Minä olen ihana vauva, kuuletko minua?

Esittelemme teille Kiikku-vauvaperhetyön mallin, johon itse tutustuimme sekä kirjallisen materiaalin kautta, että haastattelemalla Kiikku-vauvaperhetyöntekijää Uudesta lastensairaalasta. Alun perin Kiikku-vauvaperhetyö kehitettiin varhaiskuntoutuksen malliksi vammaisten tai vammautumisen riskissä olevien vauvojen perheille, kuten keskosille. Vähitellen käyttö on laajentunut koskemaan vauvaperheitä, joissa on erilaisia biologisia, psykologisia tai sosiaalisia syitä, joiden vuoksi vuorovaikutus vauvan kanssa on vaarassa. Tarkoitus on vahvistaa vanhemmuutta vauvan hoidossa, oppia ymmärtämään vauvan viestejä ja vahvistaa kiintymyssuhdetta vanhemman ja vauvan välillä.

Kuva: Pixabay

Kiikku-vauvaperhetyötä tehdään myös muualla kuin erikoissairaanhoidossa. Kiikku-vauvaperhetyön metodit ovat helposti muovailtavissa ja sen voidaankin katsoa sopivan kaikille vauvaperheille. Kiikku-työskentelyä voidaan hyödyntää monipuolisesti perheiden kanssa työskennellessä erilaisissa lapsi- ja perhepalveluja tarjoavissa toimipaikoissa, kuten esimerkiksi neuvoloissa, perhekeskuksissa tai lastensuojelussa.

Kiikun ”perustehtävänä on auttaa vauvaperheitä vuorovaikutukseen silloin, kun perheen elämäntilanteeseen liittyy lapseen tai vanhempiin yhteydessä olevia varhaista vuorovaikutusta ja sen kautta kiintymyssuhteen kehittymistä hidastavia, häiritseviä tai ehkäiseviä tekijöitä.”

(Korhonen & Sukula 2004)

Kiikku-vauvaperhetyössä on tarkoitus auttaa perheitä, joissa on haasteita kiintymyssuhteen luomisen tai vuorovaikutuksen kehittymisen kanssa. Kiintymyssuhteen syntymistä hankaloittavia tekijöitä voivat olla esimerkiksi lapsen runsas itkuisuus (koliikki), poikkeava kehitys, sairaus tai vamma. Jos esimerkiksi lapsi joutuu olemaan pitkiä aikoja sairaalassa voi vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen normaali kehittyminen olla vaarassa. Kiikku-vauvaperhetyössä autetaan vanhempia näkemään lapsi diagnoosien tai muiden ongelmien takana: huolimatta haasteista ja ongelmista lapsi on edelleen sama ihana lapsi, kuin aikaisemminkin. Toki vuorovaikutussuhde voi olla vaarassa myös vanhemmista johtuvista syistä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi vanhempien pelot, mielenterveysongelmat, päihderiippuvuus tai vaikka aiemmin koettu traumakokemus, kuten toisen lapsen menetys. Edellä mainituissa perheissä vauvaperhetyö on erityisen tärkeää ja onnistuessaan voi estää tilanteiden eskaloitumisen.

Konkreettisia työvälineitä, menetelmiä ja toimintatapoja ovat keskustelu, kuuntelu, läsnäolo, sanallinen tukeminen, käytännön asioiden järjestämisessä auttaminen sekä kotikäynnit. Sairaalassa lisäksi tavataan osastolla, voidaan osallistua lääkärin vastaanotolle tai ottaa perhettä itse vastaan poliklinikalla. Kiikku-vauvaperhetyössä ollaan lapsen äärellä ja työntekijä toimii lapsen äänenä. Hän sanoittaa lapsen tarpeita tuoden niitä esille vanhemmille tehden näkyväksi ja kuuluvaksi sitä positiivista, mitä jokaisessa lapsessa on. Positiivisten asioiden korostaminen on tärkeää, jokin pieni kehu lapsesta lämmittää jokaisen vanhemman mieltä ja saa tuntemaan lapsensa tärkeäksi ja näkyväksi myös ulkopuoliselle. Vaikka työ on vauvaperhetyötä, huolehditaan myös lapsen sisaruksista. He tarvitsevat edelleen vanhempiensa huomiota ja läheisyyttä, vaikka käsillä olisi hankala ja vakavakin tilanne toisen lapsen kanssa.

Tähdellistä Kiikku-vauvaperhetyössä on vuorovaikutuksen merkityksellisyys. On tärkeää kohdata perheet arvostavalla työotteella, pyrkien luomaan luottamuksellinen ja hyväksyvä ilmapiiri. Vanhempien tulisi pystyä kertomaan myös hankalista tunteistaan ilman pelkoa tuomituksi tulemisesta. Perheiden kanssa käytäviä aihepiirejä ovat muun muassa raskaus, synnytys, ilmenneet haasteet ja tunteet, sekä oma jaksaminen ja perheen lähiverkosto. Ensisijaista on kuitenkin rakentaa keskustelua vanhempaa huolestuttavien tai tämän nostamien aiheiden ympärille. Kun vaikeita asioita, huolia ja muita kuormittavia tekijöitä on käsitelty ja pohdittu yhdessä työntekijän kanssa, on helpompi nähdä vauvassa positiivisia asioita ja näin vanhempi on myös vastaanottavaisempi vauvansa viesteille.

Aito dialoginen vuorovaikutus vauvaperhetyössä on avainasemassa. Lähtökohtana on kunnioittava ja hyväksyvä työote. Kuuntelemisen taito on tässä työssä merkityksellistä, läsnä olevalla kuuntelemisellaosoitetaan ymmärrystä toista kohtaan. Kuuntelemalla ja kuulumisia kyselemällä tuodaan esille, että ollaan kiinnostuneita perheiden asioista. Kannattelu ja rinnalla kulkeminen vaikeissa tilanteissa auttaa perheitä jaksamaan, luo toivoa ja lisää erilaisten ajatusten sekä näkökulmien muodostumista vallitsevassa tilanteessa. Vauvaperhetyöntekijä joutuu toisinaan kuuntelemaan työssään hyvinkin vaikeita asioita ja saattaa ajoittain tuntea itsensä avuttomaksi. Vaikeiden asioiden äärellä on tärkeää seistä asiakkaan rinnalla ja olla läsnä, tämä itsessään on jo auttamista.

Pohtiessamme yhdessä kiintymyssuhteen tärkeyttä, erityisesti mieleen nousi se, kuinka lämmin ja vastavuoroinen suhde jo vauvaikäisenä luo hyvän pohjan henkiselle terveydelle. Turvallisella kiintymyssuhteella tuetaan lapsen kasvua sekä kehitystä. Lapselle elämän tärkein suhde on kiintymyssuhde omiin vanhempiin ja tämän onnistuminen kantaa hedelmää niin vanhemmille kuin lapselle.

Tästä syystä Kiikku-vauvaperhetyö voidaankin nähdä merkittävänä ennaltaehkäisevän työn menetelmänä. Vauvaperhetyöllä voidaan ennaltaehkäistä niin vaillinaisesta kiintymyssuhteesta koituvia ongelmia, mutta myös esimerkiksi huostaanottoja. Mikäli perhe saa ajoissa tarvitsemansa tuen ja avun jaksamiseen sekä vuorovaikutukseen, voidaan parhaassa tapauksessa mahdollisesti ehkäistä tilanteiden eskaloituminen ja perhe voisi jatkaa yhtenäisenä jatkossakin.

Mikäli kiinnostuit Kiikku-vauvaperhetyöskentelystä, pääset tarkastelemaan opintoja seuraavasta linkistä:

https://www.metropolia.fi/fi/opiskelu-metropoliassa/osaamisen-taydentaminen/taydennyskoulutus/kiikku-vauvaperhetyon-koulutus

Kuva: Pixabay

Näiden kuvien ja tunnelmien myötä haluamme toivottaa kaikille hyvää sekä antoisaa kevättä!

Hanna, Ada ja Sandra 

Lähteet: 

Haastattelu: 

Uusi Lastensairaala, Kiikku-vauvaperhetyöntekijä. 

Painetut lähteet: 

Korhonen, A. & Sukula, S. 2004. Vauvaperhetyö. Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö. PS-kustannus. 

Sähköiset: 

THL 2021. Kasvun tuki portaali. 

https://kasvuntuki.fi/tyomenetelmat/kiikku-vauvaperhetyo/

Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö 2018. Kiikku vauvaperhetyön malli leviää. 

https://vamlas.fi/kiikku-vauvaperhetyon-malli-leviaa/

MLL. 2017.

Lapsen ja vanhemman kiintymyssuhde – Mannerheimin Lastensuojeluliitto (mll.fi) 

Kuvat: Pixabay 

Jätä kommentti

Vastaa