Opiskelijablogit

THL:n tutkimuksessa on selvinnyt, että ulkomaalaistaustaisilla perheillä menee monella mittarilla keskimääräistä heikommin.

Merkittäviä eroja on havaittu vanhempien tulotasossa ja toimeentulotuen käytössä vanhempien syntymämaan mukaan. Erityisesti pitkäkestoiset toimeentulovaikeudet olivat yleisimpiä perheissä, joissa vanhemmista toinen tai molemmat ovat ulkomailta. Vanhempien toimeentulovaikeudet olivat lisäksi yhteydessä lasten koulumenestykseen. Ulkomailla syntyneiden vanhempien lapsilla peruskoulun päättötodistuksen arvosanat olivat keskimääräistä heikompia.

Selittääkö tämä kadulla riehuvat ulkomaalaistaustaiset nuorisoporukat? Itse uskon, että ainakin jossain määrin selittää, koska nämä asiat aiheuttavat syrjäytymistä ja epäonnistumisen tunnetta, joka sitten ajaa nuoret näihin porukoihin, joita johtavat mielisairaat tai häiriintyneet yksilöt. Vanhempina nämä samat nuoret siirtyvät itse johtamaan uusia nuorempia tulokkaita.

Perheissä, joissa toinen vanhemmista oli ulkomailta, lapsilla diagnosoitiin keskimääräistä enemmän mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöitä. Kun molemmat vanhemmista olivat ulkomailta, niitä diagnosoitiin keskimääräistä vähemmän. Erot voivat johtua eroista sairastavuudessa, hoitoon hakeutumisessa tai hoitoon ohjauksessa.

Tämän valossa voisi päätellä, että jos nuori elää kotonaan kahden eri kulttuurin vaikutuksessa, se saattaa aiheuttaa sisäisiä ristiriitoja, joilla on vaikutus mielenterveyteen. Kulttuureissa saattaa olla niinkin suuria eroja, että ne ovat joissain asioissa täysin ristiriidassa keskenään, ja tämä saattaa järkyttää lapsen mieltä. Eri kulttuuri ideologiassa eläminen saattaa myös johtaa siihen, että syntyy joukkoon kuulumattomuuden tunne, ja siitä seuraava yksinäisyys vaikuttaa mielenterveyteen. Tämän seurauksena nuori saattaa myös helposti hakeutua samanlailla kokevien ja tuntevien nuorten joukkoon, jolloin syntyy katkeroituneista nuorista koostuvia yhteiskuntavastaisia ryhmiä, joiden järjettömästä toiminnasta järkkyy koko yhteiskuntarauha. Voisiko olla järkevintä, että tänne tulevat ihmiset pyritään heti sovittamaan uudessa kotimaassaan vallitsevaan kulttuuriin, eikä kannusteta heitä jatkamaan oman lähtömaansa kulttuuria, josta ovat monissa tapauksissa paenneet pois. Kulttuuri ei varmaankaan ole ollut erityisen hyvä, jos maa on ajautunut siihen pisteeseen, että sieltä pitää päästä pois.

Suomalaistaustaisten vanhempien perheisiin nähden kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten osuus oli noin kaksi kertaa suurempi perheissä, joissa oli ulkomailla syntynyt vanhempi.

Lapsi voidaan sijoittaa monesta eri syystä, syy on harvoin yksin lapsen. Näihin voivat vaikuttaa ylisukupolviset seikat ja monet muut tekijät. Näille perheille olisi syytä saada enemmän apua, jo ennen kuin tilanne ajautuu huostaanottoon. Toisaalta jos mietitään näitä surullisen kuuluisia kaduilla riehuvia nuorisoporukoita, niin jokainen niihin porukoihin kuuluvasta on viranomasten mukaan ollut lastensuojelun tai nuorisoseurannan avun piirissä, mutta se ei ole auttanut. Nämä porukat jatkuvat niin kauan, kuin uusia nuoria ajautuu mukaan porukkaan.

Suurin osa tutkitun 97 syntyneiden ikäluokan lapsista voi kuitenkin hyvin, riippumatta vanhempien lähtömaasta. Ulkomailla syntyneiden vanhempien perheissä lasten hyvinvointi kuitenkin erosi perheistä, joissa molemmat vanhemmat ovat syntyneet suomessa.

Tämä tutkimus käsitti ainoastaan 97 syntyneiden ikäluokan, mutta tulokset olisivat varmaankin samansuuntaiset muissakin ikäluokissa. On hienoa että tutkimuksia tehdään, jotta pysyttäisiin kärryillä mitä lasten mielissä ja voinnissa tapahtuu. Näiden avulla pystymme ehkä tulevaisuudessa paremmin päättelemään, mitkä tekijät niihin vaikuttavat ja minkälaista apua tulisi tarjota.

Lähteet:

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/21b30ad1-0b21-44e3-95f2-2b43870be8c8

https://yle.fi/uutiset/3-11663854