Suomessako rasismia?

Rasismi voi näkyä yksilöiden ja ryhmien välisissä suhteissa tietoisina sanoina tai tekoina. Se voi myös olla tiedostamattomiin ennakkoluuloihin ja pelkoihin perustuvaa käytöstä. Ihmisten välisten suhteiden lisäksi rasismi elää yhteiskuntamme rakenteissa. Rasismi näkyy niin työelämän ja koulutuksen rakenteissa sekä erilaisissa palveluissa. Rasismia voi olla vaikea nähdä, jos sitä ei omassa elämässään kohtaa. Se ei silti tarkoita, ettei sitä olisi.

Kuva: pixabay
Lue lisää Suomessako rasismia?

Kielten opiskelu pakolaisilla

Yhdessä aiemmista kirjoituksista kävimme läpi pakolaisäitien kotoutumisen haasteita yhteiskunnassamme. Syrjäytymisuhka kouluttamattomalla ja työttömällä naisella voi olla Suomessa todella suuri. Kuinka voimme ennaltaehkäistä sen, että kukaan pakolaisista ei jää meidän yhteiskuntamme ulkopuolelle pysyvästi? Kirjoitus voi olla hiukan kantaa ottava, mutta tarjoaa lukijalle kuitenkin erilaisia pohdintavaihtoehtoja aiheesta.  

Maapallo, Maailman, Kielet, Kääntää, Käännös, Tulkkaus
Lue lisää Kielten opiskelu pakolaisilla

Suomen sotavuosien ylisukupolviset traumat

Kuva: Sa-Kuva

’’Välittömät sodanjälkeiset vuodet olivat painajaisaikaa, jolloin kymmenientuhansien kotien makuukammareissa palattiin öisin juoksuhautoihin ja tykistökeskityksiin. Päivisinkin kotiutuneet miehet olivat edelleen varpaillaan: Koviin äänin, yllättäviin liikkeisiin ja muihin ärsykkeisiin reagoitiin selkäytimestä. Sotakokemukset siirtyivät perheisiin, ja osalle alkoholista muodostui sekä lääke että taakka.’’ (Kivimäki 2013, 369).

Suomen sotavuosiin 1939-45 liittyy paljon vaiettua. Sodissa syntyneistä mielenterveyden haasteista ei puhuttu, eikä niitä ymmärretty. Moni ”rikkiammuttu” tai ”tärähtänyt” jäi ilman tarvitsemaansa apua, ja paha olo välittyi myös perheeseen ja lähipiiriin. Mutta siitä on kuitenkin jo vajaat 80 vuotta, eikö voida puhua trauman jääneen historiaan, vai muuttiko se sittenkin muotoaan ja tuliko siitä ylisukupolvista?

Lue lisää Suomen sotavuosien ylisukupolviset traumat

Pakolaisäitien kotoutuminen

Kun tarkastellaan pakolaisten kotiutumista ja yhteiskuntaan asettumista, voimme huomata, kuinka yksi ryhmä jää selkeästi muita enemmän syrjäytymisvaaraan. Pakolaisperheiden äideillä tai pakolaisnaisilla on vaikeampaa päästä osaksi yhteiskuntaa ja yhteisöjä, sillä naiset ovat usein huonommin koulutettuja ja työllistettyjä omassa kotimaassaan. Kuinka voimme ehkäistä sen, etteivät pakolaisnaiset jää yksin uudella paikkakunnalla ja uudessa yhteisössä? 

Concept illustration, a pregnant woman feels bad, worries, doubts the future, single mother. Difficulty during pregnancy. Flat vector illustration. Concept illustration, a pregnant woman feels bad, worries, doubts the future, single mother. Difficulty during pregnancy. Flat vector illustration lonely mothers stock illustrations
Lue lisää Pakolaisäitien kotoutuminen

Lapsen kaksi maailmaa

Maahanmuuttajalapsella on käytännössä kaksi maailmaa. Kotona puhutaan tiettyä kieltä, syödään tiettyä ruokaa ja käyttäydytään tietyllä tavalla. Mutta sitten kun mennään päiväkotiin tai kouluun, siellä puhutaan taas toista kieltä, syödään toisenlaista ruokaa ja käyttäydytään mahdollisesti eri tavalla. Miten lapsi sitten sovittaa nämä kaksi maailmaa yhteen? Tässä avustaminen onkin varhaiskasvatus- ja opetustoimen yksi tärkeimpiä tehtäviä.

Kuva: Pixabay
Lue lisää Lapsen kaksi maailmaa

Päihteet ja nuoret

Nuoret ja päihteidenkäyttö, mikä ihana aihe! Tuntuu siltä, että kyseinen aihe herättää usein paljon keskustelua, mielipiteitä, joskus jopa todella radikaalia syyllistelyä ihmisten keskuudessa. Ja eihän se ole ihme, sillä onhan nuoret meidän tulevaisuutemme ja päihteet laittomia, sekä väärinkäytettynä todella vaarallisia nuorille. Miksi sitten niin monet nuoret kokeilevat tai alkavat jopa käyttämään päihteitä jo nuorella iällä? Ja onko käyttäjien määrä oikeasti niin suuri, kuin paikallisisten puskaradioiden perusteella voisi ymmärtää? Missä ongelma on?  

Lue lisää Päihteet ja nuoret

Pakolaiset – Mielenterveyden rooli kotoutumisen onnistumisessa

Pakolaisuus ja siihen suhtautuminen on jo pitkään, erityisesti vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen, jakanut mielipiteitä arjessa ja politiikassa. Lähiaikoina pahentunut Afganistanin tilanne ja sen mukana tuleva pakolaisaalto on herättänyt taas kiihtyvää keskustelua pakolaisuuteen liittyvistä aiheista. Tämä keskustelu vaikuttaa ihmisten tietoisiin tai vähintäänkin alitajuisiin ajatuksiin pakolaistaustaisista ihmisistä sekä yksilöinä, että ihmisryhmänä. On paljon mielipiteitä ja myöskin huolia siitä, pystyvätkö pakolaiset sopeutumaan ja kotoutumaan kunnolla suomalaiseen yhteiskuntaan, ja jos ei, niin mitä kaikkea siitä seuraa. Tämä huoli on aiheellinen ja ymmärrettävä. Tämänkaltaisten huolten takia tarvitaan kuitenkin nykyistä laajempaa ymmärrystä siitä, millaiset asiat uhkaavat ja mitkä taas edistävät kotoutumista, jotta sopeutumisen haasteisiin liittyviä vääristyneitä ennakkoluuloja voidaan minimoida. Uuteen yhteiskuntaan sopeutuminen voi olla pakolaistaustaisille haasteellista tai hidasta monesta eri syystä, mutta pakolaiskokemukseen liittyvät mielenterveysriskit ovat todella suuressa roolissa.

Lue lisää Pakolaiset – Mielenterveyden rooli kotoutumisen onnistumisessa

Suomessa ilman huoltajaa

Turvapaikanhakijoita saapuu Suomeen vuosittain. Heitä saapuu erilaisista taustoista ja elämäntilanteista, mutta entä kun turvapaikanhakija lapsi tai nuori saapuukin Suomeen ilman huoltajaa. Mitä tällaisessa tilanteessa tapahtuu? Millaisia palveluita yhteiskunnallamme on tarjota?

Kuva: pixabay
Lue lisää Suomessa ilman huoltajaa

Oma vika? – Huono-osaisen avun saannin vaikeus mielenterveyden haasteisiin

Kuva: Pixaby

Joka päivä voi nähdä vaikkapa Helsingin päärautatieasemalla, kun kaksi maailmaa kohtaavat. Olemuksensa ”menestyneeksi” brändänneet uraohjukset vastailevat työpuheluihin samalla puikkeloiden asunnottomien ja narkomaanien välistä taksitolpalle. Katsekontaktia vältellään parhaansa mukaan, nenäänsä kurttuun nyrpistelevä ”menestyjä” saattaa oikeuttaa tämän asetelman itselleen ajatuksilla, jotka syventävät kuilua näiden kahden ihmisryhmän välillä – Mitäs eivät opiskelleet yhtä ahkerasti, tai ”ihan oma syy”. Mutta onko meillä kuitenkaan samat lähtökohdat? Taloudellinen pääoma on yksi eriarvoiseen asemaan asettava tekijä, mutta entä mielenterveys?

Lue lisää Oma vika? – Huono-osaisen avun saannin vaikeus mielenterveyden haasteisiin

Kuntoutus kehitysvammaisen mielenterveyttä tukevana palveluna

Kehitysvammainen voi saada kuntoutusta elämänsä ja arkensa tukemiseksi. Kuntoutuksella tarkoitetaan erilaisia tukitoimenpiteitä, joilla pyritään edistämään osallisuutta, parantamaan suoriutumismahdollisuuksia arjessa ja vähentämään tuen tarvetta. Kuntoutus on palvelu- ja sosiaaliturvajärjestelmän osa, joka rakentuu jokaisen henkilökohtaiseksi kuntoutuspoluksi. Kuntoutus tukee henkilöä tilanteissa, joissa vamma tai sairaus on heikentänyt mahdollisuuksia pärjätä omassa elämäntilanteessa ja -ympäristössä. Sen tarkoitus on parantaa ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä tukea hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä arjessa. Se voi sisältää erilaisia palveluja, kuten neuvontaa, terapiaa, koulutusta, apuvälineitä ja taloudellista tukea kuntoutuksen ajalle.  

Lue lisää Kuntoutus kehitysvammaisen mielenterveyttä tukevana palveluna