Työllistyminen kehitysvammaisena

Monen kehitysvammaisen toimeentulo perustuu työkyvyttömyyseläkkeeseen. Työkyvyttömyyseläkkeen saaja voi käydä töissä, kunhan tulot eivät ylity 848,57€ kuukaudessa. (Tukiliitto.fi.) Tulorajojen ylittymiseen on harvemmin pelkoa, sillä korvaus tehdystä työstä on usein minimaalinen.

Avotyötoiminta on tavallista työntekoa oikealla työpaikalla, mistä ei kuitenkaan makseta palkkaa, vaan siitä saadaan työosuusrahaa. Miia oli aikaisemmin viitenä päivänä viikossa avotyötoiminnassa, jossa työvuoron pituus oli viisi tuntia. Miia sai päivässä 5-10 euroa, josta 4 euron lounasmaksun jälkeen hänelle jäi usein käteen alle 3 euroa. (MTV Uutiset 2019.) Mielenkiinnosta laskin Miian saaman työosuusrahan per tunti ja sain summaksi 1-2 euroa. Kun huomioidaan maksullinen lounas, niin hänen korvauksensa tunnilta laskee 0,2-1,2 euroon. Kehitysvammaisten saamat työosuusrahat ovat hävyttömän pieniä, vaikka kyse onkin lisätienestistä tukien nojalla.

Kuva: Pixabay

Työtoiminnan tavoitteena on saada kehitysvammainen siirtymään palkkatyöhön, mutta silti moni kehitysvammaisista jää pelkästään työtoimintaan. Miia oli onnekseen saanut työtarjouksen, jossa hän tienaa nykyisin melkein 800 euroa kuukaudessa. Se on huomattavasti enemmän verrattuna työosuusrahaan, joka oli 140-200 euroa kuukaudessa, ja josta jäi käteen lounasmaksujen jälkeen 60 euroa. (MTV Uutiset 2019.) Ei ole kovin palkitsevaa työskennellä jokaisena arkipäivänä, jos kuukauden työnteon jälkeen tilille kilahtaa 60 euroa. Joissain tapauksissa tietysti 60 euroa voi olla kohtuullinen korvaus suhteessa työn laatuun, mutta on taatusti monia, jotka ansaitsisivat enemmän tehdystä työstään.

”TE-palvelut eivät myöskään tunnista kehitysvammaisia ihmisiä potentiaalisina työntekijöinä. Sen sijaan työnantajat ovat usein kiinnostuneita kuulemaan kehitysvammaisten ihmisten työllistämisestä ja siitä tuesta, mitä työpaikoille tarjotaan kehitysvammaisten työntekijöiden palkkaamiseksi.”

Suomessa on 30 000 työikäistä kehitysvammaista, joista tuhansilla on koulutus ja halu työllistyä. Kuitenkin kehitysvammaisista vain 500-600 on palkkatyössä. Palkkatyö on ihmisoikeusasia, joka on jokaisen työikäisen perusoikeus. Työllistyminen on edellytys riippumattomalle toimeentulolle ja yhteiskunnan osallisuudelle. (Verneri.net 2022.) Tämän perusoikeuden ei voi katsoa toteutuvan kehitysvammaisten kohdalla, sillä työllistyneiden määrä on 1,7-2%. Kaikki eivät tietenkään kykene perinteiseen työelämään, mutta on varmasti paljon kehitysvammaisia, joilla riittäisi rahkeet työelämäänkin, mutta ovat jostain syystä jääneet sen ulkopuolelle. Riippumaton toimeentulo ja osallisuus yhteiskunnassa ehkäisevät syrjäytymistä, joten siksi työllistyminen olisi tärkeää myös kehitysvammaisten kannalta.

Lähteet:

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Palkkatyö. Viitattu 30.10.2022.

https://www.tukiliitto.fi/tuki-ja-neuvot/tyon-tekeminen/palkkatyo/

MTV Uutiset. 2019. Kehitysvammainen Miia, 29, paiski töitä viisi päivää viikossa ja sai tililleen alle 3 euroa päivässä: ”Ajattelin, että on hienoa, että on työpaikka” – kehitysvammaisten avotyötoiminnassa on suuria puutteita. Viitattu 30.10.2022.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kehitysvammainen-miia-29-paiski-toita-viisi-paivaa-viikossa-ja-sai-tililleen-alle-3-euroa-paivassa-ajattelin-etta-hienoa-etta-on-tyopaikka-kehitysvammaisten-avotyotoiminnassa-on-suuria-puutteita/7647904

Verneri.net. 2022. Arki ja palvelut. Työ. Viitattu 30.10.2022.

https://verneri.net/yleis/tyo

Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!

2 ajatusta aiheesta “Työllistyminen kehitysvammaisena”

  1. Kiitos Nappe mielenkiintoisesta kirjoituksesta! Meidän blogissa on käsitelty jonkin verran samaa ongelmaa pitkäaikaistyöttömiin liittyen – kuinka heitä voidaan käyttää puoli-ilmaisena työvoimana esimerkiksi erilaisissa työkokeiluissa, jotka eivät kuitenkaan johda työllistymiseen. Tää on kyllä huutava epäkohta ja tuntuu kunnon riistolta. Onko taustalla ajatus syrjäytymisen ennaltaehkäisystä ja toimintakyvyn ylläpitämisestä niin, että halutaan vain saada kehitysvammaiset ja pitkäaikaistyöttömät kotoa liikkeelle, ettei passivoiduta kotiin?

    Tuo 500-600 palkkatyössä olevaa kehitysvammaista 30 000:sta on kyllä todella vähän. Ilmeisesti työntekijän palkkaaminen on Suomessa työnantajalle tosi kallista ja riskialtista. Ei haluta palkata ketään, joka on jollain tavalla “riski”. Kaikkia millään tavalla normista poikkeavia ihmisryhmiä kohtaan on myös selvästi paljon ennakkoluuloja etenkin työelämässä. Tällä hetkella esimerkiksi palvelualoilla on työvoimapula. Saa nähdä miten käy, kun suuret ikäluokat jatkaa eläköitymistään. Voitaisiinko työvoimapulaa osittain ratkaista palkkaamalla rohkeammin kehitysvammaisia, pitkäaikaistyöttömiä ja mielenterveyskuntoutujia sellaisiin tehtäviin, joissa kukin pystyisi toimimaan omien kykyjensä mukaan?

  2. Hei Nathalia! Älyttömän mielenkiintoinen ja napakasti kirjoitettu juttu, joka puuttui räikeään epäkohtaan yhteiskunnassamme! Itse olen tehnyt töitä kehitysvammaisten kanssa, niin asumisyksiköissä kuin työpajoissa. Niissä työpajoissa, joissa olen ollut töissä, myös asiakkaat saavat nimellistä ”palkkaa”, joka on suuruudeltaan samaa kokoluokkaa, kuin mitä juttusi Mia sai. Olen saanut sen käsityksen esimieheltäni, että useammissa kehitysvammaisten työpajoissa ei makseta asiakkaille edes punaista puupenniä. Työpajatoiminta on kuitenkin aivan eri asia, kuin tehdä ”oikealla työpaikalla oikeaa työtä”. En sanonut tätä työpajatoimintaa väheksyäkseni, sillä siellä oikeasti tehdään myös upeita oikeasti merkityksellisiä juttuja osallisuuden lisäämisen ohella, heillä on mm. vastuullaan yhden kaupungin puiston puutarhurillinen ylläpito. Mutta nyt eksyin aiheesta, ja meinasin unohtaa tuohtumukseni. On kertakaikkisen kammottavaa, että tämänkaltainen ”palkka” voi olla edelleen todellisuutta nyky-Suomessa. Mikäli kehitysvammainen työntekijä tekee oikeaa työtä, miksi hänelle ei siitä makseta oikeaa palkkaa? Mielestäni Mian kokemukset kuulostavat hyväksikäytöltä. Moni kehitysvammainen on kykeneväinen työntekoon siinä missä sinä ja minäkin ja on kertakaikkisen häpeällistä, ettei heille siitä asianmukaisesti makseta. Kiitos vielä tekstistäsi, tämä sai sopivasti tuohtumisenergiaa liikkeelle, että jaksaa lähteä vielä iltalenkille. Terveyteni ja aivoni kiittävät!

Kommentoi