Mitä viestimme huolitellulla ulkonäöllä?

Lähdin muutaman ystäväni kanssa pyöräilemään ja valitsin päälleni mukavat urheiluvaatteet, joilla olisi mukava pyöräillä. Ulos päästessäni huomasin, että ystäväni olivat pukeutuneet hieman ”paremmin” kuin minä. He olivat meikanneet ja valinneet päälleen nahkatakit ja housuiksi farkut. Aloin pohtimaan tätä. Kyllähän minäkin valitsin ylleni vähän hienommat urheiluvaatteet enkä kulahtaneita verkkareita. Mitä oikein haluamme viestiä huolitellulla ulkonäöllä? Mitä hyvältä näyttäminen meille antaa ja mitä me sillä saavutamme?

Iida Kukkosen ja Tero Pajusen tuore kirja Ulkonäköyhteiskunta: Ulkoinen olemus pääomana 2000-luvun Suomessa sukeltaa tähän aiheeseen. Kirja paneutuu yhteiskuntaan, jossa ulkonäön merkitys leviää sen ”luonnollisten rajojen ulkopuolelle”.  Teos käsittelee turkulaisen tutkimusryhmän tutkimushanketta ulkonäön vaikutuksesta.

“Ulkonäkö on pääomaa ja sillä on vaikutusta moneen asiaan.”

Kukkonen ja Pajunen kirjoittavat, että ulkonäkö on luonnollisesti vaikuttanut kumppanin valintaan, mutta ulkonäköyhteiskunnassa ulkonäkö vaikuttaa myös siihen kuka palkataan töihin, kenen kanssa ystävystytään tai vaikkapa kenet valitaan eduskuntaan. Ulkonäkö on siis pääomaa ja sillä on vaikutusta moneen asiaan.

Kirjan mukaan ulkonäköyhteiskunnassa ulkonäkö nousee kaiken muun yläpuolelle, yksilöitä ei arvosteta niinkään työntekijöinä, kuluttajina tai kansalaisina, heitä arvostetaan ennen kaikkea ulkonäön perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että yksilöt pyrkivät eri rooleissaan täyttämään yhteiskunnan ulkonäköodotukset.

Evoluutiopsykologien mukaan hyvännäköisten ihmisten suosiminen selittyy lisääntymisen vietillä. Tietyt ulkonäölliset piirteet ovat myös yhteydessä terveyteen ja tämä selittää osittain syyn sille miksi hyvännäköisiä henkilöitä suositaan.

Ulkonäköyhteiskunnassa yksilön ulkonäkö määrittelee hänen identiteettinsä eli minuus sidotaan omaan ulkonäköön. Tämä pätee myös siihen miten näemme muut. Yhdistämme heidän ulkonäönsä heidän minuuteensa.

“Palkkatyötä tehdään, jotta omasta ulkonäöstään voidaan pitää kiinni.”

Palkkatyötä tehdään, jotta omasta ulkonäöstään voidaan pitää kiinni ja vapaa-aika kuluu ulkonäöstä huolehtimiseen tavalla tai toisella. Yksilöt harrastavat sellaista liikuntaa ja käyvät sellaisissa ravintoloissa, jotka vastaavat parhaiten heidän ulkonäöllisiin pyrkimyksiinsä.

Löysin lisäksi Ylen artikkelin, joka käsittelee ulkonäön vaikutusta työelämässä. Sen mukaan ulkonäköpaineet ovat työelämässä tätä päivää. Mainoskuvissa näkyy kauniita, hoikkia ja nuoria työntekijöitä hymyilemässä hyväntuulisina. Tämä kuva viestii siitä, että hyvännäköinen henkilö olisi myös pätevä.

Hyvä ulkonäkö on tietenkin kuulunut tietyille aloille jo pidempään. Esimerkiksi lentoemännät ja muut palveluammateissa työskentelevät henkilöt ovat usein kauniita ja huoliteltuja.

Vaatimukset ulkonäölle ovat levinneet myös muille aloille, vaikka aina kaikissa tehtävissä ulkonäkö ei suoranaisesti vaikuta työsuoritukseen. Esimerkiksi yritysjohtajien ulkonäkö ei ole sidoksissa heidän pätevyyteensä. Nykypäivänä yrityksissä nähdään kuitenkin hoikkia ja urheilullisia johtajia, kun taas aikanaan yritysjohtajat olivat hieman isompia miehiä.

“Hyvä kunto tuo uskottavuutta ja viestittää jaksamisesta.”

Tutkija Mira Karjalainen Helsingin Yliopistolta toteaa, että sporttinen ulkonäkö yhdistetään kestävyyteen ja suorituskykyyn. Tämän vuoksi poliitikkojen ja yritysjohtajien joukossa löytyy nykyään enimmäkseen ulkomuodoltaan urheilullisia yksilöitä. Hyvä kunto tuo uskottavuutta ja viestittää jaksamisesta.

Työhyvinvoinnin ja ulkonäön yhdistäminen toisiinsa saattaa aiheuttaa pitkälti ongelmia. Koska raataminen ja liika työnteko on normaalia, vasta, kun työntekijä laistaa ulkonäkönsä ylläpitämisestä, työkaverit alkavat huomauttelemaan asiasta. Muuten uupumus saattaa jäädä huomaamatta organisaatiossa.

Jopa etätöitä tehdessä, uupuneet työtekijät saattavat laittaa itsensä kotona kauniiksi. Laittautuminen tuo tunteen, että selviää helpommin työtaakan kanssa.

Se pitääkö joku toista hyvännäköisenä on tietenkin subjektiivista ja mielipideasia. Koen hyvältä näyttämiseen olevan monia eri syitä ja nyky-yhteiskunta tuo valtavasti painetta tähän. Ajattelen itse, että huolitellulla ulkonäöllä viestitämme muille pitävämme itsestämme huolta ja se tuo myös tunteen, että henkilöllä on elämä hallinnassaan. Sosiaalinen media luo osaltaan väärää kuvaa ihmisten elämistä. Kuvia varten laittaudutaan ja luodaan itsestään tietynlaista mielikuvaa muille.

“Työelämässä ulkonäköpaineet voivat pahimmassa tapauksessa viedä työntekijöitä jopa uupumuksen partaalle.”

Koronan aikana olen itse laittautunut todella vähän. Lähden ulos ainoastaan kauppaan sekä lenkille ja silloinkin hiukset ponnarilla ja meikittömänä. Viikon kohokohtani on, kun pääsen töihin. Silloin meikkaan ja valitsen kivat vaatteet ylleni. Mietin jo edellisenä päivänä vaatekokonaisuuttani.

Hyvältä näyttämisestä on tullut itselleni luksusta. Ennen korona-aikaa laittauduin lähes joka päivä, ja koin sen puuduttavaksi rutiiniksi. Nyt ulkonäköön panostaminen kerran viikossa selkeästi piristää minua. Laittautuminen vahvistaa tunnetta, että olen kaunis. Mielestäni hyvältä näyttäminen pitäisi olla kaikkien oikeus ei velvollisuus.

Ulkonäköön panostaminen voi tuoda itse kullekin paljon hyvän olon tunnetta, tätä luultavasti myös ystäväni hakivat itselleen, kun laittautuivat pyöräilemään lähtiessämme. Kääntöpuolena kuitenkin on, että alati muuttuvassa ja vaativassa työelämässä ulkonäköpaineet voivat pahimmassa tapauksessa viedä työntekijöitä jopa uupumuksen partaalle.  

Mitä ajatuksia aihe teissä saa aikaan? Onko teillä tullut vastaan kokemuksia, että hyvännäköisiä suosittaisiin muita enemmän, entä mitä mieltä olette tästä nykypäivän ulkonäköyhteiskunnasta? Koetteko osaltanne ulkonäköpaineita työelämässä tai elämässä yleensä?

Lähteet:

Yle.fi. Hoikkuudesta on tullut osa työntekijän kyvykkyyttä. 4.6.2018. Viitattu 6.5.2020.

https://yle.fi/uutiset/3-10181683?utm_source=facebook&utm_campaign=yleuutiset&utm_medium=social

Kukkonen, I. & Pajunen, T. 2019. Ulkonäköyhteiskunta: Ulkoinen olemus pääomana 2000-luvun Suomessa. Helsinki: Into Kustannus Oy.

Kuvat: Pexels ja Pixabay

2 kommenttia artikkeliin ”Mitä viestimme huolitellulla ulkonäöllä?

  1. Mariina Rauhanen

    Moi!

    Todella, todella mielenkiintoinen aihe, joka pisti kyllä miettimään ulkonäköön liittyviä teemoja. Ulkonäkö viestii ihmisestä paljon, mutta ei missään nimessä kaikkea. Sosiaalisessa mediassa on nähty monet kerrat täydellisen kauniita ihmisiä, elämässä täydellistä elämäänsä. Seuraavassa lööpissä onkin juttua, eroista, pettämisestä, veloista, huumeista ja ties mistä. Tämä ehkä havainnollistaa, kuinka paljon voimme ulkoisilla asioilla vaikuttaa ja “peittää”. Se on aika hurjakin ajatus.

    Pohdiskelin myös omia ulkonäköön liittyviä ajatuksiani. Meikkaan päivittäin, käytän päivettäviä voiteita, hoidan kasvojani monilla kosmetiikkatuotteilla, laitan hiuksiani ja pidän ne kauniina. Lisäksi omaa silmääni miellyttävät vaatteet ovat minulle tärkeitä. Nyt kun alan miettimään, käytän aika paljon aikaa ulkonäöstäni huolehtimiseen verrattuna esimerkiksi ystäviini, jotka hekin toki huolehtivat itsestään. Henkilökohtaisesti en koe tätä taakkana ja tykkään näyttää mielestäni kauniilta. Mysteeriksi jää, miksi teen tämän kaiken. En voi väittää, etten kokisi lainkaan ulkonäköpaineita, mutta en kyllä juurikaan tiedosta niitä arjessani.
    Viime vuosina itsestä huolehtimisen saralla on korostunut itselläni hyvinvointi ja terveyskeskeiset seikat, jotka varmasti heijastuvat aina myös ulkoisesti.

    Aihe on mielenkiintoinen ja tuo kirja alkoi kieltämättä kiinnostaa. Ulkonäkö vaikuttaa moniin asioihin elämässä ja hyvä esimerkki on muuan deittisovellukset, joissa täysin ulkonäköperusteisesti annetaan sydäntä tai ruksia. Niinhän sitä sanotaan, että pariskunnat usein muistuttavat ulkoisesti hieman toisiaan… Johtuneekohan tästä?

    Kiitos mielenkiintoisesta kirjoituksesta!

    1. TuaO

      Hei Mariina!
      Kiitos kommentista. Kirja on todella mielenkiintoinen, suosittelen lukemaan 🙂 Totta, mietin ulkonäköä enimmäkseen meikkaamisen ja pukeutumisen kautta, en kauneudenhoidon kautta. Voin olla meikkaamatta, mutta etenkin näin 30-vuotta täyttäneenä en voisi kuvitella luopuvani ihonhoitorutiineistani. Haluan pysyä nuorekkaana ja hyvinvoivana. Johtuukohan tämä ulkonäköpaineista? Luultavasti ainakin osittain.

Vastaa