Teksti: Sara Zenuni
Talouspakopeli on WorryEscape –hankkeessa kehitetty oppimispeli, joka yhdistää taloustaitojen harjoittelun ja pakopelin jännityksen. Peli on suunnattu yli 15-vuotiaille nuorille sekä nuorten kanssa työskenteleville, ja sitä voi pelata esimerkiksi koulussa, nuorisotyössä tai ohjauksessa. WorryEscape-hankkeen lähtökohtana on havainto siitä, että nuorten talousosaaminen ei aina ole samalla tasolla kuin vanhemmilla sukupolvilla. Monilla nuorilla ei vielä ole paljon kokemusta taloudellisista päätöksistä, vaikka he joutuvat tekemään niitä yhä useammin omassa arjessaan esimerkiksi liittyen rahankäyttöön, kuluttamiseen tai sopimuksiin.
Pelin toteutuksesta ovat vastanneet Laurea-ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto ja Kilpailu- ja kuluttajavirasto. WorryEscape –hankkeen rahoituksesta on vastannut Oikeusministeriö. Peliä saa käyttää ja jakaa vapaasti ei-kaupallisin tarkoituksiin, kunhan alkuperäiset tekijät mainitaan.
Nuoret pääsivät kokeilemaan Talouspakopeliä erässä kirjastossa yhdessä kavereidensa kanssa. Peli innosti osallistujia pohtimaan talousasioita ja toi esiin arjen valintoihin liittyviä näkökulmia.
Talouspakopeliä pelattiin kirjastossa kolmessa erillisessä ryhmässä. jokainen ryhmä koostui kolmesta osallistujasta. Pelin toteutus kirjastossa sujui suunnitelmien mukaan. Nuoret pelasivat peliä ryhmissä ja jokainen ryhmä eteni omassa tahdissaan. Pelaajat pääsivät ratkomaan tehtäviä yhteistyössä, ja pelin aikana syntyi vilkasta keskustelua talousvalinnoista ja arjen rahankäytöstä.
Pelin ohjaaminen vaati hyvää perehtymistä pelin rakenteeseen ja tehtävien logiikkaan. Oli tärkeää hallita tilannetta kokonaisuutena, seurata ryhmien etenemistä, tunnistaa mahdolliset haasteet ja reagoida niihin tukevasti. Ohjaajan rooli ei ollut ratkaista tehtäviä nuorten puolesta, vaan pikemminkin kannustaa, havainnoida ja tarvittaessa tarjota pieniä vihjeitä, jotka auttoivat ryhmiä pysymään motivoituneina ja etenemään eteenpäin.
Nuorten talousosaaminen tuli esiin pelin aikana monin tavoin. Peli herätti keskustelua esimerkiksi budjetoinnista, kuluttajavalinnoista ja arjen rahankäytöstä. Nuoret pohtivat omia tottumuksiaan ja jakoivat kokemuksiaan, mikä lisäsi ymmärrystä ja vertaisoppimista.
Ohjaajan oma talousosaaminen oli tärkeässä roolissa pelin ohjaamisessa. Pelin taustalla olevat talousaiheet vaativat ymmärrystä, jotta ohjaajana pystyin tukemaan keskustelua ja vastaamaan osallistujien kysymyksiin. Peli tarjosi ohjaajallekin mahdollisuuden reflektoida omaa talousosaamistaan ja oppia uutta nuorten näkökulmasta. Pelillisyys pedagogisena välineenä osoittautui toimivaksi. Pakopelimuoto toi oppimiseen jännitystä, tavoitteellisuutta ja yhteistyötä.
Vuorovaikutus pelitilanteessa ja sen jälkeen oli vilkasta. Pelin aikana ryhmät keskustelivat, jakoivat näkemyksiä ja ratkaisivat tehtävän yhdessä. Pelin päätyttyä käytiin yhteinen purkukeskustelu, jossa osallistujat reflektoivat oppimaansa. Jälkipuhe vahvisti oppimiskokemusta ja loi tilaa syvemmälle ymmärrykselle.
Ohjaajana koin pelitilanteen vuorovaikutteiseksi ja palkitsevaksi. Vaikka pelin ratkaiseminen oli nuorten vastuulla, sain olla mukana tukemassa prosessia, havainnoimassa ryhmien etenemistä ja antaa tilaa nuorten omalle ajattelulle. Loppukeskustelussa nuoret pääsivät reflektoimaan kokemustaan. Osallistujat kertoivat, mikä pelissä oli haastava, mikä yllätti ja mitä uutta he oppivat. Esille nousi erityisesti se, kuinka peli sai pohtimaan omia kulutustottumuksia ja taloudellisia valintoja.
Suurin osa Showcasen blogeista on toteutettu osana Laurean opintojaksoja. Koko koulutustarjontaamme voi tutustua nettisivuillamme. Tarjoamme kymmenien tutkintoon johtavien koulutuksien lisäksi myös paljon täydennys- ja erikoistumiskoulutuksia sekä yksittäisiä opintojaksoja avoimen AMK:n kautta!
