Oletko koskaan tullut ajatelleeksi, kuinka paljon eleet ja ilmeet vaikuttavat vuorovaikutukseesi? On tutkittu, että vain noin 35-40 prosenttia vuorovaikutuksesta on sanallista vuorovaikutusta eli niitä sanoja ja lauseita, joita kerrot ja joita puhut. Sanalliseen vuorovaikutukseen vaikuttaa valittujen sanojen lisäksi äänensävyt ja äänenpainot, joilla on suuri merkitys viestin perillemenossa. Suurin osa vuorovaikutuksesta on sanatonta vuorovaikutusta. Se tarkoittaa ilmeistä, eleistä ja kehonkielestä syntyvää viestiä. Sanaton vuorovaikutus on usein tiedostamatonta, mutta sitä ei missään nimessä kannata sellaiseksi jättää. Kun kiinnität huomiota omiin vuorovaikutustapoihisi, voit myös saada haluamasi viestin välitettyä paremmin ja siten, kuten sen haluat saada perille.
Lue lisää VUOROVAIKUTUKSEN KAHDET (TAI USEAMMAT) KASVOTMinä olen ihana vauva, kuuletko minua?
Esittelemme teille Kiikku-vauvaperhetyön mallin, johon itse tutustuimme sekä kirjallisen materiaalin kautta, että haastattelemalla Kiikku-vauvaperhetyöntekijää Uudesta lastensairaalasta. Alun perin Kiikku-vauvaperhetyö kehitettiin varhaiskuntoutuksen malliksi vammaisten tai vammautumisen riskissä olevien vauvojen perheille, kuten keskosille. Vähitellen käyttö on laajentunut koskemaan vauvaperheitä, joissa on erilaisia biologisia, psykologisia tai sosiaalisia syitä, joiden vuoksi vuorovaikutus vauvan kanssa on vaarassa. Tarkoitus on vahvistaa vanhemmuutta vauvan hoidossa, oppia ymmärtämään vauvan viestejä ja vahvistaa kiintymyssuhdetta vanhemman ja vauvan välillä.
Lue lisää Minä olen ihana vauva, kuuletko minua?Vahvuuskortit perhetyössä
Maryan Ahmad, Petteri Saari & Minttu Vaarne
Akuuttityön sosiaaliohjaajan haastattelu
Ryhmämme haastatteli kiireellisen tehostetun perhetyön sosiaaliohjaajaa, joka käyttää työssään myös vahvuuskortteja. Akuuttityössä asiakkuudet ovat lyhyitä, kestoltaan noin 3viikkoa, mutta työskentely tuona aikana on tiivistä työparityöskentelyä. Työskentely alkaa yleensä perheen kriisitilanteessa, ja työntekijä kuvasikin työskentelyn olevan “muutossuuntaista”, eli yhdessä asiakasperheen kanssa mietitään, mitä muutoksia arkeen tarvitaan, jotta tilanne kohenee. Palvelu onkin usein vaihtoehto sijoitukselle. Jo olemassa olevan hyvän tunnistaminen ja vahvistaminen on tärkeää, ja tässä on eriarvoista kuulla lasta ja nuorta. Erityisesti tähän hyvän tunnistamiseen voidaan käyttää vahvuuskortteja.
Lue lisää Vahvuuskortit perhetyössäMotivoiva haastattelu
Ajatus tarkastella ja tutkia motivoiva haastattelu menetelmää syntyi, kun haastattelimme perhetyöntekijää. Hänen pääasialliset työtehtävänsä liittyvät perheen ja sen jäsenten tukemiseen ja ohjaamiseen arjessa. Iso osa hänen työstään on vanhemmuuden tukemista, eli apua siihen, että vanhemmat pärjäisivät lastensa kanssa kotona.
Lue lisää Motivoiva haastatteluNeuvokas perhe -menetelmä
Neuvokas perhe tehostetun perhetyön menetelmänä
Tekijät: Janita Puranen & Christa Klein
Lue lisää Neuvokas perhe -menetelmäKortit perhetyön työvälineenä
Perhetyön tavoitteena on tukea perheiden hyvinvointia sekä vahvistaa voimavaroja ja vuorovaikutusta. Työskentelyssä on tärkeää kohdata perheet avoimesti, arvostavasti ja dialogisesti. Keskustelun tukena voidaan käyttää erilaisia kortteja, jotka ovat monipuolinen ja toimiva työväline perhetyön kentällä. Blogin kirjoittajat ovat perehtyneet erityisesti vahvuus- ja tunnekortteihin. Tietoa hankittiin kirjallisista lähteistä sekä haastattelemalla perheohjaajaa tehostetusta perhetyöstä. Toinen blogin kirjoittajista on käyttänyt kortteja myös työntekijänä.
Lue lisää Kortit perhetyön työvälineenäLapset Puheeksi -menetelmä
Menetelmää on aluksi käytetty mielenterveysasiakkaille, joiden kanssa työskentelevät ovat pohtineet, kuinka ottaa huomioon asiakkaan mahdollinen perhe, lapset eritoten. Kuitenkin tämän myötä on huomattu, että menetelmää voi soveltaa ja käyttää monessakin eri palvelussa, joita tarjotaan, kuten mm. neuvola, päiväkoti, koulu, mielenterveyspalvelut ja rikosseuraamuslaitos.
Lue lisää Lapset Puheeksi -menetelmäLapset puheeksi menetelmä
Haastattelimme 22.3.21 sosiaaliohjaajaa, joka työskentelee tehostetussa perhetyössä. Haastattelun avulla halusimme saada tietoa perhetyön eri menetelmistä sekä niiden käytöstä. Haastattelumme oli kaiken kaikkiaan hyvin mielenkiintoinen ja opettavainen ja saimme paljon tietoa eri menetelmistä ja työkaluista. Haastattelun pohjalta meillä molemmilla heräsi kiinnostus lapset puheeksi menetelmään. Sillä haastateltava kertoi meille, että menetelmä on yleisesti käytetty, mutta siltikin menetelmän osaamista ei ole kaikilla.
Lue lisää Lapset puheeksi menetelmäPerhekuntouksen avulla apua perheen arkeen
Perhekuntoutuksen tavoitteena on tukea perheitä, joilla on erilaisia haasteita arjessa. Kuntoutuksessa pyritään samaan aikaan onnistumisia, jotka vaikuttavat perheen dynamiikkaan. Kaikki on lähtöisin perheestä, ja kuntoutuksella pyritään antamaan työvälineitä arkeen. Haasteena voi olla jonkinlainen diagnoosi, kuten ADHD/ADD, autismin kirjo, touretten oireyhtymä tai asperger-oireyhtymä. Kuntoutus voi olla myös ennalta ehkäisevää, esimerkiksi juuri diagnoosin saamisen jälkeen. Tällöin asia on uusi, eikä perhe tiedä miten arki muuttuu. Diagnoosi voi olla myös vanhemmalla. Kuntoutuksessa on mukana muita samassa tilanteessa olevia perheitä, jolloin vertaistuella on rooli kuntoutuksen aikana.
Toiminnalliset menetelmät perhetyössä
Perhetyötä tehdessä on tärkeää muistaa, että perheet ovat aina ainutlaatuisia ja perheiden tilanteet voivat olla hyvin erilaisia. Asiakkaana voi olla melko hyvinvoiva perhe, jolla on vain yksittäisiä haasteita esimerkiksi murrosikäisen nuoren käytöshäiriöiden vuoksi tai asiakkaana voi olla perhe, jossa tilanteet ovat jo voimakkaasti kriisiytyneet. Siksi on vaikeaa ja lähes mahdotonta määritellä kaikille perheille ja kaikkiin tilanteisiin sopiva perhetyön menetelmä. Tärkeää on muistaa, että perhetyön on tarkoitus tukea ja ohjata perhettä kunnioittaen, ja muistaen, että perhe on itse oman tilanteensa paras asiantuntija. Perheen toiveita ja tavoitteita tulisi kuunnella perhetyön menetelmää valittaessa.
Lue lisää Toiminnalliset menetelmät perhetyössä