Kun aloitimme tämän blogin kahdeksan viikkoa sitten, maailma oli erilainen kuin nyt. Euroopassa vallitsi rauha. Niin me uskottelimme itsellemme. Vaikka eihän se ollut totta; Ukrainassa kyti jäätynyt konflikti, johon olimme turtuneet.
Blogi “400 päivää” päättyy – Naamiot on riisuttu Read More »
Pitkäaikaistyöttömien joukosta nousee kaksi demografista ryhmää, joiden työllistymisessä on erityisiä haasteita: nuoret vastavalmistuneet ja yli 55-vuotiaat. Yli 55-vuotiaiden työllisyysaste on Suomessa Pohjoismaiden alhaisin. Väitetään, että suomalainen etuusjärjestelmä työntää ikääntyneitä ulos työmarkkinoilta ja sulkee heidät omaan kannustinloukkuunsa, josta esimerkkeinä ”eläkeputki” ja viimeisen työnantajan ns. sakkomaksu (Toivonen, Rantahalvari 2020). Etuusjärjestelmään ja ammatilliseen osaamiseen liittyvien rakenteellisten muutosten
Hallitus hahmottelee uutta mallia työn hakemiseen. Mallin tavoite on tarjota työttömälle työnhakijalle entistä yksilöllisempää palvelua. Tukea uudessa mallissa tulisi etenkin työttömyyden alkuvaiheessa. Uudessa mallissa työtä tulisi hakea säännöllisesti kuten vanhassakin jotta oikeus työttömyysetuuteen säilyy. Mallissa kuitenkin lyhennettäisiin työttömyysetuuksiin liittyviä karensseja. Uusi työnhakumalli on pohjoismaisen työvoimapalvelumallin mukainen ja sen pitäisi tulla voimaan 1.5.2022. Uudistuneessa mallissa jokaisen
Työttömien elämä ja uusi työhakumalli Read More »
Helmikuussa 2022 hallitus linjasi uudet työllisyystoimet. Päätöksiä tehtiin useista toimista, työttömyyden korjaamiseksi ja työelämän sekä markkinoiden kehittämiseksi. Aina hyväksi tarkoitettu työelämään kannustaminen erilaisten työllisyystoimien avulla ei tunnu työttömästä kannustamiselta. Se saattaa olla jopa lannistavaa. Tämä nousee esiin suomalaisen kirjallisuuden seuran vuonna 2018 järjestämän kirjoituskilvan sadosta, jossa 205 työtöntä kirjoitti omia kokemuksiaan. Näiden kokemusten pohjalta sosiologian
Työttömyys sattuu – teos työttömien kokemuksista Read More »
Mitä kuluu asiakkaalle? Entä omavalmentajalle? Työllisyyden kuntakokeilu käynnistyi 1.3.2021 ja se päättyy 30.6.2023. Takana on siis vuosi kokeilun aloittamisesta ja on hyvä hetki katsoa mitä kuntakokeilulle kuuluu. Miten meni asiakkaan näkökulmasta ja mitä kuuluu kuntakokeilun työntekijöille omavalmentajille?
Työllisyyden kuntakokeilussa vuosi täynnä Read More »
SOTE UUDISTUS PÄHKINÄNKUORESSA Suomen yksi isoimmista hallinnollisista uudistuksista on Sote- uudistus. Tammikuussa 2023 vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä siirtyy kunnilta sekä kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle. Helsinki on ainoa kaupunki, jolla tulee säilymään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisen vastuu. Uudistuksen tavoitteena on turvata kaikille yhdenvertaiset sekä laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut hyvinvointialueilla
TYÖTTÖMÄN SOTE SOPPA Read More »
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA julkaisi helmikuun alussa selvityksen kannustinloukuista Suomessa (https://www.etla.fi/julkaisut/kannustinloukut-suomessa/). ETLA:n tutkimia kannustinloukkuja on kahta tyyppiä: työttömyysloukussa olevan käteen jäävä tulo kasvaisi korkeintaan 20 %, mikäli hän vastaanottaisi työtä. Tuloloukussa olevan ei kannata ottaa vastaan lisätyötä, koska siitä jäisi käteen kovin vähän. Tuloloukussa arvioitiin olevan yli puoli miljoonaa suomalaista. Työttömyysloukussa arvioitiin olevan yli 136 000
Kannustinloukkujen ja sanktioiden pelikentällä Read More »
Osatyökykyisestä täsmätyökykyiseksi Vanha sananlasku sanoo:” Ei nimi miestä pahenna, jos ei mies nimeä.” Vanhat sananlaskut eivät sittenkään taida aina toimia tässä päivässä? Nieminen avasi edellisessä blogikirjoituksessamme osatyökykyisyyttä. Jatkan aiheesta pureutumalla osatyökykyisyydestä käytettyjen termien maailmaan. Eri sosiaalialan kentillä toimiville on tuttua käsitteiden muuttuminen niiden saadessa negatiivisia leimoja. Kehitysvammatyön historia tuntee polun vajaamielinen termistä kehitysvammainen henkilö termiin.
Ei nimi miestä pahenna vai pahentako? Read More »
Pitkäaikaistyöttömien henkilöiden joukko on yhtä moninainen, kuin työssäkäyvienkin. Työttöminä on ihmisiä jokaisesta koulutustasosta ja ikäryhmästä. Pitkäaikaistyöttömien enemmistö koostuu henkilöistä, jotka ovat motivoituneita ja työorientoituneita ja suhtautuminen työllistymiseen on positiivisen toiveikas. Voidaan todeta, että vaikka työttömyys olisi pitkittynyt pitkäaikaistyöttömyydeksi, näissä työn hakijoissa on työvoimapotentiaalia. (Pitkäaikaistyöttömien joukossa paljon työvoimapotentiaalia 2019.)
Työkykyinen, työkyvytön vai osatyökykyinen? Read More »
MISTÄ KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA ON OIKEASTI KYSE Kuntouttava työtoiminta herättää ihmisissä vahvoja mielikuvia. Olemme saaneet lukea mielipidekirjoituksia ja lehtiotsikoita orjatyöstä ja aikuisten piirileikeistä. Viimeisimmät THL tilastot kuntouttavasta työtoiminnasta ovat vuodelta 2019. Tilastojen pohjalta aiheesta julkaisi artikkelin mm. Taloussanomat. Artikkeli kirvoitti lukijoissa lähes 900 lukijakommenttia. Yksi kertoi juoneensa neljä tuntia kahvia ja toinen tehneensä täsmälleen samalla työpanoksella
KAHVITTELUA JA LEHDENLUKEMISTA VAI ORJATYÖVOIMAA? Read More »