Riittävä perustieto tuo turvallisuutta
Halusin kehittää varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun välistä yhteistyötä kuntamme alueella varhaiskasvatuksesta tulleesta tarpeesta käsin. Varhaiskasvatuksellisesti kuntamme on pieni ja juuri pienen koon ansiosta meillä olisi mahdollisuus luoda hyvä ja kaikkia osapuolia hyödyttävä yhteistyö.
Haastateltuani useita kuntamme varhaiskasvatuksen työntekijöitä, kävi ilmi että he kaikki kokivat varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön erittäin tarpeelliseksi ja lapsen kannalta hyvin oleelliseksi. Useat näkivät yhteistyön olevan jo nyt hyvällä tasolla, mutta moni myös ilmaisi kaipaavansa lisää mm. yhteisiä palavereita. Yhteiset palaverit ovat tärkeitä moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta.
Varhaiskasvatus osana lastensuojelun avohuollon tukitoimia
Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen välinen yhteistyön alkaa yleensä aloituspalaverissa, jossa on mukana vanhempien lisäksi sekä varhaiskasvatuksen että lastensuojelun työntekijät (kuva 2). Varhaiskasvatuksella voi olla valtava merkitys perheen tukemisessa. Varhaiskasvatus voi auttaa perhettä jaksamaan arjessa tai auttaa lasta jaksamaan ja saamaan päivään struktuuria. Varhaiskasvatus voi myös muodostua tuen muodoksi lapsen jo ollessa varhaiskasvatuksessa.
Moniammatillisissa tapaamisissa tulee kuitenkin aina muistaa luoda vanhemmille turvallinen olo. Tätä voidaan edesauttaa pitämällä tapaamisen osallistujat rajattuna. Varhaiskasvatuksesta tutun työntekijän läsnäolo voi helpottaa tilannetta, koska hän on jo luonut suhdetta perheeseen. On myös ehdottoman tärkeää antaa vanhempien kertoa mielipiteensä ja olla lapsensa parhaita asiantuntijoita.Kun yhteistyö lastensuojelun kanssa saadaan osaksi normaalia moniammatillista yhteistyön verkostoa, voisi se vähentää lastensuojelun yllä olevaa stigmaa.
Miksi tieto on tärkeää?
Lapsen kokonaisvaltaisen turvallisuuden takaaminen onnistuu parhaiten eri moniammatillisten tahojen hyvällä ja rakentavalla yhteistyöllä. Jokainen tekee oman osansa ja pidättäytyy niissä asioissa, jotka kuuluvat omaan alueeseen. Jotta yhteistyö on tarpeeksi laadukasta, aitoa ja dialogista, on tiettyjen asioiden osalta tiedonsiirto ja yhteiset sopimukset välttämättömiä. Näin ollen varhaiskasvatuksen on oleellista tietää ns. rajapinnat, joilla liikutaan ja ne sopimukset, joita on tehty niiden koskiessa lasta.
Kun tiedämme lapsen oman sosiaalityöntekijän tai yhteyshenkilön ja häneen on lupa olla yhteydessä, helpottaa se tiedonkulkua varhaiskasvatuksesta lastensuojelulle tai vain varhaiskasvatuksen tarvitessa tukea tai konsultaatioapua. Tämä ei estä eikä poista lastensuojeluilmoituksen tekemisen velvoitetta tai palvelutarpeen arviointia mikäli se koetaan tarpeelliseksi. Lastensuojelu tarvitsee toimiakseen lastensuojeluilmoituksia, ne ovat työskentelyn perustaa ja materiaalia toimintaan.
Yhä edelleen pyritään toimimaan yhteistyössä perheen kanssa ja tietenkin saamaan tarvittava info ensisijaisesti heiltä. Kuitenkin lastensuojelun työntekijän kanssa pidettävässä palaverissa voidaan luoda ja sopia käytänteitä yhdessä, jotta yhteistyö olisi helppoa ja luontevaa kaikille osapuolille. Näin ollen kun vanhemmat pääsevät osallisiksi tähän keskusteluun, saavat he olla osana sopimusta ja antaa oman ensisijaisen tärkeän näkemyksen. Kun kaikki ovat keskustelussa mukana asiat ovat yhdessä sovittuja eikä osapuolet jää vajaalle tiedolle sopimuksesta. Yhdessä keskustellen on myös aina mahdollista syntyä sellaisia toimivia ratkaisuja, joita ei välttämättä ole aiemmin edes huomannut tai tullut ajatelleeksi.
Miten kehitys alkoi
Urani alussa oli käytössä lomake, joka oli rakenteeltaan sen kaltainen, että se sopii niihin tilanteisiin, joissa päivähoito on osa lastensuojelun tukitoimia ja lapsi sijoitetaan varhaiskasvatukseen hänen jo ollessaan lastensuojelun piirissä. Koska yhteisien sopimusten luomiseen on jo olemassa lomake, näen sen jatkamisen ja käytön laajentamisen hyvin mahdolisena sopimaan myös muita tarpeita yhteistyön osalta. Kyseinen lomake oli toimiva ja antoi hyvät mahdollisuudet luoda yhteistyölle rajapintoja.
Sitten syntyi idea alkaa muodostaa muistiinpanovälinettä tai yhteistä sopimuspohjaa tai dokumenttia. Tämä jäisi varhaiskasvatukselle dokumentiksi yhteisesti perheen ja lastensuojelun kanssa sovituista asioista.
Tämä minun kehitettävä yhteistyön kohta osuu prosessikaaviossa selkeään kohtaan -aloituspalaveri. Lomake täytetään yhteisessä aloituspalaverissa, jonka sosiaalityöntekijä kutsuu koolle. Palaverissa täytetään lomake, sovitaan aloituksesta ja käytännöistä, yhteydenpidosta ja seurannasta. Tämä kaikki on tärkeää vaikka lastensuojelu tai sosiaaltoimi tulisi mukaan vasta lapsen jo ollessa varhaiskasvatuksessa.
Milloin lomaketta käytettäisiin?
Lomake olisi käytössä niissä tilanteissa, joissa lastensuojelu on katsonut tarpeelliseksi ottaa varhaiskasvatuksen mukaan osaksi lapsen ja perheen tukitoimia. Perheiden tilanteet ja tuen tarpeet ovat hyvin moninaisia ja näin ollen varhaiskasvatus jo sinällään voi olla osa tukitoimia. Tukitoimia voidaan järjestää myös niin, että ne sisältyvät lapsen hoitopaivään tai vaikuttavat arkeen varhaiskasvatuksessa.
Tällöin aloituspalaverin koollekutsujana toimii lastensuojelun edustaja (prosessikaavio, kuva 2). Palaveri pidetään useimmiten varhaiskasvatuspaikassa, usein päiväkodilla. Palaveriin osallistuu huoltajat, varhaiskasvatuksen edustaja ja koollekutsuja.
Kasaisin itse lomakkeen seuraavanlaiseen muotoon
Lomakkeesta täytettäisiin kunkin lapsen tarpeen osalta oleelliset tiedot. Tärkeinpänä kuitenkin näen kohdan tavoitteet varhaiskasvatukselle. Kun varhaiskasvatus otetaan näin kirjallisestikin vahvasti mukaan osaksi lastensuojelua ja perheen tukea on lapsen ja perheen kokonaisvaltainen tuki onnistuneempaa. Näin ollen se voi myös kehittyä luontevammaksi ja perheelle helpommaksi. Varhaiskasvatuksen työntekijä voi olla vanhempien ja sosiaalityöntekijän välinen linkki tarpeen niin vaatiessa.
Mitä “Tavoitteet varhaiskasvatukselle” voisi olla:
- Toiveet kirjaamisiin, kuten käyttäytymisen huomiot tai hakijat
- Toiveita toiminnalle, kuten vanhempien tukeminen erotilanteissa, lapsen tukeminen, miten kerrotaan päivän kuulumisia
- Sopimuksia siitä miten toimitaan haastavissa tilanteissa
- Kuka ottaa yhteyttä ja kehen, jos varhaiskasvatuksella on tarvetta olla yhteydessä
- Kuinka usein esimerkiksi kerrotaan lapsen kuulumisia lastensuojelulle
- Onko käytöksestä tarvetta tehdä kirjaamisia tai huomioita
- Uni, ravinto, hygienia; sovittiinko jotain erityistä? (Vaatteiden pesusta, lapsen kylvettämisestä, syömisestä?)
- Kuvataanko lapsen arkea, hyvää tai huonoa, varhaiskaskatuksessa lastensuojelulle?
Esimerkki tällaisesta sovitusta asiasta voisi olla: Perheen äiti on erittäin väsynyt ja psyykkinen jaksaminen on kovilla. Kotona hän ei aina pysty huolehtimaan lapsille puhtaita vaatteita. Tukeaksemme äidin jaksamista voidaan sopia lapsen likapyykin pesusta päiväkodilla osana muuta pyykkiä. Näin kun ei aina lähde kotiin pyykkipussia voidaan helpottaa arkea kotona. Samoin voidaan sopia, että ei kysellä retkieväitä tai niiden unohtuessa ne tulevat päiväkodilta.
tai:
Psyykkisesti kovilla olevalle vanhemmalle sovitaan yhteisesti, että ei kerrota huonoja kuulumisia vaan keskitytään positiivisiin uutisiin ja tuetaan näin jaksamista ja positiivista näkymää.
tai:
Voidaan yhdessä sopia, että lapsen hakee päiväkodista aina keskiviikkoisin tukihenkilö, jonka matkaan annetaan lapsen uimavarusteet ja he menevät yhdessä uimaan. Näin tiedetään kuka on yksi hakijoista.
Ketkä lomaketta käyttävät
- Lomakkeen täytöstä vastaa lastensuojelun sosiaalityöntekijä, joka myös toimii palaverin koollekutsujana.
- Lomakkeen allekirjoittavat huoltajien lisäksi muut palaveriin osallistujat
-Lomake on salassapidettävä - Lomaketta käyttävät ne lasta hoitavat tahot, joiden työn kannalta tieto on oleellista ja joilla on muutoinkin pääsy lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.
Kirjoittanut Anna Knuutinen
Lähdeluettelo:
Haastattelut; kuntamme kveot, pedagoginen johtaja, sosiaalityöntekijä,
Kuva 2, kunnan varhaiskasvatuksen koulutusmateriaali, 2019
Kuvat 1,3, 5 kuvituskuvat, oma arkisto, kuva 4 oma lomakesuunnitelma
