa, sekä niin sanottua eustressiä, joka innostaa ja saa asioiden aikaansaamisesta tehokkaampaa. Lyhytaikaisena stressi ei yleensä aiheuta suurta haittaa, kunhan sen tasoittaa tasapainoisen elämän ja palautumisen kanssa. Se on jopa tarpeellista ja hyödyllistä, koska se työntää ihmistä eteenpäin tavoitteissaan, mutta pitkittyneenä ongelmia aiheutuu koko keholle ja terveydelle.
Jokainen ihminen kokee stressiä joskus elämässään ja se vaikuttaa jokaiseen eri tavalla. Mikä tuntuu toisesta todella kuormittavalta, voi tuntua toisesta vaan perus torstailta. Henkilön oma elämä, elämänkokemukset ja ylipäätään asenne vaikuttavat paljon tämän paineidensietokykyyn. Osa saa käännettyä elämän paineet hyödylliseksi stressiksi ja saa siitä motivaatiota, mutta joillekin se voi kasaantua ja muuttua haitalliseksi. (Suomen mielenterveys ry, 2021)
Stressin oireita
- Lyhytaikaisenakin stressi oireilee monella eri tavalla, niin fyysisesti kuin psyykkisesti. Fyysisesti saatat huomata muun muassa päänsärkyä, sydämentykytyksiä, huimausta, pahoinvointia, selkä- ja vatsavaivoja, hikoilua sekä flunssaa.
Psyykkisiä oireita taas ovat esimerkiksi jännittyneisyys, unihäiriöt, ahdistuneisuus, masentuneisuus, levottomuus ja vaikeus tehdä päätöksiä. Stressaantuessa ihmisen tunne- ja älytaitojen reaktioiden säätely ei toimi kunnolla ja se voi tehdä hänestä ärtyneen, sulkeutuneen ja vihamielisen. (Puhti 2022, Stressi – Oireet, seuraukset, hoito ja stressinhallinta)
- Pitkäaikaisena stressi voi vaikuttaa koko elämään ja ihmisiin ympärillä, ja voi olla jopa hengenvaarallista. Stressi vaikuttaa terveyteen merkittävästi, se lamauttaa kehoa aiheuttaen erilaisia terveyshaittoja, pahentaa niiden oireita ja hidastaa niiden parantumista.
Esimerkkeinä, pitkittynyt, kuormittava stressi vaikuttaa muistisairauksiin, unihäiriöihin, suoliston toimintaan ja sen mikrobeihin, elimistön tulehdustilaan, erilaisiin ihosairauksiin, sekä ihmisen yleiseen vastustuskykyyn, mikä aiheuttaa muun muassa flunssakierteitä. Liiallinen stressi altistaa myös mahdollisuudelle sairastua erilaisiin sydän- ja verisuonitauteihin, diabetekseen, osteoporoosiin, sekä joihinkin syöpiin. (Puhti 2022, Stressi – Oireet, seuraukset, hoito ja stressinhallinta)
Pitkään jatkunut stressi voi aiheuttaa ongelmia mielenterveydelle, kuten masennusta ja ahdistusta. Nämä saavat ihmisen eristäytymään muista ja sosiaalisista tilanteista. Elämässä tapahtuvat yleensä iloiset asiat tuntuvatkin stressaavilta, haitalliset elämäntavat, kuten päihteiden käyttö lisääntyy ja hyvien elämäntapojen kuten harrastukset vähenevät. Pitkäaikaista stressiä voi olla hankala edes huomata ja ihmiset hoitavat siitä aiheutuvia fyysisiä oireita ilman, että osataan yhdistää niitä siihen mistä ne oikeasti johtuvat. Kliinisen masennuksen ja pitkittyneen stressin oireilla ei myöskään ole paljon eroa ja tästä syystä moni hoitaa väärää asiaa, eikä saa täysiä tuloksia. (Duodecim, terveyskirjasto 2022)
Stressi voi myös aiheuttaa haittaa sosiaalisessa elämässä. Omat sekä myönteiset, että positiiviset tunteet ja mielialat tarttuvat helposti yhteisössä. Voit siis omalla asenteella ja käyttäytymisellä vaikuttaa esim. koko työryhmän tai perheen stressitasoon joko hyvällä, tai huonolla tavalla. (Suomen mielenterveys ry, 2021)
Sekä henkisesti, että fyysisesti tasapainoisen elämän kautta pystyt käyttämään stressiä jopa hyväksesi. Kun opit tunnistamaan ja reagoimaan stressin oireisiin ja tuntomerkkeihin itsessäsi jo varhaisessa vaiheessa, niihin on helpompi löytää oikeanlainen apukeino. Stressiä ei tarvitse sietää, vaan sitä voi hallita.
Lähteet:
Duodecim, terveyskirjasto 2022, viitattu 18.1.2023 https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00976
Puhti 2022, Stressi – Oireet, seuraukset, hoito ja stressinhallinta, viitattu 18.1.2023 https://www.puhti.fi/tietopaketit/stressi/
Suomen mielenterveys ry 2021, viitattu 17.1.2023 https://mieli.fi/materiaalit-ja-koulutukset/tietoa-mielenterveyden-vahvistamisesta/tyoelamanmielenterveys/mielenterveys-tyopaikalla/stressin-hallinta/
YTHS 2022. Stressinhallinta, viitattu 18.1.2023 https://www.yths.fi/terveystieto/mielenterveys/stressinhallinta/
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Kiitos Janna hyvästä kirjoituksestasi!
Oli itselleni tärkeä muistutus siitä, miten stressi meihin vaikuttaa ja minkälaisia sairauksia voi liikaa stressaamalla saada itselleen. Jokainen meistä varmasti tiedostaa stressin lievemmät vaikutukset, mutta harvoin pysähtyy ajattelemaan juuri niitä vakavimpia mahdollisia sairauksia.
Kirjoituksessasi oli mielestäni myös tärkeä nosto siitä, miten voi itse vaikuttaa omalla käyttäytymisellään tai asenteellaan esimerkiksi työryhmän tai perheen stressitasoon. Olen itse elänyt lapsuuteni stressaantuneen perheenjäsenen kanssa, joka on valitettavasti toiminnallaan vaikuttanut koko perheen mielialaan huonon päivän sattuessa. Tämä on ollut raskas ilmapiiri elää ja varmasti vaikuttanut osaltani kykyyn oppia stressinsietokykyä. Nykyään huomaan itse toistavani tätä kierrettä omassa henkilökohtaisessa elämässäni, johon pyrin kuitenkin vaikuttamaan ja saada negatiivisen kierteen katkaistua. Tiedostaminen omasta stressitasostaan ja tämän vaikutuksesta myös muihin, on askel kohti parempaa vointia.
Tulevaisuutta ajatellen haluaisin itse oppia tunnistamaan sekä reagoimaan stressin erilaisiin oireisiin paremmin, jotta stressi ei kääntyisi itselleen liian haitalliseksi. Arjessa usein käy valitettavasti niin, että oman stressintunteen sysää sivuun, sillä on paljon asioita hoidettavaan. Tämä kirjoitus herätti tarkastelemaan omia stressitasoja ja sitä, mitä vielä voisi tehdä, jotta stressiä voisi hallita. Kiitos!
Kiitos Janna hyvin ajankohtaisesta kirjoituksesta!
Ajankohtainen ja ajankohtainen kun tuntuu, että stressi on viime vuodet ollut enemmän tai vähemmän koko ajan läsnä.
Omassa elämässä kun pyörittää opiskelua ja työntekoa tuntuu stressiä riittävän. Itsessään kun olisi mukavaa, että elämässä olisi muutakin kuin nämä kaksi asiaa.
Minulle itselle stressiä aiheuttaa eniten se, että asiat ovat tekemättä. Stressin tason kuitenkin noustessa liian suureksi tuntuu, että lamaannun, enkä saa tehtyä mitään.
Toisinaan tuntuu hölmöltä edes stressata, koska asiat valmistuvat tekemällä ja moniin asioihin ei voi edes siinä hetkessä vaikuttaa.
Omassa lähipiirissäni on muutaman viimeisen vuoden sisällä ollut jopa kuolemia joihin on todettu kuolemansyyksi mm. stressi.
Silti tämäkään tieto ei ole muistuttanut itseäni hidastamaan.
Olen kuitenkin viimeisten kuukausien aikana alkanut tietoisesti harjoittelemaan stressittömyyttä. Olen kuunnellut kirjoja ja tehnyt erilaisia harjoituksia.
Silti koen, että stressin hallinta on yksi vaikeimmista asioista joita olen yrittänyt opetella.
Olen itse huomannut omassa elämässäni sinun mainitsemia ongelmia mielenterveyden kanssa. Olen uupunut ja olen alkanut eristäytymään sosiaalisista tilanteista.
Minun on myös erittäin haastavaa yrittää milloinkaan rentoutua.
Yrittäessäni rentoutua huomaan, että tunnen helposti syyllisyyttä, eikä mieleni silloin saa rentouduttua.
Olen tehnyt paljon havaintoja sen jälkeen kun olen alkanut työstämään stressin hallintaa.
Mieleni ei ole niin kireä, eikä kotona synny turhia konflikti tilanteita. Kykenen päättämään, että aion rentoutua ja laittaa stressin aiheuttajat sivuun.
Tiedostan kuitenkin, että harjoittelu on minulla vielä hyvin alussa ja tekemistä riittää vielä paljon.
Toivon, että tämä sinun kirjoituksesi olisi itselleni taas pieni muistutus miten tärkeää on kiinnittää omaan hyvinvointiin huomiota.
Kiitos Janna mielenkiintoisesta postauksesta!
Monesti stressi nähdään negatiivisena asiana, koska siitä koituva tunnetila on yleensä negatiivinen. Ilman stressiä emme kuitenkaan luultavasti saisi aikaiseksi yhtä paljon. Koska stressistä tuleva tunne on negatiivinen, haluamme päästä siitä mahdollisimman nopeasti eroon, mikä saa myös meidät tekemään stressaavat asiat pois alta. Jos ajattelisi elämää, missä stressiä ei olisi ollenkaan, saisimmeko mitään aikaiseksi?
Olen itse alkanut viime vuosina etsimään toimivia stressinhallintakeinoja, sillä stressin määrä on ollut kasvussa. Olen huomannut, että aikatauluttamisella, sekä itselle rentouttavien asioiden (lukemisen, virkkaamisen yms.) tekemisellä on ollut paljon vaikutusta stressini lievitykseen. Vaikka stressattavia asioita olisi tietyssä hetkessä paljon ja niiden tekemiseen olisi vain vähän aikaa, täytyy silti muistaa, että elämässä pitää olla myös niitä rauhallisempia hetkiä. Aina tätä ei ole helppo tehdä ja siihen joutuukin itse ottamaan aikaa. Jos välillä ei ota aikaa rentoutumiseen, voi stressistä tulla pitkäaikaista ja se voi alkaa kuormittamaan mielenterveyttä.
Sanoit, että stressi voi tarttua toisiinkin ihmisiin. Itsekin olen huomannut vaikuttavani ympärilläni olevien ihmisten stressitilaan, kun minulla on stressaantuneena tapana kävellä ympäri taloa. Tiedän, että stressaantuneena kävely ympäriinsä ei ikinä lievitä stressiä ja joskus joudun myös pakolla pysymään paikallaan, jotta oma stressini ei vaikuttaisi muihin. Tällöin on tärkeää käyttää omia hyväksi kokemiaan keinoja stressin lievittämiseen. Postauksesi muistutti hyvin siitä, että stressi vaikuttaa paljon niin omaan kuin muidenkin elämään ja sen hallitseminen on tärkeää.