Motivoiva haastattelu (nk. lyhyt terapia)

Vantaalla perheohjaajana toimivan sosionomin haastattelun innoittamana perehdyimme laajasti sosiaalialalle soveltuvaan menetelmään, Motivoivaan haastatteluun. Menetelmä on lanseerattu alun perin 1983 päihdetyön apuvälineeksi, mutta nykyään päihdetyön lisäksi 2-3 päivän koulutusta järjestetään myös paljon lastenkodin työntekijöille. Menetelmän käyttö sopii siis mainiosti perhetyöhön, niinkuin oikeastaan mihin tahansa asiakaskohtaamiseen. Haastateltava korosti, kuinka edesauttavaa on, jos asiakas saadaan keskustelun avulla itse oivaltamaan ongelmat, niiden syyt ja jopa ratkaisut niihin ja motivoiva haastattelu vastaa juuri tähän tarpeeseen.

Motivoiva haastattelu: mitä ja miksi? 

Avoimuuteen, empatiaan ja positiivisuuteen perustuva vuorovaikutusmenetelmä, jonka avulla pyritään vahvistaa asiakkaan motivaatiota muutokseen ja luottamusta omiin kykyihinsä toteuttaa muutos. Työvälineenä menetelmä auttaa kohtaamaan asiakkaan tavalla, joka kunnioittaen häntä oman elämänsä asiantuntijana auttaa motivaation heräämistä/ säilymistä ja vahvistumista. Perusajatus menetelmässä on sama kuin terapiassa, jolloin ammattilaisen tehtävänä on olla apuväline asiakkaan itseajattelun tueksi. Keskusteluprosessiin kuuluu tavoitesuuntautuneisuus, jota ammattilainen ohjaa avoimin kysymyksin. Menetelmä sopii käytettäväksi erityisesti muutosta vastustaville asiakkaille. 

Motivaatio on yksi tärkeimmistä edellytyksistä tavoitteiden saavuttamisessa. Asiakkaat eivät aina ole valmiiksi motivoituneita tai edes halukkaita muutokseen, jolloin ammattilaisen kohtaaminen saa herkästi aikaan vastareaktion ja ohjeiden kyseenalaistamisen. Ulkoapäin saadut neuvot voivat pelkästään vahvistaa muutoksen vastustusta ja tällöin on tarve ymmärtävälle ja empaattiselle ammattilaiselle, joka pysähtyy, esittää kysymyksiä, ja kuuntelee asiakasta kaksin korvin. Motivoiva haastattelu antaa valmiudet asiakkaiden kohtaamiseen ja hyvän lähtökohdan asiakastyön alkutaipaleelle.  

Oikein käytettynä tämä menetelmä auttaa asiakasta löytämään itse itsellensä vastaukset, jolloin vastarinta ammattilaista tai muutosta kohtaan on turhaa. Haastattelun avulla pyritään myös löytämään asiakkaan vahvuudet, jotka voidaan valjastaa muutoksen tukipilareiksi. Mahdollisuus muutoksen toteutumiseen kasvaa, jos asiakas saadaan itse keksimään tavoitteisiin pääsyä estävät tekijät ja hänet saadaan itse puhumaan muutoksen puolesta.

Kysy, kuuntele, ymmärrä 

Ajatuksena on luoda asiakkaan kanssa kohtaaminen, jossa työntekijä pudottaa ammattiviittansa ja keskittyy todella kuuntelemaan ja asettuu ikään kuin vastauksia antavaksi peiliksi. Asiakas ei siis saa vastauksia ammattilaiselta, vaan itseltään. Ammattilaisen fokus voi siis vapautua täysin kuunteluun, eikä siihen, mitä neuvoja hän asiakkaalle seuraavaksi tarjoaa.

Asiakkaalle esitetään avoimia kysymyksiä ja kuunnellaan vastaukset tarkasti. On tärkeää pitää kysymykset avoimina, sillä suljetut kysymykset voi olla liian johdattelevia ja jättää helposti asiakkaan oman ajattelukaaren tyngäksi. Näin asiakas myös haastetaan itse löytämään se, mitä on olennaista kertoa. Asiakkaan vastauksia toistetaan ääneen ja niistä tehdään yhteenvetoja, jolloin varmistetaan, että on kuultu ja ymmärretty oikein. Näin asiakas voi kuulla myös paremmin itse itsensä ja pohtia vielä, allekirjoittaako kertomansa. Omien sanojensa kuuleminen ulkopuolisen suusta voi tuoda uuden perspektiivin ja lisämahdollisuuden itsensä ymmärtämiseen. Keskustelun edetessä asiakas saa jalostaa kertomaansa, kunnes hän kokee löytäneensä oikeat vastaukset. 

Älä neuvo tai väittele

Asiakkaalle ei tule vastata neuvomalla tai antamalla omaa näkemystään, ei myöskään kehumalla. Kertomuksille nyökkäillään ja asiakkaan kokemukset hyväksytään, asiakkaalle osoitetaan ymmärrystä myötäilemällä jopa hänen vastustusta muutokseen. Asiakkaan kokemuksista tulee olla kiinnostuneita ja häntä yritetään ymmärtää asiassa kuin asiassa. Jos hän esimerkiksi kertoo oikeastaan pitävänsä juomisesta, eikä halua lopettaa sitä, kysytäänkin miksi hän siitä pitää ja hyväksytään myös vastaus siihen. Vuoropuhelua on tarkoitus viedä eteenpäin niin, että lopulta asiakas päätyisi itse oivaltamaan hänen unelmiaan ja tavoitteitaan estävät tai haittaavat tekijät. 
Ideana on luoda ristiriita nykytilanteen ja tavoitteiden toteutumisen välille. Näin asiakas itse luo ymmärryksen, eikä se tule annettuna ja omaksuttavaksi.

– “Juon, koska pidän siitä.”
– “Aivan, sinä pidät juomisesta. Voisitko kertoa, mitä hyviä asioita siinä on?”

Yritä ymmärtää ja ole kiinnostunut.

Kehuminen -> Myönteinen vahvistaminen 
Hienoa, olen tyytyväinen -> Hienoa, että voit olla tyytyväinen itseesi

Positiivisuus on tärkeä pitää koko ajan mukana ja huomioida pienimmätkin edistysaskeleet ja onnistumiset, keskustelussa vältetään kuitenkin kehumista ja suositaan nk. myönteistä vahvistamista. Jos asiakas kertoo esimerkiksi lopettaneensa juomisen tai onnistuneensa olemaan enemmän läsnä kotona lapsilleen, ei siihen vastata olemalla tyytyväinen, sillä asiakas ei toimi ammattilaisen neuvojen pohjalta, vaan omista oivalluksista motivoituneena ja omat tavoitteensa asettaneena, ja näin ollen ammattilaisen mielipiteellä tai tyytyväisyydellä ei tulisi olla merkitystä. Ammattilaisena omalle mielipiteelleen ei siis tulisi antaa painoarvoa, ja asiaan tulisikin vastata ennemmin esimerkiksi kertomalla, kuinka arvostettavaa on, että asiakas on itse tyytyväinen itseensä ja onnistunut tavoitteessaan.

Loppu pohdintaa 

Menetelmän käyttöön kouluttava Jouni Susi nosti esiin yleisen virheen sosiaalialan työkentältä; ammattilaiset ovat usein heittämässä hanskoja tiskiin, jos asiakkaalta ei löydy valmista motivaatiota. Ajatellaan, että asiakasta ei voida auttaa, jos hän ei ole motivoitunut. Pitäisi kuitenkin muistaa, että motivointi on ammattilaisen tehtävä ja tämä tulisi ottaa huomioon etenkin asiakkuuden alkuvaiheessa. 

Usein ennakkoluulot sosiaalialan ammattilaisia kohtaan ovat negatiiviset ja tapaamiseen saatetaan tulla jo valmiiksi ajatuksella “sossun paasattavaksi”. Uskon, että tällä menetelmällä voidaan positiivisesti yllättää asiakas ja näen huomattavat mahdollisuudet parantaa asiakassuhteen luonnetta. Ydin ajatus on mielestäni hyvä ja sisältää äärimmäisen tärkeän muistutuksen siitä, ettei omaa näkemystään pidä nostaa korkeampaan arvoon, kuin itse henkilön, joka elämänsä on elänyt ja kokenut. Menetelmä haastaa ammattilaisen, ja yllättää asiakkaan.

Minua on usein mietityttänyt menetelmien vaikutus läsnäolevuuteen asiakaskohtaamisissa. Olen pohtinut, kuinka erilaisia työkaluja keskustelun tueksi onnistuu todella käyttämään niin, ettei se verota aitoa kohtaamista. Motivoiva haastattelu tuntui itselle kuitenkin luonnolliselta ja hyvältä apuvälineeltä ja sen ytimen sisäistäessään, uskon sen integroituvan luonnollisesti keskusteluun. 

Lähteet 

Järvinen, M. 2020. Motivoiva haastattelu. Duodecim. Viitattu: 25.4.2021. https://www.kaypahoito.fi/nix02109 

Mero, J. 2020. Kandidaatin tutkielma. Motivoiva haastattelu sosiaalityön työmenetelmänä-Asiakkaan tukeminen päihteettömyyteen. Jyväskylän yliopisto. Viitattu: 25.4.2021. https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/72165/1/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-202010146214.pdf 

Kaypahoito.fi 2020. 26.4.2021. https://www.kaypahoito.fi/nix02726  

Herman, K., Herman, K. C. & Reinke, W. 2013. Motivational Interviewing in Schools: Strategies for Engaging Parents, Teachers, and Students. New York: Springer Publishing Company. Viitattu 26.4.2021. 

THL 2021. Motivoiva neuvonta. Viitattu 26.4.2021. https://thl.fi/fi/web/alkoholi-tupakka-ja-riippuvuudet/ehkaiseva-paihdetyo/alkoholinkayton-puheeksiotto-ja-mini-interventio/1-motivoiva-neuvonta  

Jouni Susi 2015. Luento: Motivoiva haastattelu – tutkitusti toimiva menetelmä. Viitattu 22.4.2021. 
https://www.youtube.com/watch?v=NjlCaGS6FsE 

Paihdelinkki 2017. Motivoiva toimintatapa / motivoiva haastattelu. Viitattu 26.4.2021. https://paihdelinkki.fi/fi/tietopankki/tietoiskut/paihdetyon-menetelmat-ja-koulutus/motivoiva-toimintatapa-motivoiva-haastattelu 

Jätä kommentti

Vastaa