Moni nuori kokeilee päihteitä ja kiinnostus niihin on luonnollista. Ovathan lailliset päihteet myös osa aikuisuutta, jonka kynnyksellä nuoret ovat. Tällöin aikuisuuteen liitettävät asiat kiehtovat. Moni nuori kokeilee päihteitä myös kuuluakseen porukkaan ja jotta ei jäisi ulkopuoliseksi ikätovereistaan. Tällä ryhmäpaine vaikuttaa suuresti. Monen päihdekokeilut alkavat nikotiinituotteista, kuten tupakasta tai nuuskasta. Kuitenkin vähentyneen tupakoinnin vuoksi päihteidenkäyttö aloitetaan yleensä alkoholilla. Näiden lisäksi noin 8% yläaste ikäisistä nuorista on kokeillut kannabista. (Kosola, Niemelä & Niemelä, 2018.)
Päihteidenkäytöllä on monia haittoja ja ne vaihtelevat jonkin verran päihteen mukaan. Kaikkia päihteitä kuitenkin yhdistää se, että haitat ovat voivat olla psyykkisiä sekä fyysisiä. Alkoholiin liittyviä haittoja ovat esimerkiksi ihmissuhderiidat, väkivaltaisuus, tapaturmat sekä toimintakyvyn heikkeneminen. Pitkäaikainen alkoholinkäyttö voi myös aiheuttaa erilaisia elimellisiä sairauksia sekä erilaisia mielenterveyden häiriöitä. Tupakoinnin terveyshaitat ovat varmaan kaikille jo tuttuja, mikä on varmasti myös osaltaan edesauttanut tupakoinnin vähentymistä. Tupakointi lisää riskiä erilaisille hengitystie-elinsairauksiin sekä syöpään. Huumeidenkäytön riskeistä puhutaan toki paljon, mutta niidenkin osalta keskitytään huomattavan paljon fyysisiin riskeihin. Paljon puhutaan esimerkiksi pistettävien huumeiden pistämisestä aiheutuvista sairauksista, kuten hepatiitista tai HIV:stä. Myös unihäiriöt, laihtuminen, fyysinen huonokuntoisuus ja fyysinen riippuvuus ovat huumeidenkäytön fyysisiä riskejä. Näiden lisäksi huumeiden käytöllä on sekä sosiaalisia että psyykkisiä vaikutuksia ja riskejä. Psyykkisiä vaikutuksia voi olla esimerkiksi erilaiset ahdistus- ja paniikkihäiriöt ja psykoottiset oireet. Riskitekijöiden mukana tulisi kertoa myös esimerkiksi lisääntyneestä rikollisesta toiminnasta tai huumeveloista, sillä ne ovat usein seurausta sosiaalisesta riippuvuudesta. (THL, 2022.)
Päihdekokeilut eivät kuitenkaan suoraan tarkoita sitä, että nuorella olisi päihdeongelma. Nuoret, joiden päihteidenkäyttö liittyy pääasiassa humalahakuiseen alkoholinkäyttöön sekä huumekokeiluihin sekä nuoret, joiden päihteidenkäyttö on osa monia psykososiaalisia haasteita, voidaan nähdä päihteiden ongelmakäyttäjinä. Päihteiden ongelmakäytölle on joitain riskitekijöitä. Mitä aikaisemmin päihdekokeilut aloitetaan, sitä suurempi riski nuorella on päihteiden ongelmakäyttöön. Impulsiivisuus, ulospäinsuuntautuneisuus, ahdistuneisuus ja toivottomuus ovat esimerkiksi riskitekijöitä päihteiden ongelmakäytölle. Päihteiden ongelmakäytön suojaavana tekijänä voidaan nähdä maltillisuus ja harkitsevaisuus. Myös muut mielenterveyden haasteet voivat olla riskitekijöitä; esimerkiksi hoitamaton ADHD tai masentuneisuus lisäävät nuoren riskiä päihteiden ongelmakäyttöön. Myös pitkäaikaiset sairauden voivat lisätä riskiä tai pahentaa päihteiden ongelmakäytön aiheuttamia riskejä. Mitkään riskitekijät tai suojaavat tekijät eivät tietenkään ole absoluuttisia, vaan näihinkin tekijöihin voi vaikuttaa. Myös nuoren läheiset voivat vaikuttaa riskiin päihteiden ongelmakäytöstä joko positiivisesti tai negatiivisesti. Nuorilla, joiden ystävät käyttävät alkoholia tai joiden vanhempien vanhemmuustaidot ovat heikot, lisäävät päihteiden ongelmakäytön riskiä. Kuitenkin nuoret, joiden suhde vanhempiinsa ja perheeseensä on avoin ja vuorovaikutus heidän kanssaan on toimivaa, ovat pienemmässä riskissä päihteiden ongelmakäytölle. (Kosola, Niemelä & Niemelä, 2018.)
Miten tällaisen päihdehäiriön voi tunnistaa?
Tässä kohtaa on tärkeä muistaa, että kaikki päihteidenkäyttö ei ole ongelmallista tai sitä ei luokitella päihdehäiriöksi. Tietenkin nuoren päihteidenkäyttöä tulee valvoa ja havainnoida, mutta on kuitenkin hyvä tiedostaa, ettei kaikki päihteidenkäyttö vaadi ulkopuolista apua. Yksi varoitusmerkki päihdehäiriöstä on koulunkäynnissä. Jos nuori on usein myöhässä tai poissa koulusta, tai jos hänen arvosanansa heikkenevät nopeasti, tulisi hänen päihteidenkäyttöään arvioida terveydenhuollon toimesta. Myös esimerkiksi nuoren sosiaaliset suhteet voivat viestiä jostain päihteidenkäyttöön liittyvästä ongelmasta. Jos nuori alkaa riitelemään kavereidensa kanssa tai esimerkiksi lopettaa yllättäen harrastuksensa, voi kertoa päihdehäiriöstä. On tärkeää tietää, keiden kanssa nuori viettää aikaansa ja tapahtuuko hänen kaveripiirissään muutoksia. Nuorilla, joiden päihdekäyttäytyminen on ongelmallista, on nähtävissä usein myös muuta riskikäyttäytymistä. Esimerkiksi laittomuudet, suojaamaton seksi ja katumusta aiheuttavat seksikontaktit ovat usein liitettävissä päihdehäiriöön. (Kosola, Niemelä & Niemelä, 2018.)
On todella tärkeää, että nuoren ympärillä olevat aikuiset suhtautuvat päihteidenkäyttöön yhtenäisellä tavalla. Päihteidenkäyttöön tulisi suhtautua asiallisesti, mutta kuitenkin kielteisesti. Nuoren tulee saada signaali, että päihteidenkäyttö ei ole toivottua käytöstä. Kuitenkin on tärkeää huolehtia siitä, että nuori haluaa jatkaa hoitosuhdetta, jolloin olisi hyvä muistaa, ettei kommunikaatio ole vain negatiivista. Motivoiva haastattelu voi olla yksi hyvä keino puuttua nuoren päihteiden ongelmakäyttöön, mutta aikuisilla sen hyödyt laskevat. Suurin hyöty nähdään kasvotusten toteutetuilla lyhyillä tapaamisilla. (Kosola, Niemelä & Niemelä, 2018.)
Kaikilla nuorten kanssa tekemisissä olevalla aikuisella on velvollisuus ja vastuu tarkkailla nuoren käytöstä ja tehdä toimenpiteitä, esimerkiksi lastensuojeluilmoitus, jos näkee merkkejä päihdehäiriöstä tai muista haasteista. Näkisin siis, että on todella tärkeää, että nuoren ja vanhempien suhde on välitön ja lempeä. Vanhemman olisi hyvä tietää suurpiirteisesti nuoren kaveripiiristä ja seurata hänen koulunkäyntiään. Nuori tarvitsee sekä rajoja, että rakkautta. Sanktiot sääntöjen rikkomisesta tulisi pitää johdonmukaisena, mutta reiluna ja olisi tärkeää, että nuoren kotona olisi rauhallista. Perheriidat lisäävät merkittävästi päihdehäiriön riskiä. Ideaalitilanne olisi, että nuori pystyisi kertomaan vanhemmilleen myös hankalista asioista ja ne eivät aiheuttaisi eripuraa perheen sisällä, vaan niistä voitaisiin keskustella ja yhdessä miettiä sopivia ratkaisuja.
Lähteet:
Kosola, S., Niemelä, E., & Niemelä, S. 2018. Duodecim. Päihdekokeilut – normaalia nuoruutta vai alkava häiriö? https://www.duodecimlehti.fi/duo14288
THL, 2022. Päihdehaitat. https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/paihdehoito/paihdehaitat
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
Terveppä terve!
Kirjoitit tosi mielenkiintoisesta aiheesta. Erittelit hyvin ja selkeästi nuorten päihdekokeilujen ja päihdehäiriön merkitykset toisistaan. Kuten kirjoitit, nuorten päihdekokeilut ovat ihan normaaleja, mutta aikuisten pitää tarkkailla, ettei se mene yli. Tämän vuoden aikana olen itse työskennellyt aika paljon nuorten kanssa ja huomannut sen, että nuuska ja tupakka ovat tehneet tilaa sähkötupakoille eli vapeille. Niistä pitäisi mielestäni alkaa puhua nuorille vakavammin ja paljon enemmän. Sosiaalisesta riippuvuudesta johtuneita riskitekijöitä tulee harvemmin mietittyä, ja ne olivatkin hyvä lisä muutenkin kattavaan listaasi riskeistä. Oli hyvin sanottu, että nuoret tarvitsevat sekä rajoja että rakkautta. Kiitos blogista, sitä oli kiva lukea!
Moi Unna! Kirjoitit tosi kokonaisvaltaisesti ja tekstiä oli helppo seurata mukana. Olen kanssasi samaa mieltä, mitä kirjoitit huumeisiin liittyvistä riskeistä. Todella usein kuulee juurikin suonensisäiseen käyttöön liittyvistä mahdollisista tartunnoista sekä siitä, että huumeiden käyttö laukaisee psykoosin – enemmin tai myöhemmin. Ehkä nämä ovat ne ääripäät, joiden avulla viestiä huumeiden vaarallisuudesta yritetään saada perille? Kiinnitin huomiota myös mainitsemaasi ADHD:n ja masennuksen vaikutuksiin alkoholin käytön suhteen. On hyvinkin mahdollista, että nuoret “lääkitsevät” oloaan päihteiden avulla. Tutkimuksiin hakeutuminen tai pääseminen ja mahdollisen diagnoosin saaminen auttaisi varmasti ymmärtämään omaa oloa ja toimintaa paremmin. Päihteidenkäyttöön etenkin ongelmalliseen käyttöön puuttuminen on vaikea juttu, varsinkin silloin, jos nuori ja vanhempi menettävät keskusteluyhteyden.
Heipparallaa!
Olit valinnut hyvän aiheen kirjoitettavaksi. Niin kuin sanoit, päihteiden kokeilu kuuluu nuoruuteen, sen hallitsemattomuus ei. Ne nuoret, joiden kotona on turvallinen ja luottamuksellinen ilmapiiri, eivät varmasti käytä päihteitä samoin, kuten ne joilla tilanne kotona on pahempi. On harmilista, miten kotioloilla voi olla näinkin iso vaikutus nuoruusaikaiseen päihteidenkäyttöön. Jos nuori oppii päihteen vaikuttavan huonoon oloonsa sitä helpottaen, siitä todennäköisemmin syntyy kierre ja pahimmillaan riippuvuus. Kerroit hyvin eri päihteidenkäytön terveydellisistä seurauksista ja oireista. Mielestäni nuorille ei vieläkään kerrota tarpeeksi päihteiden haittavaikutuksista ja etenkin niistä psyykkisistä oireista. Usein sanotaan, että “vanhenee nopeammin”, “syövän riski kasvaa” ja “saatat joutua kadulle”, mutta kukaan ei kerro ahdistuksesta ja masennuksen riskistä. Nähtäväksi jää, miten lisääntynyt huumeiden kokeilu ja käyttö vaikuttaa nuoriin tulevaisuudessa. Aihe on kuitenkin vasta nousussa ja sukon, että vaikutusten näkeminen kestää jonkun aikaa. Postauksesi oli selkeä, mielenkiintoinen ja mukava lukea!
Heljä
Moi Unna! Tärkeä aihe ja hyviä pointteja nostit esiin. Vanhemman ja nuoren keskinäinen vuorovaikutus ja sen seuraukset kiinnostavat minua ja päihteiden käytön yhteydessä niitä taitoja todella yleensä testataan. Siinä on avain moneen ongelmaan niin hyvässä kuin pahassa. Aikuisen on hyvä vetää rajat, antaa juuret, mutta samalla tietyin edellytyksin myös siivet ja antaa nuoren näyttää olevansa luottamuksen arvoinen. Kukapa meistä ei olisi ensimmäisen kerran humalassa kotiin tultuaan kokenut krapulaa ja seuraavan päivän jyskyttävän pääkivun, joka tottumattomalle ei usein ole kovinkaan helläkätinen. Järkevä suhtautuminen ja keskustelu, jossa käydään läpi, mitä alkoholi jätti illasta käteen on varmasti parempi vaihtoehto kuin suhteettomat sanktiot, jotka pahimmillaan saa nuoren hakemaan lisäjännitystä ja kiertämään kiellettyä hedelmää ympäri kuin kissa kuumaa puuroa.
Olen samaa mieltä kanssasi, siitä, että kotiolot sekä vanhemman ja nuoren lämpimät ja avoimet välit ovat tärkeässä asemassa päihteiden käytön eskaloitumisen suhteen. Keskustelun jälkeen nuoren on helppo tiedostaa, että kanava vanhemman kanssa on auki. Silloin myös muista ongelmista on helpompi puhua ja tulla tarvittaessa pyytämään apua. Avoimista väleistä on aina enemmän etua kuin pelon ilmapiiristä, myös vanhemmalle. Kuten kirjoitit, vanhemman on hyvä tietää, kenen kanssa nuori viettää aikaansa ja siitä on helpompi pysyä mukana pitämällä lempeää ja ohjaavaa keskustelua yllä kuin huutamalla. Ensimmäiset päihdekokeilut ovat hyvä tilaisuus vahvistaa nuoren ja vanhemman välistä keskusteluyhteyttä. Jos ollaan jo pidemmällä kokeiluissa, tulee tietenkin hakea apua. Nuorelle on hyvä selittää riskit ajoissa ja jos se ei toimi, mielummin pitää hakea apua kuin nostaa kädet pystyyn. Mainitsemasi tavat kertoa usein ääripään esimerkeistä on varmasti tehokas keino ennaltaehkäistä huumeiden käyttöä, mutta samalla jättää nuorelle “emmä sinne asti mene” -kortin taskuun. Siksi, kuten kirjoituksessasi mainitsit olisi tosiaan hyvä puhua myös muista vaikutuksista, mitä huumeet tuovat mukanaan jo ennen kuin ollaan “siellä asti” kokeiluissa. Hyvä kirjoitus. Kiitos!
Hyvä teksti mielenkiintoisesta ja aina ajankohtaisesta aiheesta. Olen samaa mieltä siitä, että päihteiden psyykkisistä haitoista tulisi keskutella lisää. Myös sosiaalisia haittoja tulisi nostaa esiin entistä enemmän, uskon, että monikaan nuori ei ymmärrä sitä, millaisia sosiaalisia globaaleja ongelmia esimerkiksi huumeidenkäyttö luo. Toki ymmärtämättömyys on ymmärrettävää, sillä näistä asioista harvoin puhutaan nuorille ääneen. Siksi meillä aikuisilla onkin tässä suuri rooli ja vastuu. Nuorten päihteidenkäyttöön tulee todella kiinnittää huomiota, sillä syitä sille on niin monia ja niistä tulisi ottaa selvää. Oli syy sitten kavereiden hyväksynnän saaminen tai oman pahan olon itselääkitseminen, tulisi se selvittää ennen kun tilanne huononee merkittävästi.
Terve Unna!
Äärimmäisen mielenkiintoinen aihe, jonka olet saanut kattavasti avattua postauksessa. Olen samaa mieltä siitä, että psyykkisistä ja sosiaalisista vaikutuksista, etenkään sosiaalisesta riippuvuudesta ei puhuta riittävästi, tai ainakaan samalla tasolla kuin fyysisitä vaikutuksista. Olit muutenkin hienosti ja selkeästi eritellyt päihteidenkäytön riskitekijöitä suojaavia tekijöitä. Tekstiäsi oli miellyttävä lukea, ja sain ainakin itse muistin virkistystä monista tärkeistä aiheista kuten päihdehäiriön tunnistamisesta ja varoitusmerkeistä. Korostit tekstissäsi myös vanhempien ja muiden aikuisten vastuuta nuoren päihteidenkäyttöön liittyen, mikä on todella tärkeä muistaa. On hyvä muistutus jokaiselle, että päihteidenkäytöstä keskusteltaessa tulee olla asiallinen. Etenkin vanhemman ja nuoren välisen keskusteluyhteyden säilymisen kannalta tulisi pyrkiä rauhallisuuteen ja asiallisuuteen. Kiitos hyvästä lukukokemuksesta! 😊