Ikääntyvien palvelut ja ohjaus

Teksti: Maria Heinonen, Elisa Hiltunen, Petra Hyyryläinen & Moona Jaatinen Yksinäisyys ei katso ikää, mutta ikääntyessä se voi hiipiä arkeen yhä vahvemmin. Kun sosiaaliset verkostot kapenevat, toimintakyky heikkenee tai läheiset muuttavat kauemmas, moni vanhus jää yksin, ei vain fyysisesti vaan myös emotionaalisesti. Yksinäisyys ei ole vain surullinen tunne, vaan se voi vaikuttaa kokonaisvaltaisesti hyvinvointiin, terveyteen ja elämänhaluun. Yksinäisyys on tunne, […]

Teksti: Mirkka Kivimäki, Nina Keisari, Oona Konttinen ja Minttu Laurila Kolmannen sektorin palvelut koostuvat mm. järjestöistä, ja pelkästään erilaisia yhdistyksiä sekä yleishyödyllisiä rekisteröityjä ryhmiä on Suomessa yli 100 000. Sosionomeja työskentelee niin sote-alueiden, yksityisten kuin kolmannen sektorin palveluissa. Yksi kolmannen sektorin palvelu on Suomen Klubitalot ry, joita on perustettu 23 yksikköä ympäri Suomen. Maahanmuuttajia tulee

Teksti: Jessie Tolvanen-Coutu, Melahat Tükenmez ja Iina Pennanen Olemme 1. ja 2. vuoden sosionomiopiskelijoita Laurean Otaniemen, Hyvinkään ja Tikkurilan kampuksilta. Blogissa esiintyvä Elsa on kuvitteellinen hahmo, jonka idea pohjautuu ryhmämme tekemään case-kuvaukseen Ikääntyneiden palvelut ja ohjaus- opintojaksolla syksyllä 2025. Opinnolla työstimme ryhminä eri alueilla ja erilaisissa tilanteissa elävien ikääntyneiden palveluntarpeita, etsimme heidän tilanteisiinsa sopivia palveluja

Kirjoittajat: sosionomi Turan Tükenmez sekä sosionomiopiskelijat Vilja Suikki, Satu Tuomikorpi ja Onja Vuorela Suomalainen yhteiskunta digitalisoituu kovaa vauhtia. Pankit, Kela, terveydenhuolto, junaliput – monet julkiset ja yksityiset palvelut ovat siirtyneet lähes kokonaan digitaalisiin kanaviin. Tällainen kehityssuunta on muovannut yhteiskuntaamme palveluyhteiskunnasta itsepalveluyhteiskunnaksi sekä herättänyt huolta yhteiskunnan epätasa-arvoistumisesta digitaalisten palveluiden käyttöön liittyvien vaatimusten myötä (Neittaanmäki, Lehto &

Teksti: Juuso Salo, Anne-Mari Santala ja Johanna O’Hara Tutkimusten mukaan tahaton lapsettomuus koskettaa joka viidettä Suomalaista. Yli 70 % lapsettomista 20–44 vuotiaista toivoo tai olisi toivonut saavansa lapsen tai lapsia. (Väestöliitto 2024.) Tahattoman lapsettomuuden takana voi olla monenlaisia syitä kuten esimerkiksi lääketieteelliset syyt, jolloin ei joko itse tai kumppani syystä tai toisesta kykene fyysisesti saamaan

Teksti: Anne Kajander, Jukka Lagerblom, Mari Piirainen ja Teemu Pitkänen Yhteisöllisyyttä väitöskirjassaan tutkinut Taina Kalliokoski kuvaa ihmisen olevan sosiaalinen eläin, joka tarvitsee toisia ihmisiä tullakseen ihmiseksi, voidakseen hyvin ja hoitaakseen yhteisiä asioita. Yhteisöllisyyden edistämisessä on kolme tasoa: mahdollistamisen, toiminnan ja kokemuksen tasot. Digitaalisuuden hyödyntäminen yhteisöllisyyden ja osallisuuden toteuttamisessa toimii tälläkin hetkellä monin etäpalveluin, kuten jumppa-,

Teksti: Anu Kauppinen, Sara Piskonen ja Maria Karppinen Tutkimuksen mukaan suurin osa eläkeläisistä on varautunut eläkepäiviinsä taloudellisesti ja suuret ikäluokat ovat saattaneet saada perintönä huomattavia omaisuuksia, joilla he ovat saaneet omaa varallisuuttaan kartutettua. Osa ikäihmisistä on saattanut eläkepäiviä varten varautua mm. säästämällä ja sijoittamalla sijoitusasuntoihin. Taloudellinen varautuminen kannattaa, koska ei voi tietää minkälaisia haasteita eteen

Teksti: Sanna-Maria Tiusanen, Ulrika Ojanen, Iuulia Teltevskaia Ikääntyessä lähiverkostojen kapeutuminen, monenlaiset sairaudet ja niiden tuomat fyysiset liikkumisen rajoitteet, puolison kuolema ja pitkät etäisyydet omiin lapsiin lisäävät ikäihmisten yksinäisyyttä.  Tiedetään, että yksinäisyys lisää merkittävästi masennusriskiä, jolloin kontaktin ottaminen sosiaalisiin verkostoihin tuntuu yhä työläämmältä. Yksinäisyyteen voi liittyä myös paljon häpeää, jolloin käperrytään yhä enemmän sisäänpäin. Ei viitsitä