Ikääntyvien palvelut ja ohjaus

Teksti: Juuso Salo, Anne-Mari Santala ja Johanna O’Hara Tutkimusten mukaan tahaton lapsettomuus koskettaa joka viidettä Suomalaista. Yli 70 % lapsettomista 20–44 vuotiaista toivoo tai olisi toivonut saavansa lapsen tai lapsia. (Väestöliitto 2024.) Tahattoman lapsettomuuden takana voi olla monenlaisia syitä kuten esimerkiksi lääketieteelliset syyt, jolloin ei joko itse tai kumppani syystä tai toisesta kykene fyysisesti saamaan […]

Teksti: Anne Kajander, Jukka Lagerblom, Mari Piirainen ja Teemu Pitkänen Yhteisöllisyyttä väitöskirjassaan tutkinut Taina Kalliokoski kuvaa ihmisen olevan sosiaalinen eläin, joka tarvitsee toisia ihmisiä tullakseen ihmiseksi, voidakseen hyvin ja hoitaakseen yhteisiä asioita. Yhteisöllisyyden edistämisessä on kolme tasoa: mahdollistamisen, toiminnan ja kokemuksen tasot. Digitaalisuuden hyödyntäminen yhteisöllisyyden ja osallisuuden toteuttamisessa toimii tälläkin hetkellä monin etäpalveluin, kuten jumppa-,

Teksti: Anu Kauppinen, Sara Piskonen ja Maria Karppinen Tutkimuksen mukaan suurin osa eläkeläisistä on varautunut eläkepäiviinsä taloudellisesti ja suuret ikäluokat ovat saattaneet saada perintönä huomattavia omaisuuksia, joilla he ovat saaneet omaa varallisuuttaan kartutettua. Osa ikäihmisistä on saattanut eläkepäiviä varten varautua mm. säästämällä ja sijoittamalla sijoitusasuntoihin. Taloudellinen varautuminen kannattaa, koska ei voi tietää minkälaisia haasteita eteen

Teksti: Sanna-Maria Tiusanen, Ulrika Ojanen, Iuulia Teltevskaia Ikääntyessä lähiverkostojen kapeutuminen, monenlaiset sairaudet ja niiden tuomat fyysiset liikkumisen rajoitteet, puolison kuolema ja pitkät etäisyydet omiin lapsiin lisäävät ikäihmisten yksinäisyyttä.  Tiedetään, että yksinäisyys lisää merkittävästi masennusriskiä, jolloin kontaktin ottaminen sosiaalisiin verkostoihin tuntuu yhä työläämmältä. Yksinäisyyteen voi liittyä myös paljon häpeää, jolloin käperrytään yhä enemmän sisäänpäin. Ei viitsitä