Vuorovaikutuksen monet ulottuvuudet työyhteisössä

Vuorovaikutustaidot ovat tärkeä työelämäntaito. Yhä useammat meistä ovat työssään yhä enemmän vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Harva tekee työtään aivan yksinään. Monet meistä tekevät työtään tiimeissä, sillä suomalaisista reilusti yli 60 % tekee jonkinlaista tavoitteellista tiimityötä.

Viestintätieteellisestä näkökulmasta katsottuna vuorovaikutus on kahden tai useamman ihmisen välistä kanssakäymistä. Se on sanallista ja sanatonta viestintää ihmisten välillä. Se on puhumista ja kuuntelemista, ilmeitä, eleitä, äänenpainoja ja asentoja.

Monipuolistunut vuorovaikutus

Nykyisin vuorovaikutus on yhä useammin paljon muutakin, kuin kasvokkain tapahtuvaa puhetta. Varsinkin nyt, koronapandemian aiheuttaman etätyön suosimisen aikana, vuorovaikutus on paljolti esimerkiksi Skype puheluita tai Teams palavereita. Se on myös kirjoitettujen viestien ja kuvien vaihdantaa erilaisilla viestintävälineillä. Sähköpostien, tekstiviestien, WhatsApp ryhmäkeskustelujen, chattien ja sosiaalisen median välityksellä lähetetään tuhansia viestejä päivittäin.

Vahvistuva trendi työyhteisöviestinnässä on myös se, että puhumista ja kirjoittamista käytetään limittäin ja sekoittaen. Voimme esimerkiksi laittaa viestiä kollegalle organisaation sisäisessä chatissä ja jatkaa myöhemmin asiasta kasvotusten keskustelemalla. Eri viestintäkanavissakin on monenlaista toimintoa. Esimerkiksi Skypessä voimme olla vuorovaikutuksessa kirjoittamalla, puhumalla tai videopuhelulla. Perinteisen tekstiviestin sijaan voimme lähettää myös ääniviestejä.

Vuorovaikutukseen vaikuttaa myös erilaiset roolit työyhteisössä. Johtajan ja alaisen välinen vuorovaikutus on ehkä erilaista, kuin kahden kollegan. Vuorovaikutuksen tulisi kuitenkin olla kaikissa tilanteissa tasavertaista ja kunnioittavaa. Parhaat johtajat ovatkin tutkitusti demokraattisia.

Vuorovaikutustaitoja voi opetella

Hyvät vuorovaikutustaidot eivät suinkaan ole itsestäänselvyys, mutta jokaisella on mahdollista oppia ja kehittää taitojaan. Myös vuorovaikutustaidot kehittyvät vain harjoittelemalla. Itsensä tutkiskelu on oleellista: Tavoittaako viestini vastaanottajan halutulla tavalla? Osaanko kuunnella? Miten suhtaudun eriäviin mielipiteisiin?

Hyvät vuorovaikutustaidot vaikuttavat positiivisesti muun muassa urakehitykseen, työmotivaatioon, työtyytyväisyyteen, työpaikan tulokseen sekä hyvinvointiin. Siksi vuorovaikutustaitojen kehittämiseen kannattaa panostaa.

Jätä kommentti

Vastaa