Myös kehitysvammaisella on oikeus toteuttaa itseään

Lähdetään liikkeelle siitä, mitä itsemääräämisoikeus oikeastaan tarkoittaa. Itsemääräämisoikeuden mukaan ihmisellä on oikeus muun muassa fyysiseen vapauteen, tahdon vapauteen sekä turvallisuuteen. Itsemääräämisoikeus oikeuttaa päätöksentekoon omaan elämään liittyvissä asioissa. Kehitysvammaisen tulisi saada tehdä valintoja itsenäisesti läheisten ja ammattilaisten tukemana. YK:n vammaissopimuksessa itsemääräämisoikeus ja osallisuus ovat perustana yhdenvertaisuuteen. (Kehitysvammaisten Tukiliitto ry 2021.)

“Itsemääräämisoikeudessa on kyse siitä, kuka käyttää valtaa.”

Kehitysvammaisten osalta itsemääräämisoikeuden toteutuminen voi olla haastavaa kognitiivisten ja sosiaalisten toimintakykyjen ollessa heikkoja. Haastavinta se on, kun kyseessä on vaikeasti vammautunut, joka esimerkiksi ymmärtää rajallisesti ja kommunikoi pelkillä eleillä. Tällöin tulkitseminen voi olla vaikeaa, jos henkilöä ei tunne kunnolla. Lisäksi esteenä itsemääräämisoikeuden toteutumiselle on aliarvioiva asenne, ettei kehitysvammaisesta ole tekemään itseään koskevia päätöksiä. (Kehitysvammaliitto 2021.)

Kuva: Pixabay

Itsemääräämisoikeuden toteutuminen käytännössä saattaa jäädä toteutumatta henkilöstöpulan vuoksi. Perushoiva vie usein suuren osan ajasta, jolloin aikaa ei jää muulle. (Kehitysvammaliitto 2021.) Mitä enemmän henkilö tarvitsee perushoivaa, sitä enemmän hän on muiden käsissä, ja sitä tärkeämpää on kiinnittää huomiota oman tahdon toteutumiseen. Kun aika menee pääosin perustavanlaatuiseen hoitoon, voi siinä ohessa unohtua yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden tärkeys.

Suoritin työharjoitteluni kehitysvammaisten työtoiminnassa. Olen päässyt myös tutustumaan autettuun sekä tuettuun asumiseen. Yhteisiä virikkeitä kyllä on, kuten elokuvissa käyntiä, ruoanlaittoa, uintireissuja jne. Virikkeet kuulostavat hauskoilta ensi kuulemalla, mutta samat aktiviteetit tuntuvat kuitenkin toistuvan. Ne varmasti miellyttävät monia, mutta entäpä se hiljainen ja omiin oloihin vetäytyvä, joka haluaisi vaikkapa lähteä katsomaan kotieläimiä? Hänelle ei välttämättä tulisi mieleen ehdottaa haluamaansa toimintaa, vaan menisi muiden mukana järjestetyn viikko-ohjelman mukaan.

Kuva: Pixabay

Vaikka asiakas pääseekin osallistumaan virallisten suunnitelmien tekovaiheeseen, niin sensitiivisyyttä tarvitaan arjessakin. Kaikki asiakkaalle tärkeät ja oleelliset asiat eivät välttämättä tule ilmi kirjausvaiheessa. On tärkeää, että tulee kuulluksi ja nähdyksi muutoinkin. Valitettavasti kaikilla ei ole yhtäläisiä mahdollisuuksia toteuttaa itseään haluamallaan tavalla. Tämän takia tulevina sosiaalialan ammattilaisina tehtävämme on mahdollistaa tätä.

Lähteet:

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. 13.12.2021. Mitä itsemääräämisoikeus on? Viitattu 02.10.2022.

https://www.tukiliitto.fi/tuki-ja-neuvot/itsemaaraamisoikeus/mita-itsemaaraamisoikeus-on/

Kehitysvammaliitto. 14.12.2021. Rajoittamisesta itsemääräämiseen – Henkilöstövaje ja toimintakäytännöt estävät oman tahdon toteutumista. Viitattu 02.10.2022.

https://www.kehitysvammaliitto.fi/rajoittamisesta-itsemaaraamiseen-henkilostovaje-ja-toimintakaytannot-estavat-oman-tahdon-toteutumista/

2 ajatusta aiheesta “Myös kehitysvammaisella on oikeus toteuttaa itseään”

  1. Moi! Olet kirjoittanut tärkeästä aiheesta, joka saattaa helposti jäädä taka-alalle käytännön työssä muun muassa kiireen tai muiden haasteiden takia. Koen, että erityisesti sote-alan ammattilaisten olisi äärimmäisen tärkeää pitää kaikkien ihmisten itsemääräämisoikeus mielessä ihan joka päivä. Toisaalta tämä teksti sai minut ajattelemaan, että olen itsekin tavannut sellaisia kehitysvammaisia henkilöitä, jotka eivät välttämättä itse osaa arvioida omaa parastaan vaikka syömisen, peseytymisen tai muiden tarpeellisten toimintojen osalta. Tällaisissa tilanteissa esimerkiksi työntekijän tai omaisen täytyy jotenkin tasapainotella itsemääräämisoikeuden ja toisesta huolehtimisen välillä, ja se voi välillä olla hyvin hankalaa. Siitä huolimatta itsemääräämisoikeutta kunnioittava, osallistava toimiminen on välttämätöntä kaikkien ihmisten kanssa, kuten tekstistäsikin tuli selvästi ilmi. Kiitos siis hyvästä tekstistä ja tärkeän aiheen nostamisesta pinnalle, ja erityistä plussaa visuaalisesti kiinnostavasta ja helppolukuisesta asettelusta!

  2. Moikku Nabsu!

    Kiitos tästä postauksesta. Oon itsekin tutustunut kehitysvammaisten haasteisiin ja palvelusuunnitelmiin nyt tämän kurssin johdosta.
    Itsekin oon päätynyt pohtimaan tätä, että vaikka kehitysvammaisen mielipide tulee ottaa huomioon mm. palvelusuunnitelmaa laatiessa ja päivittäessä, kuinka hyvin tämä oikeastaan toteutuu? Juurikin tämän takia, että kaikki eivät välttämättä kykene tuomaan mielipidettään ilmi. Tai mikäli asiakasta ei tunneta kunnolla, jolloin ei osata kiinnittää huomiota eleisiin, joilla asiakas saattaa yrittää ilmaista mielipiteitään.

Kommentoi