pasova-syksy 2021

Suomessako rasismia?

Rasismi voi näkyä yksilöiden ja ryhmien välisissä suhteissa tietoisina sanoina tai tekoina. Se voi myös olla tiedostamattomiin ennakkoluuloihin ja pelkoihin perustuvaa käytöstä. Ihmisten välisten suhteiden lisäksi rasismi elää yhteiskuntamme rakenteissa. Rasismi näkyy niin työelämän ja koulutuksen rakenteissa sekä erilaisissa palveluissa. Rasismia voi olla vaikea nähdä, jos sitä ei omassa elämässään kohtaa. Se ei silti tarkoita,

Suomessako rasismia? Read More »

Kielten opiskelu pakolaisilla

Yhdessä aiemmista kirjoituksista kävimme läpi pakolaisäitien kotoutumisen haasteita yhteiskunnassamme. Syrjäytymisuhka kouluttamattomalla ja työttömällä naisella voi olla Suomessa todella suuri. Kuinka voimme ennaltaehkäistä sen, että kukaan pakolaisista ei jää meidän yhteiskuntamme ulkopuolelle pysyvästi? Kirjoitus voi olla hiukan kantaa ottava, mutta tarjoaa lukijalle kuitenkin erilaisia pohdintavaihtoehtoja aiheesta.  

Kielten opiskelu pakolaisilla Read More »

Suomen sotavuosien ylisukupolviset traumat

’’Välittömät sodanjälkeiset vuodet olivat painajaisaikaa, jolloin kymmenientuhansien kotien makuukammareissa palattiin öisin juoksuhautoihin ja tykistökeskityksiin. Päivisinkin kotiutuneet miehet olivat edelleen varpaillaan: Koviin äänin, yllättäviin liikkeisiin ja muihin ärsykkeisiin reagoitiin selkäytimestä. Sotakokemukset siirtyivät perheisiin, ja osalle alkoholista muodostui sekä lääke että taakka.’’ (Kivimäki 2013, 369). Suomen sotavuosiin 1939-45 liittyy paljon vaiettua. Sodissa syntyneistä mielenterveyden haasteista ei puhuttu,

Suomen sotavuosien ylisukupolviset traumat Read More »

Pakolaisäitien kotoutuminen

Kun tarkastellaan pakolaisten kotiutumista ja yhteiskuntaan asettumista, voimme huomata, kuinka yksi ryhmä jää selkeästi muita enemmän syrjäytymisvaaraan. Pakolaisperheiden äideillä tai pakolaisnaisilla on vaikeampaa päästä osaksi yhteiskuntaa ja yhteisöjä, sillä naiset ovat usein huonommin koulutettuja ja työllistettyjä omassa kotimaassaan. Kuinka voimme ehkäistä sen, etteivät pakolaisnaiset jää yksin uudella paikkakunnalla ja uudessa yhteisössä? 

Pakolaisäitien kotoutuminen Read More »

Lapsen kaksi maailmaa

Maahanmuuttajalapsella on käytännössä kaksi maailmaa. Kotona puhutaan tiettyä kieltä, syödään tiettyä ruokaa ja käyttäydytään tietyllä tavalla. Mutta sitten kun mennään päiväkotiin tai kouluun, siellä puhutaan taas toista kieltä, syödään toisenlaista ruokaa ja käyttäydytään mahdollisesti eri tavalla. Miten lapsi sitten sovittaa nämä kaksi maailmaa yhteen? Tässä avustaminen onkin varhaiskasvatus- ja opetustoimen yksi tärkeimpiä tehtäviä.

Lapsen kaksi maailmaa Read More »

Päihteet ja nuoret

Nuoret ja päihteidenkäyttö, mikä ihana aihe! Tuntuu siltä, että kyseinen aihe herättää usein paljon keskustelua, mielipiteitä, joskus jopa todella radikaalia syyllistelyä ihmisten keskuudessa. Ja eihän se ole ihme, sillä onhan nuoret meidän tulevaisuutemme ja päihteet laittomia, sekä väärinkäytettynä todella vaarallisia nuorille. Miksi sitten niin monet nuoret kokeilevat tai alkavat jopa käyttämään päihteitä jo nuorella iällä? Ja onko

Päihteet ja nuoret Read More »

Pakolaiset – Mielenterveyden rooli kotoutumisen onnistumisessa

Pakolaisuus ja siihen suhtautuminen on jo pitkään, erityisesti vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen, jakanut mielipiteitä arjessa ja politiikassa. Lähiaikoina pahentunut Afganistanin tilanne ja sen mukana tuleva pakolaisaalto on herättänyt taas kiihtyvää keskustelua pakolaisuuteen liittyvistä aiheista. Tämä keskustelu vaikuttaa ihmisten tietoisiin tai vähintäänkin alitajuisiin ajatuksiin pakolaistaustaisista ihmisistä sekä yksilöinä, että ihmisryhmänä. On paljon mielipiteitä ja myöskin huolia siitä, pystyvätkö pakolaiset sopeutumaan ja kotoutumaan kunnolla suomalaiseen yhteiskuntaan, ja jos ei, niin mitä

Pakolaiset – Mielenterveyden rooli kotoutumisen onnistumisessa Read More »

Oma vika? – Huono-osaisen avun saannin vaikeus mielenterveyden haasteisiin

Joka päivä voi nähdä vaikkapa Helsingin päärautatieasemalla, kun kaksi maailmaa kohtaavat. Olemuksensa ”menestyneeksi” brändänneet uraohjukset vastailevat työpuheluihin samalla puikkeloiden asunnottomien ja narkomaanien välistä taksitolpalle. Katsekontaktia vältellään parhaansa mukaan, nenäänsä kurttuun nyrpistelevä ”menestyjä” saattaa oikeuttaa tämän asetelman itselleen ajatuksilla, jotka syventävät kuilua näiden kahden ihmisryhmän välillä – Mitäs eivät opiskelleet yhtä ahkerasti, tai ”ihan oma syy”.

Oma vika? – Huono-osaisen avun saannin vaikeus mielenterveyden haasteisiin Read More »