Perustiedoilla yhteistyöhön

Riittävä perustieto tuo turvallisuutta

Kuva 1, kuvituskuva

Halusin kehittää varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun välistä yhteistyötä kuntamme alueella varhaiskasvatuksesta tulleesta tarpeesta käsin. Varhaiskasvatuksellisesti kuntamme on pieni ja juuri pienen koon ansiosta meillä olisi mahdollisuus luoda hyvä ja kaikkia osapuolia hyödyttävä yhteistyö.

Haastateltuani useita kuntamme varhaiskasvatuksen työntekijöitä, kävi ilmi että he kaikki kokivat varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön erittäin tarpeelliseksi ja lapsen kannalta hyvin oleelliseksi. Useat näkivät yhteistyön olevan jo nyt hyvällä tasolla, mutta moni myös ilmaisi kaipaavansa lisää mm. yhteisiä palavereita. Yhteiset palaverit ovat tärkeitä moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta.

Varhaiskasvatus osana lastensuojelun avohuollon tukitoimia

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen välinen yhteistyön alkaa yleensä aloituspalaverissa, jossa on mukana vanhempien lisäksi sekä varhaiskasvatuksen että lastensuojelun työntekijät (kuva 2). Varhaiskasvatuksella voi olla valtava merkitys perheen tukemisessa. Varhaiskasvatus voi auttaa perhettä jaksamaan arjessa tai auttaa lasta jaksamaan ja saamaan päivään struktuuria. Varhaiskasvatus voi myös muodostua tuen muodoksi lapsen jo ollessa varhaiskasvatuksessa.

Kuva 2. Prosessikaavio; varhaiskasvatus lastensuojelun avohuollon tukitoimena, aloitus (Janakkalan kunta 2019)


Moniammatillisissa tapaamisissa tulee kuitenkin aina muistaa luoda vanhemmille turvallinen olo. Tätä voidaan edesauttaa pitämällä tapaamisen osallistujat rajattuna. Varhaiskasvatuksesta tutun työntekijän läsnäolo voi helpottaa tilannetta, koska hän on jo luonut suhdetta perheeseen. On myös ehdottoman tärkeää antaa vanhempien kertoa mielipiteensä ja olla lapsensa parhaita asiantuntijoita.Kun yhteistyö lastensuojelun kanssa saadaan osaksi normaalia moniammatillista yhteistyön verkostoa, voisi se vähentää lastensuojelun yllä olevaa stigmaa.

Kuva 3, Kuvituskuva

Miksi tieto on tärkeää?

Lapsen kokonaisvaltaisen turvallisuuden takaaminen onnistuu parhaiten eri moniammatillisten tahojen hyvällä ja rakentavalla yhteistyöllä. Jokainen tekee oman osansa ja pidättäytyy niissä asioissa, jotka kuuluvat omaan alueeseen. Jotta yhteistyö on tarpeeksi laadukasta, aitoa ja dialogista, on tiettyjen asioiden osalta tiedonsiirto ja yhteiset sopimukset välttämättömiä. Näin ollen varhaiskasvatuksen on oleellista tietää ns. rajapinnat, joilla liikutaan ja ne sopimukset, joita on tehty niiden koskiessa lasta.

Kun tiedämme lapsen oman sosiaalityöntekijän tai yhteyshenkilön ja häneen on lupa olla yhteydessä, helpottaa se tiedonkulkua varhaiskasvatuksesta lastensuojelulle tai vain varhaiskasvatuksen tarvitessa tukea tai konsultaatioapua. Tämä ei estä eikä poista lastensuojeluilmoituksen tekemisen velvoitetta tai palvelutarpeen arviointia mikäli se koetaan tarpeelliseksi. Lastensuojelu tarvitsee toimiakseen lastensuojeluilmoituksia, ne ovat työskentelyn perustaa ja materiaalia toimintaan.

Yhä edelleen pyritään toimimaan yhteistyössä perheen kanssa ja tietenkin saamaan tarvittava info ensisijaisesti heiltä. Kuitenkin lastensuojelun työntekijän kanssa pidettävässä palaverissa voidaan luoda ja sopia käytänteitä yhdessä, jotta yhteistyö olisi helppoa ja luontevaa kaikille osapuolille. Näin ollen kun vanhemmat pääsevät osallisiksi tähän keskusteluun, saavat he olla osana sopimusta ja antaa oman ensisijaisen tärkeän näkemyksen. Kun kaikki ovat keskustelussa mukana asiat ovat yhdessä sovittuja eikä osapuolet jää vajaalle tiedolle sopimuksesta. Yhdessä keskustellen on myös aina mahdollista syntyä sellaisia toimivia ratkaisuja, joita ei välttämättä ole aiemmin edes huomannut tai tullut ajatelleeksi.

Miten kehitys alkoi

Urani alussa oli käytössä lomake, joka oli rakenteeltaan sen kaltainen, että se sopii niihin tilanteisiin, joissa päivähoito on osa lastensuojelun tukitoimia ja lapsi sijoitetaan varhaiskasvatukseen hänen jo ollessaan lastensuojelun piirissä. Koska yhteisien sopimusten luomiseen on jo olemassa lomake, näen sen jatkamisen ja käytön laajentamisen hyvin mahdolisena sopimaan myös muita tarpeita yhteistyön osalta. Kyseinen lomake oli toimiva ja antoi hyvät mahdollisuudet luoda yhteistyölle rajapintoja.

Sitten syntyi idea alkaa muodostaa muistiinpanovälinettä tai yhteistä sopimuspohjaa tai dokumenttia. Tämä jäisi varhaiskasvatukselle dokumentiksi yhteisesti perheen ja lastensuojelun kanssa sovituista asioista.
Tämä minun kehitettävä yhteistyön kohta osuu prosessikaaviossa selkeään kohtaan -aloituspalaveri. Lomake täytetään yhteisessä aloituspalaverissa, jonka sosiaalityöntekijä kutsuu koolle. Palaverissa täytetään lomake, sovitaan aloituksesta ja käytännöistä, yhteydenpidosta ja seurannasta. Tämä kaikki on tärkeää vaikka lastensuojelu tai sosiaaltoimi tulisi mukaan vasta lapsen jo ollessa varhaiskasvatuksessa.

Milloin lomaketta käytettäisiin?

Lomake olisi käytössä niissä tilanteissa, joissa lastensuojelu on katsonut tarpeelliseksi ottaa varhaiskasvatuksen mukaan osaksi lapsen ja perheen tukitoimia. Perheiden tilanteet ja tuen tarpeet ovat hyvin moninaisia ja näin ollen varhaiskasvatus jo sinällään voi olla osa tukitoimia. Tukitoimia voidaan järjestää myös niin, että ne sisältyvät lapsen hoitopaivään tai vaikuttavat arkeen varhaiskasvatuksessa.
Tällöin aloituspalaverin koollekutsujana toimii lastensuojelun edustaja (prosessikaavio, kuva 2). Palaveri pidetään useimmiten varhaiskasvatuspaikassa, usein päiväkodilla. Palaveriin osallistuu huoltajat, varhaiskasvatuksen edustaja ja koollekutsuja.


Kasaisin itse lomakkeen seuraavanlaiseen muotoon

Kuva 4, Alkukartoituslomake

Lomakkeesta täytettäisiin kunkin lapsen tarpeen osalta oleelliset tiedot. Tärkeinpänä kuitenkin näen kohdan tavoitteet varhaiskasvatukselle. Kun varhaiskasvatus otetaan näin kirjallisestikin vahvasti mukaan osaksi lastensuojelua ja perheen tukea on lapsen ja perheen kokonaisvaltainen tuki onnistuneempaa. Näin ollen se voi myös kehittyä luontevammaksi ja perheelle helpommaksi. Varhaiskasvatuksen työntekijä voi olla vanhempien ja sosiaalityöntekijän välinen linkki tarpeen niin vaatiessa.

Mitä “Tavoitteet varhaiskasvatukselle” voisi olla:

  • Toiveet kirjaamisiin, kuten käyttäytymisen huomiot tai hakijat
  • Toiveita toiminnalle, kuten vanhempien tukeminen erotilanteissa, lapsen tukeminen, miten kerrotaan päivän kuulumisia
  • Sopimuksia siitä miten toimitaan haastavissa tilanteissa
  • Kuka ottaa yhteyttä ja kehen, jos varhaiskasvatuksella on tarvetta olla yhteydessä
  • Kuinka usein esimerkiksi kerrotaan lapsen kuulumisia lastensuojelulle
  • Onko käytöksestä tarvetta tehdä kirjaamisia tai huomioita
  • Uni, ravinto, hygienia; sovittiinko jotain erityistä? (Vaatteiden pesusta, lapsen kylvettämisestä, syömisestä?)
  • Kuvataanko lapsen arkea, hyvää tai huonoa, varhaiskaskatuksessa lastensuojelulle?

Esimerkki tällaisesta sovitusta asiasta voisi olla: Perheen äiti on erittäin väsynyt ja psyykkinen jaksaminen on kovilla. Kotona hän ei aina pysty huolehtimaan lapsille puhtaita vaatteita. Tukeaksemme äidin jaksamista voidaan sopia lapsen likapyykin pesusta päiväkodilla osana muuta pyykkiä. Näin kun ei aina lähde kotiin pyykkipussia voidaan helpottaa arkea kotona. Samoin voidaan sopia, että ei kysellä retkieväitä tai niiden unohtuessa ne tulevat päiväkodilta.
tai:
Psyykkisesti kovilla olevalle vanhemmalle sovitaan yhteisesti, että ei kerrota huonoja kuulumisia vaan keskitytään positiivisiin uutisiin ja tuetaan näin jaksamista ja positiivista näkymää.
tai:
Voidaan yhdessä sopia, että lapsen hakee päiväkodista aina keskiviikkoisin tukihenkilö, jonka matkaan annetaan lapsen uimavarusteet ja he menevät yhdessä uimaan. Näin tiedetään kuka on yksi hakijoista.


Kuva 5, Kuvituskuva; lapsen oikeus leikkiin

Ketkä lomaketta käyttävät

  • Lomakkeen täytöstä vastaa lastensuojelun sosiaalityöntekijä, joka myös toimii palaverin koollekutsujana.
  • Lomakkeen allekirjoittavat huoltajien lisäksi muut palaveriin osallistujat
    -Lomake on salassapidettävä
  • Lomaketta käyttävät ne lasta hoitavat tahot, joiden työn kannalta tieto on oleellista ja joilla on muutoinkin pääsy lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan.

Kirjoittanut Anna Knuutinen


Lähdeluettelo:
Haastattelut; kuntamme kveot, pedagoginen johtaja, sosiaalityöntekijä,
Kuva 2, kunnan varhaiskasvatuksen koulutusmateriaali, 2019
Kuvat 1,3, 5 kuvituskuvat, oma arkisto, kuva 4 oma lomakesuunnitelma

Liikettä Willassa!

Syksyn 2021 Kauppakeskus Willan kävijätutkimuksen projektitiimi on aloittanut aineistonkeruun kauppakeskuksessa. Projektin toimeksiantajana toimii Willan markkinointipäällikkö Mirva Lemmetty ja toimeksiantoon kuuluu suorittaa asiakastyytyväisyyskysely Willan asiakkaista. Kyselyn tulokset toimivat markkinointipäällikön työn tukena. Henkilötietoja ei kyselyssä kerätä. 

 Tänä syksynä projektitiimi toi uutena tulokkaana projektiin mukaan paperisen kyselylomakkeen lisäksi myös e-lomakkeen. Kysymyksiä lomakkeissa on 21 kappaletta. Uutena kysymyksenä lomakkeeseen laadittiin myös kysymyksiä koskien asiakkaiden mielikuvaa kauppakeskus Willasta.  

Kuvassa hyvinvointivastaavamme Amanda.

Tavoitteenamme on kerätä yhteensä 400 vastausta paperilomakkeen sekä e-lomakkeen avulla. Jokainen paikan päällä kyselyyn vastaava asiakas saa lomakkeen täytettyään kangaskassin, joka on varustettu Willan logolla. Vastauslahjan ei ole tarkoitus vaikuttaa kyselyyn, silti se mielestämme toimii hyvänä keinona saada lisää vastauksia. 

Tiimimme tavoittaa määrättyinä päivinä (15 & 18.10.2021.) Willan infopisteen vierestä. Tiimin jäseniin voit törmätä myös kiertelemässä kauppakeskuksessa haastatellen asiakkaita. Parhaaksi alueeksi on osoittautunut Prisman alue. Info-pisteellä meillä on Laurean mainostauluja, joista asiakkaat pystyy lukemaan e-lomakkeen QR-koodin. Sähköistä lomaketta mainostetaan myös joissakin mainostauluissa. Koronan vuoksi olemme huomioineet pisteellä turvallisuuden. Löydät pisteeltämme muun muassa käsidesiä. Tiimin jäsenen tunnistat Laurean t-paidasta, kasvomaskista ja opiskelijahaalareista! 

Korona-ajasta lastensuojelun silmin

Vuodet 2020 ja 2021 ovat olleet poikkeuksellisia ja raskaita kaikille. Lukuisten eri alojen ammattilaiset joutuivat koville muun muassa lomautuksien ja töiden loppumisen vuoksi, kun taas toisilla aloilla työmäärä lisääntyi huimasti. Koulujen ollessa kiinni ja opetuksen siirtyessä kotiin verkossa tapahtuvaksi, on monien lasten, nuorten ja aikuistenkin ahdinko kasvanut. Ihmisten telkeytyessä koteihinsa etätöiden ja –koulun pariin, ovat monet perheet olleet koetuksella. Koronaviruksen aiheuttama pandemia on tuottanut uusia haasteita varmasti kaikissa väestöryhmissä viimeisen lähes kahden vuoden aikana, mutta selvitysten mukaan heikoimmassa asemassa olevat väestöryhmät ovat kärsineet tilanteesta eniten (THL 2020, 1). 

Lue lisää Korona-ajasta lastensuojelun silmin

Eläkeläinen ehtii – vaan mistä tekemistä arjen ratoksi?

—Mennäänkö illalla tänne? Maija kysyy osoittaen lehdessä olevaa ilmoitusta. Kaarnaa ei kiinnosta. Kaarnaa ei ole aikoihin kiinnostanut lähteä minnekään, nähdä ketään tai oikeastaan tehdä mitään. Miksi Maijan pitää aina olla menossa jonnekin ja tekemässä jotakin? Eikö voitaisi vain olla kotona? Kaarna miettii. Maija näkee, miten Kaarnan kasvot muuttuvat ärsytyksestä. Maija haluaisi joskus tehdä muutakin, kuin katsoa telkkaria tai lukea kirjaa.  

pixabay.com
Lue lisää Eläkeläinen ehtii – vaan mistä tekemistä arjen ratoksi?

Miten varhaiskasvatusikäisen lapsen perhettä tuetaan?

Lastensuojelu varhaiskasvatuksessa- opintojaksolla olemme saaneet tutustua Suomen monipuoliseen yhteiskunnan tarjoamaan tukiverkostoon lapsiperheille. Koska koulutus on järjestetty Vantaalla Laureassa ovat myös luennoitsijat olleet pääkaupunkiseudulta. Meitä opiskelijoita tuli kurssille kuitenkin ympäri Suomea, joten meitä alkoi kiinnostaa miten nämä eri tukimuodot toimivat eri paikkakunnilla. Miten varhaiskasvatusikäisen lapsen perhettä tuetaan eri kaupungeissa? 

Lue lisää Miten varhaiskasvatusikäisen lapsen perhettä tuetaan?

Päihteet ja nuoret

Nuoret ja päihteidenkäyttö, mikä ihana aihe! Tuntuu siltä, että kyseinen aihe herättää usein paljon keskustelua, mielipiteitä, joskus jopa todella radikaalia syyllistelyä ihmisten keskuudessa. Ja eihän se ole ihme, sillä onhan nuoret meidän tulevaisuutemme ja päihteet laittomia, sekä väärinkäytettynä todella vaarallisia nuorille. Miksi sitten niin monet nuoret kokeilevat tai alkavat jopa käyttämään päihteitä jo nuorella iällä? Ja onko käyttäjien määrä oikeasti niin suuri, kuin paikallisisten puskaradioiden perusteella voisi ymmärtää? Missä ongelma on?  

Lue lisää Päihteet ja nuoret

Pakolaiset – Mielenterveyden rooli kotoutumisen onnistumisessa

Pakolaisuus ja siihen suhtautuminen on jo pitkään, erityisesti vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen, jakanut mielipiteitä arjessa ja politiikassa. Lähiaikoina pahentunut Afganistanin tilanne ja sen mukana tuleva pakolaisaalto on herättänyt taas kiihtyvää keskustelua pakolaisuuteen liittyvistä aiheista. Tämä keskustelu vaikuttaa ihmisten tietoisiin tai vähintäänkin alitajuisiin ajatuksiin pakolaistaustaisista ihmisistä sekä yksilöinä, että ihmisryhmänä. On paljon mielipiteitä ja myöskin huolia siitä, pystyvätkö pakolaiset sopeutumaan ja kotoutumaan kunnolla suomalaiseen yhteiskuntaan, ja jos ei, niin mitä kaikkea siitä seuraa. Tämä huoli on aiheellinen ja ymmärrettävä. Tämänkaltaisten huolten takia tarvitaan kuitenkin nykyistä laajempaa ymmärrystä siitä, millaiset asiat uhkaavat ja mitkä taas edistävät kotoutumista, jotta sopeutumisen haasteisiin liittyviä vääristyneitä ennakkoluuloja voidaan minimoida. Uuteen yhteiskuntaan sopeutuminen voi olla pakolaistaustaisille haasteellista tai hidasta monesta eri syystä, mutta pakolaiskokemukseen liittyvät mielenterveysriskit ovat todella suuressa roolissa.

Lue lisää Pakolaiset – Mielenterveyden rooli kotoutumisen onnistumisessa

Keskusteluituja

Varhaiskasvatuksen kasvattajatiimeissä pohditaan paljon erilaisiin lapsiin ja perheisiin liittyviä kysymyksiä. Monet kysymyksistä nousevat arjesta ja ne puhuttavat useissa eri tilanteissa. Kysymyksiin ei välttämättä ehdi perehtymään syvemmin ja ne jäävät ikään kuin ilmaan leijumaan. Monet kysymykset liittyvät esimerkiksi maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen. Valtakunnallinen sekä paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma velvoittaa meitä kasvattajia huomioimaan monikulttuurisuuden arjessa ja ottamaan sen osaksi arkea. Tästä syystä olemme halunneet valmistaa varhaiskasvatukseen kasvattajien käyttöön kortit, jotka voivat omalta osaltaan tukea keskustelua. Lisäksi korttien tarkoitus on ohjata kasvattajia tiedon äärelle, esimerkiksi erilaisten luku- ja linkkivinkkien kautta. Toivomme, että kortit innostavat kasvattajia monipuoliseen keskusteluun sekä lisäävät päiväkodin ja perheiden yhteistyötä.

Lue lisää Keskusteluituja

Lapsi ja nuori diagnoosin takana

Ihmisillä voi olla hyvin erilaisia sairauksia ja diagnooseja. Kuitenkin tietyillä diagnooseilla on suurempi stigma ja laajempi vaikutus elämään. Harvemmin puhutaan kenestäkään verenpaine- ja sydäntautien kirjoon kuuluvana henkilönä vaan esimerkiksi ihan vaan naapurin Pekkana. Kuitenkin autismikirjo on hyvin usein henkilön yhteydessä käytetty termi. Toisaalta autismikirjoja on eri vaikeustasoisia ja se saattaa vaikuttaa hyvinkin laajasti sitä sairastavan elämään ja tuen tarpeeseen. Siitä huolimatta lapsi, nuori tai aikuinen, jolla on autismikirjon häiriön diagnoosi, on yhtälailla oikeutettu tulemaan kohdatuksi yksilönä. Hän voi olla Nelli, joka on täynnä elämäniloa, tietää hurjan paljon maantiedosta, tykkää käydä ulkoilemassa ja piirtää kauniita muotokuvia. Tai hän voi olla Ville, joka tykkää kuunnella rapmusiikkia, kertoo hauskoja vitsejä, käy osa-aikatöissä ja omistaa kissan.  

Lue lisää Lapsi ja nuori diagnoosin takana

Tietoa puhuttuna -Video Vantaan palveluista varhaiskasvatusikäisten perheille

Vantaa on monikulttuurinen kaupunki, jossa vantaalaiset puhuvat äidinkielenään monia eri kieliä. Eri kielet ja kulttuurit kuuluvat varhaiskasvatuksen arkeen työssämme Korso-Koivukylä alueen päiväkodeissa. Monikielisyys on perheelle rikkaus, lapset oppivat varhaiskasvatuksessa äidinkielen lisäksi suomea ja leikkien lomassa hieman muita kieliä. Kielen opiskelu ja asioiden hoitaminen suomen kielellä on arkipäivää myös monille vanhemmille. Tietoa tarjotaan enenevissä määrin monella kielellä ja tulkkipalveluita käytetään ahkerasti. Joskus tiedon äärelle pääseminen on kuitenkin vaikeaa, esimerkiksi jos länsimaalaiset kirjaimet ovat vieraat tai on lukutaidoton. Entä tuleeko etsineeksi tietoa jostain palvelusta, jos ei tiedä sen kaltaisia olevan olemassa? Moni alueemme perheiden jäsenistä on kasvanut erilaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Siinä missä moni täällä syntynyt on kasvanut osaksi yhteiskuntaa ja tietoisuutta sen mahdollisuuksista tarjota tukea, monelle perheelle palvelut ovat täysin vieraita.

Kuva: Pixabay
Lue lisää Tietoa puhuttuna -Video Vantaan palveluista varhaiskasvatusikäisten perheille