Yksin vai yksinäinen

Viimeisen 20 vuoden aikana yksin asuvien määrä Suomessa on kaksinkertaistunut. Varsinkin alle 30 vuotiaiden joukossa se on kasvanut. Yksin elämiseen taikka asumiseen syinä voi olla, että se on itse valittua, se liittyy jonkin tiettyyn vaiheeseen elämässä tai sopivaa henkilöä yhdessä asumiseen ja olemiseen ei ole löytynyt.

Vaikka asuisi yksin se ei tarkoita automaattisesti yksinäisyyttä tai ettei olisi perhettä. Ystäviä voi olla paljon ja sosiaalinen elämä siltikin hyvinkin rikasta. Omat harrastukset voivat olla sellaisia, joissa tutustuu uusiin ihmisiin ja luo ystävyyssuhteita. Yksin ollessaan voi keskittyä omiin tekemisiin ja tehdä itselle tärkeitä asioita silloin kun se parhaiten sopii tai olla tekemättä yhtään mitään. Yksinäisyys ei kuitenkaan tarkoita omaa aikaa, jota jokainen tarvitsee välillä tahollaan.

https://pixabay.com/fi/users/melkhagelslag-17511/?utm_source=link-attribution&utm_medium=referral&utm_campaign=image&utm_content=5033708

Yksin oleminen (itsenäistyminen) voi alkaa ensiaskelin silloin kun lähdet opiskelemaan. Tämä aika opettaa hyvin paljon ja näyttää sen, että tulee toimeen myös omillaan ilman vanhempien tukea. Joillekin yksinoleminen alkaa mahdollisesti vasta myöhemmin esimerkiksi eron myötä tai jonkin muun muutoksen johdosta elämässä.

Kun yksin oleminen ei ole oma valinta se voi tuntua raskaalta. Alun kuherruskuukausien jälkeen vapaus ei välttämättä olekaan niin makeaa, kuin aluksi oli ajatellut. Sitä kuitenkin sopeutuu tilanteisiin yllättävästikin ja jopa niinkin hyvin, että yksin eletyn ajan jälkeen ei osaakaan sopeutua muiden kanssa elämiseen. 

Mutta jos ei olekaan perhettä, johon tukeutua tai ystäviä onkin vain muutama. Ei omaa suurta tai edes keskisuurta sosiaalista ympäristöä.  Joillekin muiden ihmisten tapaaminen voikin olla ainoastaan mahdollista silloin, kun käymme töissä. Töissä ei kuitenkaan voi aina omista tuntemuksistaan puhua riippuen työyhteisöstä ja työkavereista. Monilla on työminä ja yksityinen minä.  Tulet töistä kotiin, kyllä se on raskaan päivän jälkeen ihanaa, mutta kukaan ei ole kysymässä miten päivä meni ja jaa omia kokemuksiaan arjestaan. Vaikka sosiaalinen piiri olisin olemassa se voi koostua ihmisistä, jotka enemmän ottavat, kuin antavat. Ei siis voi suoraan verrata siihen, että tuttujen ihmisten määrä ympärillä vähentäisi yksinäisyyttä. Yksinäisyyttä ei siis kannata korjata huonoilla ihmissuhteilla.

Ongelmatilanteissa yksinasuvat on usein loistavia ratkaisijoita ja saavat asiat hoidettua yksinkin, mutta ei aina. Et välttämättä kaipaa kenenkään mielipidettä kiperään tilanteeseen tai saa sitä vaikka mieli tekisi kysyä. 

Lomakausi se vasta haastavaa onkin, muut reissaavat perheineen ja sinulla ei ole mitään suunnitelmia, ei sillä, etteikö loma olisi ihana aikaa, mutta joskus asioiden jakaminen jonkun elävän ihmisen kanssa, sosiaalisen median sijaan olisi paikallaan. 

Joulu, pääsiäinen, juhannus, kesä, talviloma, syysloma, vappu, isänpäivä, äitienpäivä nämä kaikki voi tuntua hyvinkin raskaalta yksineläjälle.  

https://pixabay.com/fi/users/harutmovsisyan-2839589/?utm_source=link-attribution&utm_medium=referral&utm_campaign=image&utm_content=1487891

Yksineläjä voi vaikuttaa vahvalta tyypiltä, ihana itsenäinen ihminen, joka saa hommat toimimaan eikä kaipaa ketään avukseen. Joku voi jopa ihailla sitä, että SAA olla yksin, jos oma arki on 24/7 hulabaloon pyöritystä. Yksineläjällä ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin selvitä kaikesta itse.  Joskus se selviytyminen on oikeasti selviytymistä riippuen ihmisen taustoista ja sen hetkisestä tilanteesta. 

Kun yksinäinen sairastuu ei apua ole välttämättä tarjolla, yksinäinen jää työttömäksi ei kukaan ole jakamassa arjen kustannuksia hänen kanssaan, kun yksinäinen kokee surua, sen käsittelee itsekseen. Kun yksinäinen kokee iloa, se jää neljän seinän sisään, kun yksinäinen kokee jotain hassua ei sitä ole kenellekään kertomaan.

Yksinäisyys on suomessa tunnistettu ongelma. Yksinäisyys voi aiheuttaa mielenterveysongelmia ja pahentaa jopa somaattisia sairauksia. Mielenterveyden huomioiminen on nyt ollut jonkin verran otsikoissa eristäytymisen johdosta ja siihen olisi mielestäni hyvä panostaa, sillä pandemian jälkeen ammattitaitoisia ihmisiä tullaan tarvitaan enemmän tukemaan meidän kaikkien mielenterveyttä. Niitä tarvitaan nyt tälläkin hetkellä ja vaikka apua on tarjolla, se on etänä. Ihminen tarvitsee toista ihmistä ja kanssakäymistä.

Onko tosin yksinäisyyteen kiinnitetty enemmän huomiota, koska se koskee tällä hetkellä suurempaa ryhmää ihmisistä, kuin aikaisemmin ja näin ollen tulevaisuudessa aiheuttaisi enemmän ongelmia. Yksinäisyys koskettaa siis muitakin kuin mielenterveyden ongelmista kärsiviä ja vanhuksia.

Jos tiedät jonkun, joka on yksinäinen ja vaikka ei olisikaan, ole reippaasti yhteydessä. Kysy mitä kuuluu, joskus se riittää pelkästään tiedostamaan, että on olemassa. 

Lonely are the nights
Lonely are the days
Lonely am I, in so many ways

Lonely are the seasons
Lonely are the years
So lonely am I, that it brings tears.

Lonely is this place
Lonely is my life
Lonely am I, that I reach for a knife

Lonely is this court room
Lonely is my sentence
So lonely am I that I ask for repentance. 

-JIM FOULK-

Jätä kommentti

Vastaa