Lapset puheeksi menetelmä

Haastattelimme 22.3.21 sosiaaliohjaajaa, joka työskentelee tehostetussa perhetyössä. Haastattelun avulla halusimme saada tietoa perhetyön eri menetelmistä sekä niiden käytöstä. Haastattelumme oli kaiken kaikkiaan hyvin mielenkiintoinen ja opettavainen ja saimme paljon tietoa eri menetelmistä ja työkaluista. Haastattelun pohjalta meillä molemmilla heräsi kiinnostus lapset puheeksi menetelmään. Sillä haastateltava kertoi meille, että menetelmä on yleisesti käytetty, mutta siltikin menetelmän osaamista ei ole kaikilla.

Kuva: Pixabay

Lapset puheeksi menetelmän tarkoituksena on vahvistaa lapsen arkea sekä ehkäistä ongelmia. Menetelmä pohjautuu lapsen ymmärrykseen pärjäämisestä, joka koostuu arjessa olevista suojaavista tekijöistä. Menetelmän tavoitteena on tuoda lapsi näkyväksi vanhemmille, tukea vanhemmuutta sekä lapsen kasvua ja kehitystä.

Lapset puheeksi menetelmää toteutetaan kaksi portaisesti. Ensimmäinen porras on lapsi puheeksi keskustelu, jossa perheen kanssa keskustellaan lapsen arjesta kotona sekä lapsen kehitys ympäristöissä, kuten koulu, varhaiskasvatus, nuorisotalo, harrastukset, neuvola sekä kaikki ne muut palvelut, joissa kohdataan lapsia ja perheitä. Keskustelun tavoitteena on kartoittaa lapsen suojaavat tekijät eli vahvuudet ja haavoittuvuudet.

Toinen porras on neuvonpito, joka on lapset puheeksi menetelmän tehostetumpi puoli. Tätä osaa käytetään silloin kuin lapsi tarvitsee enemmän tukea arkeen. Neuvonpito toimii yhteistyöpohjana johon vanhempien ja työntekijöiden lisäksi kutsutaan perheen omaa verkosta sekä ammatillinen verkosto paikalle. Verkostojen tarkoitus neuvonpidossa on suunnitella mitä eri toimia kukin eri jäsen voi tehdä helpottaakseen huolta ja vahvistaakseen suojaavia tekijöitä. Neuvonpidossa kirjataan konkreettiset suunnitelmat ylös ja arvioidaan sekä tarvittaessa tehdään uusi suunnitelma. Näin pystytään seuraamaan ja arvioimaan tilannetta.

Lapset puheeksi menetelmään on tehty lokikirjat keskustelun tueksi, jotka löytyvät digitaalisessa muodossa. Lokikirjoja löytyy odottavista äideistä kahdeksantoistavuotiaille asti. Lokikirjat löytyvät myös varhaiskasvatukseen sekä kouluihin tehdyt omat versiot.

Haastattelun kautta saimme paljon monipuolisesti tietoa eri työkaluista, ja mieleen painautuvimpina asiana meille jäi menetelmien tunteminen ja niiden käyttäminen rohkeasti sekä luovasti. Haastateltavamme korosti sitä, että harvoin menetelmiä käytetään juuri siten kuin ne on kirjattu. Menetelmiä käyttäessä pitää olla sensitiivinen ja arvioida tilannetta jatkuvasti. Toki meillä on erilaisia kaavakkeita ja ohjeistuksia minkä mukaan kulkea, mutta pitää työn ohessa muistaa luottamus omaan tuntemukseensa. Tutustuessamme LP menetelmään huomasimme sen monipuolisuuden esimerkiksi erittäin hyvä menetelmä monialaisessa verkostossa sekä perheiden kanssa, joissa ei ole totuttu keskustelemaan lasten kanssa asioista. LP menetelmää voidaan käyttää myös hyvin löyhästi ja se antaa paljon tilaa työntekijälle sekä perheille. Menetelmän monipuolisuuden ansiosta lp:tä pystytään käyttämään erilaisissa toimi ympäristöissä ja sitä pystyy soveltamaan hyvin eri toimiin. Havahduimme yhdessä siihen, että pystyisimme myös omissa töissämme varhaiskasvatuksessa hyödyntämään tätä menetelmää, kouluttamaan itseämme sekä kollegoitamme menetelmän pariin.

Perhetyön työkalupakki tulisi olla jokaisella täynnä erilaisia työkaluja, mutta siellä pitäisi olla aina tilaa vielä uusille sekä mahdollisuus sekoittaa ja luoda toimivia kokonaisuuksia huomioiden perheiden yksilölliset tarpeet.

– Ronja Kärkkäinen & Salima Younes

Lähteet:

Sosiaaliohjaajan haastattelu 22.3.2021

https://mieli.fi/fi/kehitt%C3%A4mistoiminta/lapset-ja-nuoret/toimiva-lapsi-perhe-ty%C3%B6/lapset-puheeksi-lp-menetelm%C3%A4 viitattu 28.4.2021

https://www.toimiva-arki.fi/lape-kehittamistyo/kehittamiskokonaisuudet/lapset_puheeksi viittaus 28.4.2021

Jätä kommentti

Vastaa